PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen haluaa rakentaa taloustutkimuksella Suomelle hyvää tulevaisuutta. Tavoitteena ei ole osoitella ongelmia vaan etsiä ratkaisuja.
Lukion jälkeen hänellä oli rakennusmiehen haalarit oikeastikin. Rakennuksilla vierähti pari vuotta.
Ekonomisti Lahtisesta tuli 90-luvun alun talouskriisin takia. ”Huomasin, että talous on yhteiskunnassa merkittävä asia. Aloin pohtia, miten kriisiin jouduttiin ja miten siitä selvitään.”
Lahtiselta toivotaan, että hän nostaa – palauttaa – PTT:n näkyväksi osaksi talouspoliittista keskustelua.
Miten se onnistuu, kun häntä ei ole juuri julkisuudessa näkynyt? No, ministerien avustajan kuuluikin säästää parrasvalot ministereille. Edellisellä PTT-kaudellaan Lahtinen kommentoi kansantalouden asioita ahkerasti niin kirjoituksissa kuin televisiossakin.
”Julkisuus on osa työtä, väline viedä asioita eteenpäin. Se on hyvästä, kunhan saan puhua asioista enkä itsestäni.”
Rohkeutta olla omaa mieltä
Lahtinen perää itseltään ja PTT:ltä rohkeutta erilaisiin ja yllättäviinkin näkemyksiin.
”On tärkeää, että yhteiskuntakeskustelua voidaan käydä eri näkökulmista. Tosiasioita ei voi pakottaa, mutta tulkintoja voi olla erilaisia.”
Yksin, ja oikeassa, olemisesta PTT:llä on näyttöjäkin. Se ennusti 1990-luvun alun kriisin ja 2012 elpymisen takapakin.
Lahtisen mukaan on tärkeää katsoa muutakin kuin tilastonumeroita.
”Pitää seurata uutisia ja pähkäillä, mikä on se yhteiskunnan virtaus, joka vaikuttaa lähitulevaisuuteen. Virtaukset ovat tiettyyn asti numeroita, mutta syvällisemmin yhteiskunnallisia tarinoita.”
Virtaukset voivat muuttua nopeasti. Siksi Lahtinen ei mielellään laadi ennusteita vuotta pidemmälle.
PTT erottautuu tutkimusaloillaan
PTT erottuu muista talousennustajista maatalouden, metsän ja alueiden taloustutkimuksella. Ne ovat lähellä PTT:n taustalla olevia MTK:ta ja Pellervoa osuuskuntineen.
”Ne ovat tärkeitä myös, kun etsitään ratkaisuja yhteiskunnan tämän ajan isoihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen.”
Lahtinen muistuttaa, että PTT:ssä tutkimusta tehdään yhdessä parinkymmenen hengen porukalla.
”Toivon voivani jatkaa PTT:ssä Iiro Jussilan hyvää työtä ja kehittää työyhteisöä entistäkin vetovoimaisemmaksi tutkijoille.”
Ministerien apuna asiantuntijana
Lahtinen oli Sipilän ja Marinin hallituksissa keskustan ministerien talouspoliittinen avustaja. Politrukiksi hän ei silti tunnustaudu.
”Roolini oli asiantuntija. Minut palkattiin etsimään vastauksia, tukemaan päätöksentekoa.”
”Parasta työssä oli, kun oli vaikeita asioita ja mietti, miten pystyisi saamaan niitä eteenpäin. Ministerit sitten tekivät päätökset sillä arvopohjalla, jota edustamaan heidät oli valittu. Niin sen pitää demokratiassa ollakin, vaikka välillä erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen turhautti.”
PTT:ssä Lahtinen uskoo olevan hyötyä siitä, että hän on nähnyt, miten ja millaista tietoa päätösten valmisteluun käytetään.
Korona romuttaa taloustavoitteet
Avustamiensa hallitusten tuloksiin Lahtinen on kohtuutyytyväinen.
”Sipilän hallitus ylitti työllisyystavoitteensa. Siinä auttoi hyvä maailmantalouden suhdanne. Yksinään se ei olisi riittänyt, vaan tarvittiin hallituksen talouspolitiikan päätöksiä.”
Marinin hallitus ei taloustavoitteisiinsa yllä, Lahtinen myöntää. Korona-tsunami pyyhkäisee yli.
”Ei ole mahdollista elvyttää niin paljon, että bkt:n pienenemisen pystyisi estämään. Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta 2023.”
Silti Marinin hallitus on onnistunut kohtuullisen hyvin, Lahtinen sanoo. ”Suomessa bkt on kärsinyt vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.”
Taloustilanteen paranemiseen tarvitaan maailmantalouden elpyminen. ”Se on välttämätön mutta ei riittävä edellytys. Tarvitaan vaalikauden pituisia vaikeita poliittisia päätöksiä. Lopulta tulee nousukausi, mutta se ei riitä, ellei jo sitä ennen ole tehty oikeita ratkaisuja.”
Hyvä aiempi kokemus PTT:stä
PTT:n toimitusjohtajaksi siirtyminen oli Lahtiselle sikäli helppoa, että hän oli viihtynyt PTT:ssä hyvin ollessaan tutkimusjohtajana.
Hallituksen tehtävissäkään ei tosin tökkinyt mikään – paitsi ajan mittaan huono omatunto läheisten takia. ”Politiikka on intensiivistä työtä. Se vie öitä ja viikonloppuja.”
