Kouluttaja

PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Pauli Keränen uskoo, että räätälöityjen täsmäkoulutusten merkitys yritysvalmennuksessa kasvaa tulevina vuosina.

Teksti Riku-Matti Akkanen | Kuvat Juho Kuva
Jaa artikkeli

”Kaipausta lähitapaamisiin on. Samalla on havaittu etäko­kousten sekä webinaarien kustannus- ja tehokkuusedut”, PI-johtamiskoulun uusi toimitusjohtaja Pauli Keränen kiteyttää.

Joulukuussa 2022 PI-johtamiskoulun ohjaksiin tarttunut Keränen on työnsä alkutaipaleeseen tyytyväinen.

”Minulla on ollut oikein mukava aloitus, työ tuntuu yhteisölliseltä ja moniulotteiselta. Myös sidosryhmien hyvä vastaanotto on yllättänyt positiivisesti.”

PI-johtamiskoulu on osuustoiminnan ja jäsenpohjaisten organisaatioiden osaaja, jonka tunnetuimpia ”tavaramerkkejä” on johdon ja hallinnon HLJ-koulutusohjelma.

”PI-johtamiskoululla on jo pitkä historia ydintehtävässään, josta täytyy pitää kiinni. Useammille nykyisille kokonaisuuksille, kuten HLJ, Hallinnon tarkkailijat ja PI-veropäivät, on selvä tilaus. Niitä jatketaan, mutta ajan vaatimusten mukaan jalostaen”, sanoo Keränen.

”Kaipausta lähitapaamisiin on”, Pauli Keränen myöntää.

Hän näkee asiakaskohtaisten koulutusten ja konsultointien merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään.

”Olen jo useassa yhteydessä törmännyt ideaan osuuskunnan kaksoisroolista yhtäältä liikeyrityksenä ja toisaalta jäsenyhteisönä. Kumpaakaan niistä ei voi jäsenomisteisissa yrityksissä tai niiden hallinnon koulutuksessa sivuuttaa.”

Yritysten johdon ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvitaan Keräsen mukaan riittävää osaamista paitsi taloudessa, strategisessa ajattelussa ja juridiikassa myös itsetuntemusta, viestintävalmiuksia sekä monipuolista yhteistyökykyä.

Monikanavaisesti ja kustannus­tehokkaasti

Keräsen tavoitteena on, että PI-johtamiskoulu voisi tarjota asiakastarpeiden mukaisia koulutus- ja osaamispalveluja monikanavaisesti. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

”Arkityö, erityisesti tietotyö, on muuttunut viime vuosina hybridityön suuntaan. Näin on tapahtunut myös hallinnon työskentelylle. Suuri osa hallituksista kokoontuu vuoroin etäkokouksiin, vuoroin paikan päälle”, toteaa Keränen ja jatkaa:

”Uskon, että etenkin teoriapainotteisissa kokonaisuuksissa asiakkaat haluavat etätoteutuksia tai etä- ja lähitoteutusten yhdistelmiä.”

”Pyrimme jatkossa tuottamaan täsmäkoulutuksia nopeasti, kustannustehokkaasti ja asiakkaiden kalenteriin sopivasti.”

Tallenteiden ja koulutusalustojen käyttäminen mahdollistaa Keräsen mukaan osallistumisen myös omien aikataulujen mukaan.

”Kaikki tämä on järkevää kustannusten ja ajankäytön kannalta. Toisaalta lähitoteutusten arvoa koulutuksissa ei voi kiistää.”

Niille on tilausta erityisesti silloin kun käsiteltävien asioiden abstraktiotaso kasvaa tai halutaan kehittää esimerkiksi kokonaisen hallituksen tai johtoryhmän työskentelyä.

”Asiakastarpeiden osalta voimme vielä tehdä ketteryyden eteen töitä. Pyrimme jatkossa tuottamaan täsmäkoulutuksia nopeasti, kustannustehokkaasti ja asiakkaiden kalenteriin sopivasti.”

Pauli Keränen on ollut jo aiemmin PI-johtamiskoulun kursseilla kouluttajana aiheinaan muun muassa laskentatoimi ja yrityskaupat.

Yritystoiminnan yleismies

Pauli Keränen siirtyi PI-johtamiskouluun lakiasiainjohtajan tehtävistä pientaloja rakennuttavasta Sajucon-konsernista.

Jo ennen nykyistä työtään Keränen on ollut PI-johtamiskoulun kursseilla kouluttajana aiheinaan muun muassa laskentatoimi ja yrityskaupat.

”Olen ehtinyt tekemään yritystoimintaan liittyviä töitä monelta kantilta: yritysrahoituksessa ja -neuvonnassa, pääomasijoitustehtävissä, talousjohtajana ja juristina. Näistä muodostuu sellainen yleismiehen kokemus, josta voi ammentaa monipuolisesti nykyiseen tehtävään.”

Keränen arvioi, että hänen vahvin osaamisensa liittyy talouteen laajasti, yritysten johtamiseen ja hallintoon sekä jossain määrin myös juridiikkaan.

Osuuskunnille olisi käyttöä

Osuustoiminta tuli Keräselle tutuksi, kun hän toimi muutaman vuoden ajan sijoitusosuuskunta Arvon sijoituspäällikkönä.

”Arvossa minulle selvemmin avautui osuuskunnan jäsenomisteisuus ja sen tuomat erityispiirteet erityisesti hallinnon työskentelyssä. Yritysneuvojana toimiessani osuuskunta yhtiömuotona taas tuli todella harvoin esiin.”

Osuuskuntamuodolle on Keräsen mukaan vaihtoehtoina kaksi vahvasti esillä olevaa kilpailijaa: osakeyhtiöt ja laskutuspalveluyritykset.

”Osuuskunta jää ehkä jotenkin niiden väliin, joten siihen ei perehdytä edes siinä vaiheessa, kun yritystoimintaa aloitetaan. Ihmettelen kyllä, miksi esimerkiksi hankintoihin erikoistuneen Salok Osk:n tai luovan alan Osuuskunta Lilithin tyyppisiä yrityksiä ei ole syntynyt nykyistä enempää. ”

Lue lisää PI-johtamiskoulun koulutustarjonnasta: https://www.johtamiskoulu.fi/#undefined

Left Menu Icon
Right Menu Icon