Euroalueen inflaatio oli vuoden 2023 alussa yli kahdeksassa prosentissa. Tämän vuoden alussa inflaatio oli alle kolme prosenttia. Kuluttajahintojen vuosimuutos on siis selvästi hidastunut viimeisen vuoden aikana.
Inflaation vaimeneminen on ollut laaja-alaista. Se on tullut etenkin energian hintojen halpenemisesta, mutta myös hyödykkeiden ja elintarvikkeiden hintojen nousu on rauhoittunut.
Palveluiden hintojen nousu pitää edelleen yllä inflaatiota euroalueella. Euroopan keskuspankin kiristävä rahapolitiikka on kuitenkin vaimentanut inflaatiota euroalueella.
”Odotamme, että EKP laskee korkoja myös syyskuussa ja joulukuussa.”
Seuraavaksi EKP laskee keskuspankkikorkoja. Se on vihjannut, että ensimmäinen 0,25 prosenttiyksikön koron lasku nähtäisiin kesäkuussa.
Odotamme, että EKP laskee korkoja myös syyskuussa ja joulukuussa. Tämä tarkoittaisi, että EKP:n talletuskorko olisi 3,25 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Inflaation hidastuminen oli laajapohjaista viime vuonna sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Handelsbankenin tammikuun talousennusteen mukaan inflaatio hidastuu lisää tänä vuonna molemmin puolin Atlanttia.
Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 5,4 prosenttia ja tänä vuonna sen arvioidaan laskevan 2,5 prosenttiin.
Yhdysvalloissa inflaatio on ollut sitkeämpää ja hidastunut vaimeammin kuin täällä.
Loppukevään aikana inflaation odotetaan vaimenevan sen verran, että kesällä keskuspankit Yhdysvalloissa ja euroalueella voivat aloittaa koronlaskut.
Keskuspankkien toimesta korkoja tullaan laskemaan useaan otteeseen lähivuosien aikana.
Inflaatio kuriin Suomessakin
Myös Suomessa inflaatio oli viime vuoden alussa yli kahdeksassa prosentissa. Nyt kuluvan vuoden alussa inflaatio oli kolmessa prosentissa. Inflaation nousuvauhti on täälläkin vaimentunut selvästi.
Inflaation hidastuminen on ollut laajapohjaista. Liikenteen polttoaineiden, sähkön ja elintarvikkeiden inflaatio on vaimentunut tuntuvasti.
Kohonneella tasolla olevat asuntolainojen ja kulutusluottojen korot ovat puolestaan pitäneet yllä inflaatiota. Esimerkiksi alkuvuonna asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen vaikutus inflaatioon oli kaksi prosenttiyksikköä.
Tänä vuonna inflaatiota hidastaa Suomessa ruuan hintojen halpeneminen, sähkön hinnan vaimea kehitys ja korkojen lasku yleisten markkinakorkojen laskun myötä.
Ei paluuta vanhaan
Inflaation odotetaan normalisoituvan tulevina vuosina kansainvälisesti kahden prosentin tuntumaan, kun pandemian ja Ukrainan sodan alun suuret heilahtelut jäävät taakse.
Toisaalta ei kuitenkaan palata nollan lähellä olevaan inflaatioon, jota nähtiin viime vuosikymmenellä.
Minkä takia inflaatio jää hieman korkeammalle tasolle jatkossa?
Esimerkiksi globalisaatio on viime vuosina ottanut taka-askeleita. Monet valtiot haluavatkin siirtää protektionismin hengessä tuotantoaan lähemmäs kotimarkkinoita. Kauppakiistat ja tuontitullit nostavat niin ikään hintoja.
Kiina ei sekään ole enää halpa maailman tehdas, joka tuottaa hyödykkeitä edullisesti länsimaihin. Jättiläisvaltiossa palkat ovat nousseet ja työikäinen väestö alkanut vähentyä.
Sama kehitys monissa maissa kohentaa palkansaajan asemaa ja tarkoittaa työvoimakustannusten nousua tulevina vuosina.
”Paluuta nollakorkoympäristöön ei ole odotettavissa.”
Myös vihreällä siirtymällä on inflaatiota nostava vaikutus, koska verotuksen painotuksilla pystytään edistämään ekologisesti kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutos on lisännyt luonnon katastrofien määrää ja niilläkin on kuluttajahintoja nostava vaikutus.
Lisäksi monien maiden tuntuva velkaantuminen lisää paineita kohentaa julkista taloutta kartuttamalla lisää verotuloja. Verotuksen kiristäminen taas nostaa kuluttajahintoja.
Korkeampi inflaatio tarkoittaa myös sitä, että keskuspankit pitävät korot korkeammalla tasolla kuin mitä nähtiin ennen pandemiaa.
Tämän vuoksi markkinakorot ovat pysyvämmin korkeammalla tasolla. Toisin sanoen paluuta nollakorkoympäristöön ei ole odotettavissa.
Kirjoittaja toimii Handelsbankenin pääekonomistina.
