Atria-konsernin menestystarina jatkui tänä vuonna. Kiina ja korona siivittivät liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuun.
Atria kevensi syksyllä ilmettään. Pakkaukset muuttuivat keltaisiksi, punaisiksi ja vihreiksi. Yhtiön hoikistunut logo muistuttaa enemmän kananpoikaa kuin nautaa.
”Oikein tulkittu. Halusimme keventää ilmettämme. Entinen liikemerkkimme oli hieman aggressiivinen, eikä siihen oltu koskettu vuosikymmeniin. Musta poistui senkin vuoksi, että haluamme kaikki pakkauksemme kierrätettäviksi”, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn vahvistaa.
Atrian kassa ei ole tänä vuonna keventynyt, vaan lihonut. Kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 3,1 prosentilla ja liikevoitto peräti kolmanneksella. Kiinan vienti selittää ison osan kannattavuuden kasvusta. Lisääntynyt vähittäiskauppamyynti Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa kasvatti myös liikevaihtoa. Kesän grillauskausi oli Atrialle erityisen hyvä. Takapakkia tuli luonnollisesti ravintola- ja suurkeittiömyynnistä.
”Hyvät asiakkaat, monipuoliset tuotteet ja henkilöstön hyvä asenne työhön tukevat Atrian menestystä tälläkin hetkellä. Kehitystyötä pitää silti tehdä koko ajan.”
Kiinan varaan ei rakenneta
Atrian ja HKScanin Kiinan valloitus näyttää ulkopuolisin silmin katsottuna olleen yhtä riemumarssia. Atria vie tänä vuonna Kiinaan viidenneksen sianlihastaan, 15–20 miljoonaa kiloa. Ihan näin suureen määrään ei Atriassa vuosi sitten uskottu. Toimitusjohtaja Gröhn toppuuttelee kuitenkin intoa.
”Kiina on alkanut taas avata afrikkalaisen sikaruton sulkemia sikaloitaan. Markkinatilanne saattaa muuttua nopeasti. Hinnat ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Alkuvuonna lihan kulutus Kiinassakin laskee, ja nyt matkaan lähtevien erien hinta on matalampi kuin kesällä”, Gröhn sanoo.
Hän muistuttaa, että Keski-Euroopan sikaruttotilanne vatkaa koko ajan sianlihan hintaa. Rajuihin hinta- ja markkinamuutoksiin pitää varautua.
”Emme voi kasvaneen Kiinan viennin perusteella lisätä sikamäärää ketjussamme, sillä lihasika varttuu kuitenkin puoli vuotta.”
Uudella strategialla kasvuun
Atrian hallitus julkisti syksyllä vuoteen 2024 asti ulottuvan strategian. Uudessa strategiassa korostetaan kansainvälistä kasvua, sillä päämarkkina-alueeksi mainitaan koko Pohjois-Eurooppa. Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus liikevaihdosta on tänä vuonna kolmannes.
”Korona-aika on avannut silmiämme myös kumppanuuksien osalta. Strategiassa painotamme, että haluamme tehdä asioita aikaisempaa enemmän yhdessä hyvien asiakkaidemme kanssa”, Gröhn valottaa.
Strategiakauden ja koko Atrian historian suurin, 155 miljoonan euron, investointi on Nurmoon rakennettava siipikarjanlihan jalostuslaitos. Siipikarjateurastamon on määrä valmistua vuoden 2024 aikana.
”Siipikarjalla on edessään kasvun vuosikymmen. Valmis- ja kasvisruokiin panostamme myös vahvasti.”
Punainen liha säilyy Atrian kivijalkana, mutta toimitusjohtajan mukaan sekä sika- että nautaketjuun pitää saada tehoa.
”Punaisen lihan kehitys ja kannattavuus yhtiössämme ei ole ollut erityisen mieluisaa luettavaa. Asioita pitää pystyä jatkossa tekemään tuottavuuden kannalta fiksummin. Kulutuksen vähenemiseenkin on varauduttava”, Gröhn teroittaa.
Ankkuriomistajat vahvuutena
Atrian kehitystoimilla ja investoinneilla on vahvat takuumiehet ja -naiset. Gröhn kiittelee osuuskuntia vahvoina ankkuriomistajina, jotka tuovat toimintaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta.
”Tuki osuuskunnilta on sataprosenttista ja siihen olen erittäin tyytyväinen. Pitää kuitenkin muistaa, että isoilla omistajilla ei ole etuajo-oikeutta muihin nähden. Kaikkia omistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Kaikki osuuskuntien ja osakeyhtiön väliset keskustelut käydään hallituksen kautta, jotta raja-aita on kaikille varmasti selvä”, Gröhn painottaa.
Ainakin päällisin puolin näyttää siltä, että yhtiön toimitusjohtajan ja Lihakunnan ja Itikan melko tuoreen toimitusjohtajan, Risto Lahden, yhteistyö on mutkatonta. Molemmat saavat osuuskunnan omistajilta tasapuolisesti puhelinsoittoja, jos lihan tuottajahinta ei miellytä.
”Tuottajillahan tässä töissä ollaan, joten palaute kuuluu asiaan”, Lahti tiivistää.
Lahden mukaan osuuskunnissakin mennään hyvää vauhtia eteenpäin ja katsotaan tulevaan. Itikka osuuskunnan edustajisto päätti syksyllä synkronoida vaalivuodet samaan tahtiin Lihakunnan kanssa. Lahti toivoo, että osuuskuntien integraatiota viedään eteenpäin eikä ole sanottu, vaikka osuuskunnat jossain vaiheessa yhdistyisivät.
”Kolmen omistajaosuuskunnan fuusio toisi kustannustehokkuutta toimintaan, mutta se ei ole työlistalla ihan ensimmäisenä.”
Lahti on tyytyväinen hallintohenkilöiden asenteeseen kehittää osuuskuntien toimintaa.
”Osuuskunnissa on paljon enemmän muutoskykyä ja -nälkää kuin ympäristö ja jäsenet tunnistavat”, Lahti vakuuttaa.
Isot jälkitilit tuottajille
Vaikka lihan hinta ei aina kaikkia tuottajia miellyttäisikään, niin osuuskuntien maksamat osuuspääomien korot miellyttävät.
”Lihakunta maksoi viime vuodelta 20 prosentin ja Itikka 18 prosentin koron osuuspääomalle. Lisäksi osuuskunnat maksoivat ylijäämän palautusta kaikille myydyille lihakiloille. Atrian tuloksentekokyky on ollut hyvä ja osuuskuntien sijoitustoiminta onnistunutta”, Lahti perustelee runsasta omistajien palkitsemista.
Ankkuriomistajat ovat tällä hetkellä varsin tyytyväisiä omistamansa yhtiön kannattavuuteen, mutta samaan hengenvetoon Lahti sanoo, että tämäkään ei riitä, vaan vuosi vuodelta yhtiöltä edellytetään parempaa toimintaa.
”Tilityskykyyn kaikkien lihalajien osalta ei voi olla tyytyväinen. Yhtiöstä on silti pidettävä huolta ja tarpeelliset investoinnit on varmistettava. Naudassa tarvittaisiin tilityskyvyn varmistamiseksi parempaa ketjuohjausta sian ja broilerin tapaan”, Lahti näkee.
Osuuskuntien ja osakeyhtiön yhteistyöhön perustuva hybridimalli toimii Lahden mukaan hyvin, vaikka se onkin ”tietyn aikakauden ja toimialan tuote”.
”Hybridimalli on mahdollistanut kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Pörssiyhtiönä toimiminen tuo omat rasitteensa raportointiin, mutta se tuo myös ryhtiä toimintaan ja mahdollistaa ulkopuolisen rahoituksen saamisen.”
Lahti arvostaa korkealle Atrian ja osuuskuntien yhteisesti omistamat tuottajien tukipalvelut. A-Tuottajat tarjoaa asiantuntevat kehittämispalvelut eläinten kasvattamiseen ja investointeihin. A-Rehu varmistaa, että tuottajat saavat rehunsa järkevään hintaan ja pitää samalla koko rehualan hintatasoa kurissa.
Hiili hallitsee ilmatilaa
Kuluttajat vaativat vuosi vuodelta tarkempaa ja läpinäkyvämpää tietoa lihaketjusta. Eläinten kohtelu ja ympäristöasiat kiinnostavat. Monet kuluttajat etsivät ruokapakkauksista merkintää tuotteen hiilijalanjäljestä. Atria on edennyt vastuullisuusasioissa nopeasti.
”Vastuullisuusohjelmamme painopisteitä ovat muun muassa hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä, tuotteiden jäljitettävyys ja muovin vähentäminen pakkauksissa. Uudessa strategiassa vastuullisuusasiat nousivat entistä keskeisempään asemaan”, vastuullisuusjohtaja Merja Leino kertoo.
”Olemme ylpeitä tuotantomme antibioottivapaudesta ja tuomme sitä näkyvästi esille kuluttajille. Jäljitettävyydestä ja avoimuudesta kertoo se, että broileri- ja osin sianlihapakkauksiakin on eläimen kasvattaneen tilan nimi. Joillain tiloilla on myös showroomit, joista kuluttaja näkee eläinhalliin ja voi varmistua eläinten hyvästä kohtelusta.”
Atria on jo laskenut hiilijalanjäljen kaikkien lihalajien osalta, mutta yhtiössä mietitään vielä, millä tavalla asia ilmaistaisiin sadoissa tuotepakkauksissa.
Alkutuotannon hiilijalanjälkeä Atria pyrkii vähentämään muun muassa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa perustetussa viljelijäakatemiassa, jossa tarjotaan tietoa ympäristöystävällisistä tuotantotavoista.
”Tuottajat ovat olleet koulutuksissa innokkaasti mukana. Kiinnostus ja tiedonjano on kova. Vastustusta ei ole esiintynyt”, Leino iloitsee.
