Metsä Fibren kahden viikon takainen ilmoitus uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin otettiin koko maassa ilolla vastaan. 1,6 miljardin euron arvoinen investointi lisää Suomen vuotuisia vientituloja puolella miljardilla eurolla.
Metsä Groupin pääjohtajan, Ilkka Hämälän, mielestä Suomen kilpailukyky selluntuotannon osalta on kunnossa.
”Suomen kustannuskilpailukyky on hyvä silloin, kun jalostus vaatii paljon puuraaka-ainetta ja vähän työvoimaa. Kemin biotuotetehdas on hyvä esimerkki tästä. Raaka-aine saadaan tehtaalle kohtuullisin kuljetuskustannuksin ja tuotantoprosessi on pitkälti automatisoitu.”
”Mitä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin mennään, sitä huonommaksi Suomen kilpailukyky käy, sillä työvoimakustannuksemme ovat korkeat”, Hämälä sanoo.
Metsäteollisuuden siirtymisen yrityskohtaiseen sopimiseen työehtojen osalta ei Hämälän mukaan tarkoita palkkojen alentamista, vaan muuten jäykän ja monimutkaisen työehtosopimusviidakon purkamista.
”Palkkakeskustelun sijaan haluamme tukea työntekijöidemme työkykyä ja -terveyttä ja sen myötä pidentää työuria. Tämä on vastuullista työntekijöitä kohtaan ja parantaa myös yrityksen kannattavuutta”, Hämälä perustelee.
Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Äänekoskelle vuonna 2017 valmistunut biotuotetehdas maksoi 1,2 miljardia euroa.
Hämälä jakaa auliisti kiitosta Suomen valtiolle ja alueellisille viranomaisille hyvästä yhteistyöstä tehtaan tehokkaan logistiikan edellyttämän, noin 150 miljoonaa euroa maksavan infrastruktuurin rakentamisessa.
”Yhteistyö sujui jopa paremmin kuin Äänekoskella, sillä käytännöt olivat hioutuneet sujuviksi. Äänekoskella niitä vielä hieman harjoiteltiin.”
Omistajat ohjaavat
Metsä Fibren suurimman omistajan, Metsäliitto Osuuskunnan eli suomalaisten metsänomistajien, tahtotila määrittää pitkälti, milloin ja mihin yhtiö investoi.
”Omistajastrategiamme määrittelee firmamme perustehtäväksi jäsenistön metsätalouden kannattavuuden parantamisen. Sen pohjalta on välttämätöntä, että luomme kysyntää sekä kuitupuulle että tukille, ja nimenomaan Suomeen”, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta linjaa.
”Kannattaa kuitenkin muistaa, että investointitarve lähtee ensisijaisesti asiakaskysynnästä. Hyvät globaalit markkinanäkymät ja asemamme maailman suurimpana markkinahavusellun valmistajana puolsi sellutuotannon laajentamista.”
Yksi Kemissä tuotettavan sellun suurista loppukäyttökohteista on kartongin valmistus Metsä Groupin omilla ja muiden kartonkivalmistajien tehtailla ympäri maailman. Kartongin kysynnän ennustetaan tällä vuosikymmenellä kasvavan 2–3 prosentin vuosivauhdilla. Kemin biotuotetehdasinvestoinnin kannalta Kiinan vahvasti kasvavat kartonki- ja pehmopaperimarkkinat ovat avainroolissa.
Myös Äänekosken biotuotetehdas ja Raumalle rakentuva maailman modernein saha tukevat sitä tavoitetta, että suomalaisella puulla olisi jatkossakin hyvää kysyntää huipputuotteiden raaka-aineena. Metsä Group arvioi vuotuisen liikevaihtonsa kasvavan Rauman ja Kemin investointien ansiosta miljardilla eurolla nykyisestä, noin 5,5 miljardista eurosta.
Fossiilittomaan tuotantoon
Ympäristöasiat olivat yksi syy, miksi Metsä Fibre päätyi rakentamaan Kemiin kokonaan uuden biotuotetehtaan.
”Olemme jo nyt selvästi hiilinegatiivinen, mutta haluamme silti parantaa sillä saralla. Vuoteen 2030 mennessä olemme luopuneet kaikista fossiilisista polttoaineista. Nytkin niiden osuus on vain kymmenesosa energiastamme”, Hämälä kertoo.
Kemin uudella tehtaalla tuotetaan sen valmistuttua kaksi ja puoli kertaa enemmän sellua kuin nykyisellä tehtaalla, mutta uuden tehtaan päästöt ovat silti pienemmät kuin nykyisellä, vanhemman tekniikan sellutehtaalla.
Jussi Linnaranta painottaa, että kotimainen ja osuustoiminnallinen omistajuus luo hyvän pohjan laajemmallekin yhteiskuntavastuun kantamiselle.
”Laaja suomalainen metsäomistajien osuuskunta luo Metsä Groupille pitkäjänteisen ja vastuullisen perustan kehittää toimintaansa yhteiskuntavastuu huomioiden. Kaikkien investointien tulee omistajista riippumatta olla silti liiketaloudellisesti kannattavia. Kemin ja Rauman investointien kannattavuus syntyy ensisijaisesti globaalin asiakaskunnan tarpeista”, Linnaranta painottaa.
