Pankit hakevat kannattavuutta rajusti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa kilpailu on entistä villimpää.
Kauppalehden suuri pankkivertailu oli S-pankille ja POP Pankille surullista luettavaa. Suomessa toimivien 236 pankin joukossa sijat olivat 206 ja 213. Eikä paljon lohduta, että Säästöpankkiryhmän sijoitus oli vieläkin huonompi.
Onneksi OP Ryhmä osuuskuntana sijoittui hyvin sijalle 59 ja 15 parhaan pankin joukossa oli kymmenen OP Ryhmän osuuspankkia. Luopioisten, Alavuden, Janakkalan ja Pukkilan Osuuspankit löytyivät sijoilta 3–6.
Ei paluuta eiliseen
Millaista aikaa pankkimaailmassa eletään juuri nyt? Annetaan puheenvuoro Aktian Anu Tuomolinille (KL 3.4.2019).
”Ison murroksen aikaa. Vahvasti säännelty paikallinen toimiala avautuu yhä laajemmin sekä uudentyyppisille toimijoille että globaalille kilpailulle. Asiakkaan huomiosta ja ajasta taistellaan yhä laajemman kilpailijakunnan, ei vain muiden pankkien kanssa, ja se vaatii kykyä uudistua nopeammin kuin muut.”
Se on juuri näin.
POP Pankkeja on onniteltava. Kun omat ja allianssin rahkeet eivät riitä, on muutoksen aika. POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Pekka Lemettinen toteaa, että tammikuussa 2019 tehtiin kaupat uudesta peruspankkijärjestelmästä amerikkalaisen ohjelmistojätin Cognizantin kanssa. Pohjimmiltaan kysymys on selviytymisestä itsenäisenä ryhmänä.
OP Ryhmän resurssit riittävät digitaalisen muutoksen läpiviemiseen. Siitä on hyviä näyttöjä. Olisiko POP Pankeilla ollut paikka neuvotella toisena vaihtoehtona kokonaan uudelta ja ennakkoluulottomalta pohjalta eli palvelujen ostosta kotimaisesta tutusta osoitteesta? Vallilasta, mistä olisi löytynyt OP Ryhmän pankkitekniset panostukset.
OP Ryhmän rakenne ajelehtii
Tätä ilmoitusta on odotettu kauan. ”OP Ryhmän arvojen mukaisesti käymme laajalla rintamalla keskustelua ryhmän tulevasta rakenteesta ja hyödynnämme tässä työssä kaikkea käytettävissä olevaa tietoa toimintaympäristön ja asiakaskäyttäytymisen muutoksesta.”
Näin totesi OP Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen Yle uutisille 6.5.2019. OP selvittää, millaisella rakenteella marssitaan tulevaisuudessa. Työhön osallistuvat kaikki ryhmän hallintoelimet. Valmista tulee parin vuoden kuluessa.
Osuuspankkien lukumäärä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina fuusiopäätösten kautta. Sitten ongelma. Osa yhdistymisistä olisi saanut jäädä syntymättä. Osuuspankin koko jäi riittämättömäksi ja puuttui selvä alueellisesti vetovoimainen keskus.
Vuoden 2018 seitsemästä fuusiotapauksesta kaksi herättää ajatuksia. Oliko järkeä pitkällä tähtäimellä?
”Jäsenpankit tekevät päätökset itsenäisesti. Näin on myös jatkossa.” Pehkonen kertoo osuuspankkikohtaisen ratkaisumallin.
Sitä vastoin osa nykyisestä fuusiopelistä olisi syytä viheltää pariksi vuodeksi tauolle. Mediassa on kerrottu 30–40 osuuspankin käyvän jonkin asteisia neuvotteluja.
Ryhmärakenteesta pitää syntyä päätökset. Monestako osuuspankista ryhmä muodostuu? Mistä ne muodostuvat? Minkä koon huomisen elinkelpoinen osuuspankki tarvitsee?
Perustelut esitetään avoimesti hallinnon pohdittavaksi ja aikanaan hyväksyttäväksi. Jäsenpankkien päätöksenteko on edelleen aito eli liittyäkö vai jatkaako itsenäisenä.
Kenen kanssa naimakauppa tehdään? Se ei voi olla OP Ryhmässä enää jokaisen täysin vapaasti päätettävissä. Päätös uusista pelinsäännöstä ei ole helppo – mutta se on välttämätön tehdä.
Fuusio on henkisesti raskas prosessi. Sitä ei kannata toistaa kovin usein. Eikä toteutus ole mitään harrastelua vaan ammattitaitoa vaativa kestävyyslaji. Kuka OP Ryhmän johdossa ottaa toteutusvastuun? Ei käy kateeksi.
Case Joroisesta otettava opiksi
Kannattaa tutustua Joroisten Oma osuuskunnan nettisivuihin. Siellä kerrotaan, että ”Keskeisenä tarkoituksenamme on vuosikymmenien aikana kartutettujen Joroisten Osuuspankin omien pääomien säilyttäminen joroslaisen osuuskunnan omistuksessa. Haluamme turvata mahdollisimman hyvin paikallisen pankkitoiminnan säilymisen Joroisissa.”
Joroisten Osuuspankin pankkitoiminta ”myytiin” vuonna 2015 Oma Säästöpankille. Hallinto ei halunnut mukaan perustettavaan POP Pankkien yhteenliittymään. Muitakin POP pankkeja oli, jotka jättäytyivät silloin ulkopuolelle. Heidät osoitteensa oli OP Ryhmä.
Joroisten ratkaisusta ei löydy juridista pohdintaa vaan eettinen. Ongelma syntyy siitä, että omien pääomien synnyssä on merkittävältä osin vaikuttanut kuuluminen pankkiryhmään. Osuuspankkiryhmittymissä yhteistoiminta on ollut voimavara, joka on mahdollistanut paikallisen toiminnan olemassaolon.
Ehdottomana pelisääntönä tulee olla, että OP Ryhmän fuusioprosessissa osoite ei voi olla Oma Säästöpankki!
OP Ryhmän kannattavuus putosi
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kommentoi toimintakertomuksessa 2018: ”Asiakasliiketoimintamme suotuisa kehitys jatkui vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Luotto- ja talletuskantamme kasvoi hyvää vauhtia.”
Volyymien kasvussa ei näytä olleen ongelmia. Luottokannan kasvu oli 5,9 ja talletusten 5,8 prosenttia. Eikä unohdeta omistajakunnan kasvua. Nyt tasavallan kansalaisista lähes 35 prosenttia kuuluu omistajiin. Uskomaton luku! Ja kasvu jatkui 79 000 asiakasomistajalla, mutta kannattavuuskehitys yllätti:
”Koko vuoden tuloksemme oli 1 017 miljoonaa euroa ja asettui siten lähes edellisen vuoden tasolle. Vakavaraisuutemme vahvistui edelleen.”
Pääjohtaja rakensi kannattavuuskommenttinsa toki muodollisesti oikean mutta jotenkin harhaanjohtavan informaation varaan. Sillä mainittuun tuloksen tasoon vaikutti ratkaisevasti lakisääteisen työeläketurvan hoidon ja vakuutuskannan siirto Ilmariselle.
Sinänsä operaatio oli hyvä ja oikeaan aikaan toteutettu ratkaisu. Nyt löytyvät vahvemmat hartiat huomisen eläkkeille.
Siirto toi tukea tulokseen 286 miljoonaa euroa. Se ja muut kertaluonteiset pudottivat vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja 732 miljoonan euron tasolle. Eli pudotusta oli vuoden 2017 kannattavuudesta (1 037 miljoonasta) eurosta 29 prosenttia.
OP Ryhmän varsinaisen säännöllisen toiminnan tulos eli nettotulos oli viime vuonna 578 miljoonaa eli 19,6 prosenttia tuotoista yhteensä. Vuotta aikaisemmin luku oli 26,8.
Pudotuksesta huolimatta vakavaraisuus on edelleen hyvällä tasolla. CET1 vakavaraisuusprosentti 20,8 ole kaukana tavoitteesta, joka on 22 prosenttia.
Ritakallio Dream Team
Timo Ritakallio otti vetovastuun maaliskuussa 2018. Sitten alkoi tapahtua. Lehdistötiedote 6.6.2018 sisälsi selkeitä viestejä. Organisaatio yksinkertaistuu, päätöksenteko nopeutuu, sekä vastuut selkiytyvät.
OP Ryhmä oli keskittymässä toimintansa ytimeen, pankki- ja vakuutuspalveluihin. Edellisen pääjohtajan Reijo Karhisen autoja, tilitoimistoja ja terveyttä sisältävästä monialakonsernista palattaisiin tehokkaaksi finanssitaloksi.
Muutoksen toteuttajaksi Ritakallio rakensi kahdeksan hengen (1+7) ylimmän johdon. Miehitys oli valmis lokakuussa ja sisälsi mielenkiintoisen rakenteen. Kahdeksasta jäsenestä viisi oli uusia.
Muutosvastarinta ei jatkossa hallitse päätöksentekoa. Lähivuodet näyttävät, onko syntynyt Ritakallio Dream Team (RDT).
Haaste löytyy vuoden 2018 tuloksesta, kun kulujen kasvu yllätti. Nyt ei yllätä, tilalle on tullut tavoite vuosittaisista 100 miljoonan euron säästöistä. Toimenpiteet jäävät nähtäviksi.
Eikä toimenpiteisiin saa sisällyttää harkinnassa olevaa Vallilan kiinteistön myynnistä saatavaa myyntivoittoa. Se on satunnainen erä, jonka analyytikot eliminoivat todellisesta kannattavuudesta.
Onneksi OP Ryhmä ei ole pörssiyhtiöön verrattava. Moni omistaja alkaisi Vallila-hankkeesta pohdinnan, onko myynti todella tarpeen.
Kilpailijoilla vaikeuksia
Nordea on nyt suomalainen ja Helsingin pörssin suurin yhtiö. Viime vuosi oli sille ongelmallinen, mutta ei yllätys. Liikevaihdon pudotus jatkui viidettä vuotta. Piittaamattomuus markkina-asemasta näkyy.
Liiketulos vaipui toissa vuonna 14 prosenttia, mutta vuonna 2018 vain prosentin. Hyvä suoritus, kun muistetaan liikevaihdon 5 prosentin lasku. Luottotappiot saatiin viimein hallintaan.
Sijoittajien usko Nordeaan on lähes romahtanut. Kun OMX Helsinki putosi viime vuonna 8 prosenttia, niin Nordean osake menetti arvostaan 28. Olisi laskenut enemmänkin, ellei pankki oli jakanut osinkoina lähes koko voittoaan. Huikea 8,6 prosentin osinkotuotto lievitti omistajien tuskaa.
Suursijoittaja Christer Gardell on asettanut pankille kulusäästötavoitteen, 400 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä. Eikä konsernijohtaja Casper von Koskull moiti tavoitetta. ”Olemme aivan samoilla linjoilla.” (HS 7.2.2019)
Danske Bank Suomen vuosi 2018 oli vaisu. Tuotot putosivat yhteensä 5 ja talletukset 13 prosenttia. Voitto ennen veroja oli 174 miljoonaa, laskua tuli 37 prosenttia.
Danske Bank Suomi ei antanut lukujaan Kauppalehden ”paras pankki” -kisaan. Ei ihme, sillä huonolta viime vuosi näytti.
POP Pankeilla hyvää ja huonoa
POP Pankkien voitollisuus romahti 43 prosenttia. Yhteenliittymän kolmas toimintavuosi ei liiketoiminnallisesti onnistunut.
Mutta kasvua löytyi ja vakavaraisuus säilyi vahvana unohtamatta Pohjoismaiden parasta asiakastyytyväisyyttä. Tältä osin POP-ryhmällä kulki vakaasti.
Kun sijoitetaan satoja miljoonia sijoitusomaisuuteen, niin se on olennainen osa liiketoimintaa ja siten kannattavuuden rakennetta. Vuonna 2017 POP ei ottanut sen roolia mitenkään esiin tuloskehityksessä.
Syy kannattavuuden pudotukseen on hyvin informoitu toimintakertomuksessa 2018. Sitä vastoin toissa vuonna jäi lukijan vastuulle löytää tulema, jonka mukaan sijoitustoiminta kantoi vastuun yli 90-prosenttisesti tuloksesta. Eli pankkitoiminnan kannattavuudella meni todella huonosti.
Olisikohan ryhmässä syytä tarkentaa pelinsäännöt käypiin arvoihin kirjattavan sijoitusomaisuuden määristä? Maksimi voisi olla vaikkapa 20 prosenttia omista pääomista nykyisen lähes 50 prosentin asemesta?
Suurten lukujen S-Pankki
S-Pankin asiakkaita on nyt 3,1 miljoonaa ja kansainvälisiä maksukortteja 2,2 miljoonaa. ”Harva tietää, että karkeasti arvioituna joka kymmenes suomalaisella pankki- tai luottokortilla maksettava ostos maksetaan nykyään S-Pankin kortilla.”
Näin ykkösmies Pekka Yli-Hurula kertoo toimintakertomuksessa. S-Pankki integroituu entistä vahvemmin pääomistajansa S-ryhmän liiketoimintaan.
Myös euromääräiset volyymit kasvoivat hyvin – tase oli 14 prosenttia ja varallisuudenhoidon hallitsemat varat 9,9 prosenttia.
Ehkä konsernin kannattavuuteen on suhtauduttava poikkeuksellisella tavalla. S-Pankin toiminta tukee maksuvälineillään omistajiensa, S-ryhmän ja LähiTapiolan, liiketoimintaa. Nettotuloksen taso 5,4 prosenttia (vrt. OP Ryhmä 19,6) ei näytä turvaavan jatkossa vakavaraisuutta, koska hattua oli kierrätettävä omistajakunnan piirissä 40 miljoonan euron verran.
Toivotetaan onnea S-Pankki-konserniin kuuluvan FIM:n varainhoitoliiketoiminnan uudelle vetäjälle Hanna Porkalle. FIM hankittiin aikanaan kannattavuuden tukijaksi. Viime vuonna sekä FIM Varainhoidon että FIM Pääomarahastojen liiketulokset olivat tappiollisia. Ei hyvä.
