Kokenut osuustoimintamies Ilkka Uusitalo istahtaa tottuneesti kauniissa maalaistalossa sijaitsevan toimistohuoneensa työtuoliin.
Iso osa broileritilaa pyörittävän maatalousyrittäjän työajasta kuluu yhteisten asioiden hoitamiseen kuntapolitiikassa, osuuskunnissa ja Osuustoimintakeskus Pellervossa.
”Aikaa luottamustehtäviin kuluu paljon, mutta on niissä oma mielenkiintonsakin. Olen aina tykännyt talousasioista ja siksi osuuskuntien johtaminen on mielekästä. Luottamustehtävien myötä syntyvät verkostot ovat myös tärkeitä”, Uusitalo kertoo.
Uudentalon suvusta on jo aikaisemminkin lähdetty hoitamaan yhteisiä asioita, sillä Ilkka Uusitalon isä, maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo, oli vahva vaikuttaja muun muassa Metsäliitossa ja Raisio Yhtymässä. Isoisä, kunnallisneuvos Vieno Uusitalokin oli aikanaan muun muassa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Tunnettuus paremmaksi
Lähestyvät eduskuntavaalit kiinnostavat vaikuttamismielessä myös Osuustoimintakeskus Pellervoa, jonka valtuuskunnan puheenjohtajana Ilkka Uusitalo toimii.
”Osuuskunta on tällä hetkellä aika lailla tasavertainen yritysmuoto osakeyhtiöön verrattuna. Osuustoiminnan tunnettuutta pitää vain edelleen parantaa. Jokaisella kouluasteella yläkoulusta korkeakouluihin pitäisi tuoda osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä paremmin esille”, Uusitalo ehdottaa.
”Myös Uusyrityskeskusten ja kuntien elinkeinopalvelujen asiantuntijoiden pitäisi tarjota aktiivisemmin osuuskuntaa yritysmuodoksi. Joissain yritystukimuodoissa osuuskunta on vielä väliinputoaja ja se puute pitää korjata.”
Pellervon vaaliohjelmassa korostetaan myös osuuskuntien merkitystä huoltovarmuuden turvaajina. Osuuskunnat vastaavat esimerkiksi suuresta osasta elintarvikkeiden jalostusta ja kauppaa. Osuuskuntien kotimainen omistus turvaa myös jatkuvuutta.
”Palveluosuuskunnat voisivat vastata harvaan asutuilla alueilla paikallisista palveluista. Osuuskunta voisi muodostaa palvelukeskuksen, jossa olisi tarjolla vaikkapa kirjasto- ja postipalvelut, miksei myös sosiaali- ja terveysalan palveluita”, Uusitalo visioi.
”Kaikki puolueet ovat osuustoimintamyönteisiä. Sanomamme on mennyt hyvin läpi.”
Sähkön nopea kallistuminen on nostanut esille huoltovarmuuden myös energiasektorilla. Uusitalon mukaan osuuskuntamuotoiset sähköyhtiöt voisivat tasoittaa sähkön hintavaihteluita. Oulun Seudun Sähköä hän pitää hyvänä esimerkkinä tehokkaasti toimivasta sähköosuuskunnasta.
”Energian hajautetussa tuotannossa osuuskunnat ovat olleet tähänkin asti vahvoilla. Monet biolämpölaitokset toimivat osuuskuntamuodossa. Tuuli- ja aurinkosähkön investointihankkeitakin voisi hyvin perustaa osuuskuntamuotoon.”
Eduskuntaan kolme vuotta sitten muodostetun osuustoimintaryhmän kautta on Uusitalon mukaan myös mahdollista viedä osuustoimintaa eteenpäin. Eri puolueiden edustajia on kutsuttu säännöllisesti puhumaan Pellervon valtuuskunnan kokoukseen.
”Käytännössä kaikki puolueet ovat osuustoimintamyönteisiä. Sanomamme onkin mennyt hyvin päättäjien keskuudessa läpi.”
Pellervo terävöittää omaa tekemistään laatimalla uuden toimintastrategian kuluvan kevään aikana. Uusitalon mukaan strategialla haetaan edunvalvonnan terävöittämistä niin Suomessa kuin Euroopan unionissa.
Järjestön tunnettuutta aiotaan edistää niin, että Pellervo tunnistettaisiin valtakunnalliseksi etujärjestöksi samaan tapaan kuin vaikkapa EK tai Suomen Yrittäjät.
”Tuuli- ja aurinkosähkön investointihankkeitakin voisi hyvin perustaa osuuskuntamuotoon.”
Päätöksiä tehtävä
Ilkka Uusitalo on 20-vuotisen hallintouransa aikana kouliintunut päätöksentekoon. Tiukkoja päätöksiä on pitänyt viime vuosina tehdä muun muassa LSO:ssa ja osuuskunnan edustajana HKScanin hallituksessa. Päätöksenteon luonne on toki erilainen kuntapolitiikassa ja elinkeinoelämässä.
”Kuntapolitiikasta saa hyvää oppia muihin luottamustehtäviin. Siellä päätöksenteon tahti on kova ja kokoustekniikan on oltava hallussa. Virheitä ei saa tehdä, sillä ne johtavat helposti valituskierteisiin”, Uusitalo kuvailee.
”Osuuskuntien hallinnossa äänestetään harvoin. Sielläkin asiat on kuitenkin käsiteltävä tehokkaasti. Selvät asiat mennään läpi nopeasti, mutta isompien asioiden käsittelyyn pitää varata aikaa.”
Toimivan johdon esimiehenä Uusitalo sanoo olevansa aktiivinen yhteydenpitäjä puuttumatta liiaksi operatiivisiin asioihin.
”Koitan olla aina johdon tukena. Jos asiat rullaavat hyvin, ei yhteyttä tarvitse pitää viikoittain. Jos on tiukempia aikoja, olemme yhteydessä tiiviimmin. Johtamisen tapa vaihtelee yksilön, yhteisön ja toimintakulttuurin mukaan”, Ilkka Uusitalo sanoo.
