Juha Paajanen, joka on myös Pellervon valtuuskunnan jäsen, on saanut puheen ja sosiaalisuuden lahjat jo syntyessään. Siksi kutsuja moniin luottamustehtäviin on tullut.
”Olin jo opiskeluaikana mielelläni järjestämässä retkiä ja muita yhteisiä juttuja”, Paajanen vahvistaa.
58-vuotias Paajanen aloitti maatalousyrittäjyytensä vuonna 1997. Hän piti aviovaimonsa, Katri Paajasen, kanssa maitotilaa Saimaan Puruveden niemessä vuoteen 2018, kunnes yrittäjäpari luopui karjasta. Sadan hehtaarin pellot, 250 hehtaarin metsät ja kolme vuokramökkiä pitävät yrittäjät edelleen liikkeessä.
”Hieman seesteisempi vaihe elämässä antaa hyvän mahdollisuuden käyttää aikaa luottamustehtäviin”, Paajanen kertoo kuukausittaisella Espoon-matkallaan. Reissuja riittää, sillä hallintoneuvoston puheenjohtaja on mukana osuuskunnan hallituksen kokouksissa.
Luottamustehtäviin käytettävän ajan vastapainona Paajanen näkee sen, että pysyy yrittäjänä hyvin kärryillä talouden isommista kuvioista. Luottamustehtävissä voi myös vaihtaa ajatuksia yrittäjäkollegojen kanssa ja ystävyyssuhteitakin syntyy.
”Olen ollut aina kiinnostunut metsäasioista. Minut valittiin ensimmäisen kerran Metsäliiton piiritoimikunnan jäseneksi vuonna 2003. Metsäliiton edustajistoon tulin valituksi vuonna 2004 ja hallintoneuvostoon seuraavana vuonna”, Paajanen muistelee Metsäliitto-uraansa.
Karu alku
Alku hallintoneuvostossa 2000-luvun alussa oli karu.
”Yrityksen liiketoiminta oli silloin todella huonossa jamassa. Kokouksissa vastuuhenkilöt kertoivat, että kyllä tästä päästään pinnalle, kunhan paperin markkinahinnat nousevat. Eivät nousseet ja edessä olivat isot muutokset.”
Metsäliitto laati vuonna 2005 uuden liiketoimintastrategian, ja se on Paajasen mukaan kestänyt hyvin nykypäiviin saakka.
”Onkin ollut hienoa seurata, kuinka Metsä Group on noussut syvästä laaksosta erittäin kannattavaksi yritykseksi, joka jakaa vuosittain voittoa myös omistajajäsenilleen.”
Paajasen puheessa toistuu usein sana omistajastrategia. Tämä kertoo, että omistajat todellakin linjaavat omistamansa osuuskunnan asioita.
”Omistajastrategiamme perustuu jäsentemme metsäomaisuuden arvon kasvattamiseen ja tasaisen tuoton tarjoamiseen. Tämän vuoksi olemme laajentaneet palvelutarjontamme kattamaan myös monipuoliset metsänhoitopalvelut”, Paajanen painottaa.
”Onnistunutta omistajastrategiaa ei voi toteuttaa ilman arvoketjun toisessa päässä olevia asiakkaita. Meidän onkin kyettävä valmistamaan suomalaisesta puusta kilpailukykyisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuotteita.”
Metsäliitto teki viime vuonna sääntömuutoksen, joka muutti jäsenten palkitsemisperiaatteita. Nyt jäseniä palkitaan osuuspääoman koron lisäksi vuosittain myydyn puumäärän perusteella.
”On osuustoiminnan periaatteiden mukaista, että aktiivisesti osuuskunnan palveluita käyttävät saavat jäsenyydestään enemmän hyötyä kuin passiiviset jäsenet.”
”On ollut hienoa seurata, kuinka Metsä Group on noussut syvästä laaksosta erittäin kannattavaksi yritykseksi.”
Tuki ja turva
Kaikkia osuuskuntia Paajanen pitää maaseudun tukena ja turvana.
”Esimerkiksi alueelliset osuuskaupat tuovat investointien ja työllisyyden kautta merkittävää hyvinvointia toimialueilleen. Kotieläinosuuskunnat puolestaan antavat turvaa kotieläinyrittäjyyteen. Vesi- ja tietoliikenneosuuskunnilla parannetaan maaseudun palveluja. Matkailuyrittäjänä näkisin myös yhteismarkkinointia tekeville matkailuosuuskunnille olevan kysyntää.”
