Kaikki PKO:n toimipaikkoihin käytetyt eurot palautuvat oman maakunnan hyväksi, painottaa toimitusjohtaja Juha Kivelä.
PKO on liike- ja jäsenyhteisö, ja tämän kaksoisroolin kautta tarkastellaan kaikkia päätöksiä.
”Osuuskaupan tavoite ei ole maksimoida tulosta vaan kehittää palveluja ja etuja osuuskaupan omistajille sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa omistajahyötyjen tuottamisen”, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.
PKO:n omistajat eli tavalliset pohjoiskarjalaiset hyötyivät osuuskaupan jäsenyydestä 2020 keskimäärin 199 euroa per jäsen. 15,9 miljoonan euron investoinnit paransivat Kivelän mukaan palvelutarjontaa ja toivat samalla maakunnan rakennusalan ammattilaisille työtä 270,3 henkilötyövuoden verran.
”Tänäkin vuonna jatkamme omistajahyötyjen tuottamista sekä investointeja palvelutarjonnan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin teemme yhdessä omistajiemme kanssa maakunnastamme entistä paremman paikan elää.”
20,1 miljoonaa euroa pohjoiskarjalaisille omistajille
PKO on kuluttajaosuuskunta, jolla oli vuoden 2020 lopussa 100 569 asiakasomistajaa. Uusia omistajia liittyi 4 547. PKO:sta erosi tai siirtyi muihin osuuskauppoihin 2 461 omistajaa, joten nettolisäys oli 2 086. Asiakasomistajatalouksia on 87,6 prosenttia toimialueen talouksista. Asiakasomistajapeitto on S-ryhmän osuuskaupoista suurin. Vuonna 2020 PKO:n omistajille maksettiin 20,1 miljoonaa euroa (M€) omistajahyötyjä: bonusta eli jäsenalennusta 13,4 (M€), maksutapaetua 0,38 (M€), tuloksen perusteella voitonjakona ylijäämänpalautusta 5,2 miljoonaa euroa (1,8 %) ja osuuspääoman korkoa 1,1 miljoonaa euroa (12 %). Palautus on keskimäärin 199 €/jäsen. Kivelän mukaan omistajat hyötyivät edullisesta ruokakorista, tuote-eduista ja maksuttomista pankkipalveluista vähintään toisen samanmoisen summan.
PKO:n palveluihin luotetaan
Ruokakauppa kävi koko viime vuoden poikkeuksellisen hyvin, mutta samalla koronarajoitukset lähestulkoon pysäyttivät toiminnan liikennemyymälöissä, palveluliiketoiminnoissa sekä matkailu- ja ravitsemiskaupassa.
”Monitoimialaisuus vähensi merkittävästi lomautustarvetta kun henkilökuntaa siirtyi toisilta aloilta vähittäiskauppaan. Olen ylpeä henkilökuntamme joustavuudesta sekä siitä, miten hyvin he yhä noudattavat turvallisuusohjeistuksia. Kiitos ohjeiden noudattamisesta myös asiakasomistajille”, Kivelä sanoo.
Jukolan Osuuskaupan fuusion jälkeen 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi yhtenäisenä maakunnallisena osuuskauppana.
PKO:n verollinen myynti oli 487,4 miljoonaa euroa (445,6 M€ 2019), mikä oli 9,4 prosenttia eli 41,8 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Myyntiä lisäsi fuusion myötä kasvanut toimipaikkojen määrä sekä päivittäistavarakaupan merkittävästi markkinakehitystä kovempi kasvu.
”Myyntimme on jo vuosia kehittynyt markkinaa nopeammin, koska omistajamäärämme kasvaa ja yhä useampi pohjoiskarjalainen asioi PKO:n toimipaikoissa”, Kivelä muistuttaa.
PKO:n operatiivinen tulos oli 17,0 miljoonaa euroa (16,5 M€/2019). PKO:n edustajistolle esitetään, että verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeisestä tuloksesta (13,26 M€) jaetaan omistajille ylijäämänpalautuksena ja osuusmaksun korkona 7,25 milj. euroa (54,7%) sekä 6,0 milj. euroa (45,3 %) toiminnan kehittämiseen.
”Toisin kuin pörssiyrityksissä, meillä edustajisto eli tavalliset pohjoiskarjalaiset vahvistavat tuloksen käytön. Jokainen PKO:n toimipaikkoihin käytetty euro palaa takaisin maakuntaan mm. palkkojen, verojen, investointien, paikallisten ostojen, edullisen hintatason tai omistajien palkitsemisen kautta”, Kivelä linjaa.
Vuonna 2020 PKO:n toiminnan hyödyt maakuntaan olivat 109,7 miljoonaa euroa: verot (4,2 M€), palkat ja palkkiot (45,7 M€), investoinnit (15,9 M€), ostot omasta maakunnasta (23,1 M€), asiakasomistajien saamat edut (20,1 M€) sekä mm. lukuisille urheilu-, kulttuuri ja järjestöalan toimijoille annettu tuki (0,7 M€).
Investoinnit työllistävät jo rakennusaikana
PKO investoi viime vuonna 15,9 miljoonalla eurolla, jonka työllisyysvaikutus maakunnan yrityksille oli 270,3 henkilötyövuotta. Euromääräisesti suurimmat investoinnit olivat Joensuun asemanseudulle rakennettu
P-Asemaparkki, S-market Nurmes Porokylän täydellinen uudistaminen, Bepop ja Bepop Street -ravintoloiden uudistukset sekä Prisman ravintolamaailman PizzaBuffa-ravintolan ja Presso-kahvilan
uudistukset. Muita investointikohteita olivat mm. Kanavarannan kiinteistö sekä Rantakadun, Nurmes Kauppatorin, Utran, Rantakylän, Kontiolahden ja Kesälahden S-marketien kylmälaite-, talotekniikka- sekä miljööuudistukset. Lisäksi PKO rakensi 11 aurinkovoimalaa pääosin markettoimipaikkojen yhteyteen.
”Jatkamme investointeja palvelutarjontaan, mikä puolestaan luo uusia työpaikkoja sekä edistää alueen elinvoimaa. Poikkeusoloissa luomme omilla teoillamme uskoa parempaan huomiseen”, Kivelä sanoo.
Vuonna 2021 PKO pyrkii investoimaan 40,5 (M€), minkä työllisyysvaikutus on 688,5 henkilötyövuotta. Suurimmat kohteet ovat Original Sokos Hotel Kimmelin uudistus (16,9 M€), Break Sokos Hotel Bomban laajennus (13,7 M€) ja S-marketien energiatehokkuusinvestoinnit (6,4 M€). S-marketeissa Liperi, Ylämylly, Lieksa, Niinivaara, Papinkatu ja Reijola tehdään kylmälaite-, talotekniikka- ja miljööuudistukset. Miljööpäivitykset tehdään S-marketeissa Juuka, Outokumpu, Hammaslahti, Eno, Ilomantsi, Polvijärvi ja Viinijärvi.
”S-marketien energiatehokkuusinvestoinnit aloitettiin 2017 ja 2020 loppuun mennessä on uudistettu 20 myymälää sekä Prisma. 2021 uudistamme loputkin S-marketit. EU:n niin sanottu F-asetus vaatii ilmastoa pilaavien kylmäaineiden käytön merkittävää rajoittamista 2030 mennessä. Me täytämme tavoitteet etuajassa ja toivomme maakunnan muiden vähittäiskaupan toimijoiden liittyvän joukkoon. Jo nyt on nähty, että uudistetut myymälät on otettu hyvin vastaan ja asiointi niissä on selkeästi lisääntynyt”, Kivelä sanoo.
Energiatehokkuusinvestoinnit ja PKO:n hotellien saamat kestävän matkailun tunnukset ovat toimenpiteitä, joilla PKO etenee kohti ilmastotavoitteitaan. Osana S-ryhmää PKO on asettanut itselleen Suomen kunnianhimoisimmat tavoitteet: 2025 ollaan oman toiminnan osalta hiilinegatiivisia. Uusiutuvan energian lisäämisellä on iso rooli päästöjen vähentämisessä. Vuoteen 2030 mennessä kaikki PKO:n käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. 2020–2022 PKO rakentaa 33 aurinkovoimalaa. 2020 rakennettiin aurinkovoimalat 9 S-marketin sekä Joensuussa Prisman ja P-asemaparkin katoille. 2021 aurinkovoimalat tulevat S-marketien Kitee, Lieksa, Liperi, Niinivaara, Nurmes Kauppatori, Reijola, Siilainen ja Ylämylly katoille sekä Sale Kiihtelysvaaraan ja ABC-liikenneasemille Kitee, Marjala sekä Nurmes.
Työtyytyväisyys ennätyslukemissa
Vuoden 2020 lopussa PKO:lla oli 1 431 työntekijää, mikä on 52 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019 (1 379 työntekijää). Palkkoja ja palkkioita sivukuluineen maksettiin 45,7 miljoonaa euroa (44,3 M€/2019).
”PKO on maakunnan suurin yksityinen työnantaja, mikä on seurausta omistajiemme luottamuksesta palvelutarjontaamme. Työtyytyväisyystutkimuksessa saimme historiamme parhaan tuloksen: 77,9. Liitelemme korkealla suomalaisten yritysten yleisnormin 67,9 yläpuolella. Se on huikea saavutus näin poikkeusvuonna. Työtyytyväisyystutkimukseen vastasi 93,6 prosenttia henkilöstöstä”, toteaa Kivelä.
”Elleivät koronarajoitukset muuta suunnitelmia, palkkaamme tulevana kesänä 850 nuorta. Kesätyöllistäminen on näkyvimpiä vastuullisuustekojamme. Näin toimimme yhteistä hyvää -arvomme mukaisesti ja edistämme maakunnan elinvoimaisuutta. Lisäksi teemme syrjäytymisen vastaista työtä, koska valitsemme haastateltavia myös sosiaalisin perustein. Kesätyöllistämme myös erityisnuoria sekä kehitysvammaisia nuoria”, Kivelä jatkaa.
Vuonna 2020 valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni -tutkimuksessa PKO valittiin yli tuhannen työntekijän organisaatioista Suomen ykköseksi. Asteikolla 1– 4 PKO sai arvosanaksi 3,78.
Raadilla osallistetaan PKO:n omistajia
Asiakasomistajille tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja koko yhteisön elämään.
S-mobiili-sovelluksen Omat ostot -palvelu hiilijalanjälki-, kotimaisuus- ja ravintolaskureineen tarjoaa tähän hyvän alustan. PKO:ssa rakennetaan jäsenille myös uutta entistä helpompaa vaikutusmahdollisuutta.
”Liiketoiminnan näkökulmasta jäsenet käyttävät palveluja aktiivisesti. PKO Raadin tavoite puolestaan on aktivoida osuuskaupan jäsenyhteisöä, koska haluamme käydä jäsenistön kanssa vilkasta keskustelua. Raadin kautta osallistamme jäseniämme ja tuomme uuden tavan vaikuttaa koko PKO:n tai sen oman lähimyymälän toimintaan. S-marketeissa, Sale-myymälöissä ja ABC-liikenneasemilla oleviin kosketusnäyttöihin tulee kyselyjä, joihin PKO:n omistajat pääsevät helposti vastaamaan toimipaikoissa asioidessaan. Näin palvelemme entistä paremmin jäsentemme tarpeita”, Kivelä sanoo.
