ICA:n puheenjohtaja Ariel Guarco toi Suomeen ryhmän osuustoimintavaikuttajia Argentiinasta, Meksikosta ja Uruguaysta toukokuun alussa. SOK:n vieraana ollut delegaatio perehtyi suomalaiseen osuuskuntamalliin ja tutustui S-ryhmän toimintaan ja toimipaikkoihin.
Keskusteluissa korostuivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat sisäänrakennettuna myös osuuskuntamalliin.
Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n puheenjohtajaksi vuonna 2017 valittu Ariel Guarco kertoi Osuustoiminta-lehdelle terveisensä suomalaisille.
”Mielestäni suomalaisella osuustoiminnalla on vahva viesti muulle maailmalle. Kokemuksenne osoittaa, että yritysmallin kautta on mahdollista rakentaa oikeudenmukaisempi ja osallistavampi yhteiskunta.
Myös menestyvää liiketoimintaa on mahdollista tehdä kestävästi”, Ariel Guarco painotti.
Hänen mukaansa ihmiset osuuskuntien työntekijöinä, jäseninä ja palveluiden käyttäjinä rakentavat joka päivä parempaa maailmaa.
”YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tärkeimpiä on talouden demokratisoituminen matkalla kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa. Sen eteen työskentelemme yhdessä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa.”
Guarcon mukaan ICA on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelmaan. Tämän lisäksi ICA:lla on oma osuuskunnille suunnattu Coopsfor2030-kampanja.
Ryhmän vierailua Suomeen johtanut Ariel Guarco totesi eteläamerikkalaisten osuustoimijoiden olevan erityisen kiinnostuneita suomalaisesta kuluttajaosuustoiminnasta ja kokemusten vaihdosta S-ryhmän kanssa.
Koulutukseltaan Guarco on eläinlääkäri. Hän on kotoisin pienestä argentiinalaisesta kaupungista nimeltä Coronel Pringles, jossa toimivassa sähköosuuskunnassa hänen äitinsä työskenteli koko Guarcon lapsuusvuodet.
Hän toimi itsekin eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan kotikaupunkinsa osuustoiminnallisessa Electric Cooperative -yhtiössä.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Guarco on ollut Argentiinan kansallisen osuustoimintaliitto Cooperarin puheenjohtaja ja ICA:n hallituksen jäsen vuodesta 2013.
Nuoret saatava innostumaan
ICA:n puheenjohtajan neuvonantaja Gabriela Buffa nosti esiin nuorten sitouttamisen osuuskuntaan ja erityisesti siihen liittyvät vaikeudet.
”Vaikka osuustoiminnan arvomaailma sopii nuorten asenteisiin, he eivät tiedä siitä riittävästi. Jos osuustoimintaopetusta ei ole tarjolla kaikilla kouluasteilla, nuoria on jatkossa entistä vaikeampi saada innostumaan yritysmallista”, Buffa arveli.
Hänen mielestään osuustoiminnan arvojen omaksuminen auttaa opiskelijoita ymmärtämään avoimen kansalaisyhteiskunnan periaatteita laajemminkin.
”Osuuskunnat ovat demokraattinen tapa jakaa, rakentaa taloutta sekä oppia ja vaihtaa tietoa. Ne antavat samalla tasa-arvoisen väylän osallistua ja edistää yhteisiä asioita. Osuustoimintayritys on kuin yhteiskunta pienoiskoossa.”
Aiemmin ICA:n nuorten puheenjohtajana toiminut argentiinalainen kiinnitti huomiota siihen, että nuorten ongelmat ovat hyvin samanlaisia monissa maissa ympäri maailmaa.
”Nuorison korkea työttömyys luo näköalattomuutta asuinpaikasta riippumatta. Talousvaikeudet taas hankaloittavat opintojen suorittamista loppuun asti.”
Gabriela Buffa arvioi nuorten olevan kiinnostuneita eettisistä kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista. Eettisen kaupan periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi turvalliset työolosuhteet, lapsityövoiman käytön kitkeminen ja kohtuulliset työajat.
Buffan mukaan ne ovat myös osuustoiminnan keskeisiä peruskiviä, mutta asiakkaat eivät tätä välttämättä tiedä. Vastuu tiedonvälityksestä on osuustoimintayrityksillä ja -järjestöillä.
”Tarvitsemme lisää viestintää ja paljon enemmän oikeaa tietoa. Osuuskunnat on haastettava avoimeen vuoropuheluun asiakkaidensa kanssa.”
Pelkkiä tummia pilviä taivaalla ei Buffa kuitenkaan nähnyt. Hän kehui nuorten intoa perustaa täysin uudenlaisia, esimerkiksi alustatalouteen pohjautuvia osuuskuntia, koska he haluavat elää ja työskennellä eri tavalla kuin vanhempansa. Myös mobiiliteknologia on nuorille täysin luonteva viestintäväline ja työkalu yrityksen pyörittämisessä.
Oma identiteetti ratkaisee
Gerardo Montes Uruguayn osuuskuntien keskusliitosta Cudecoopista muistutti, että identiteettinsä avulla osuuskunnat määrittävät oman paikkansa yhteisössä ja maailmassa.
”Tärkeää on, että ne myös muistavat tämän eivätkä ala muistuttamaan liikaa esimerkiksi pörssiyhtiöitä. Omistajuuden tunteen on välityttävä lisäksi osuuskuntien jäsenomistajille, jotka niiden palveluita käyttävät”, tähdensi Montes.
Tässä haasteessa hän heitti pallon neuvojille, jotka antavat osuuskunnille lainopillista ja yritysneuvontaa.
Cudecoop on Uruguayn osuuskuntien merkittävin edunvalvoja, jonka jäsenistöön kuuluvat maan kaikki osuuspankit, työosuuskunnat, maatalousosuuskunnat, vakuutusosuuskunnat sekä terveydenhuolto-osuuskunnat.
Katse kääntyy Eurooppaan
Delegaation mukana ollut Euroopan kuluttajaosuuskuntien edunvalvontajärjestö Euro Coopin pääsihteeri Todor Ivanov Brysselistä piti tärkeänä, että osuuskaupat eri mantereilta voivat istua samaan pöytään ja keskustella. Suomalaisia kävi Argentiinassa viime vuonna ja nyt sama tapahtui toisinpäin.
”Eteläamerikkalaiset kollegamme Argentiinasta, Meksikosta ja Uruguaysta tekevät erittäin hyvää yhteistyötä Etelä-Amerikassa tuoden ja viemällä tuotteita keskenään, mutta nyt he haluavat tutustua osuustoimintaan Euroopassa”, valotti Ivanov.
Hänen mukaansa Suomesta kannattaa ottaa esimerkkiä myös kestävän kehityksen tavoitteiden käytännön toteuttamisessa.
”Suomalaiset yritykset menestyvät vähentämällä muovia, muotoilemalla uudelleen pakkauksena ja muovipussinsa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistuneiden käytäntöjen jakamista”, Ivanov alleviivasi.
Eettisiä valintoja ja uutta teknologiaa
SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä muistutti puheenvuorossaan, että S-ryhmä pyrkii edistämään ihmisoikeuksia toimitusketjuissaan. Hän myös korosti läpinäkyvyyttä ja avoimuutta osana vastuullisuutta.
SOK edellyttää hankintasopimuksissaan kaikilta toimittajiltaan keskeisten työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä tuotteiden jäljitettävyyttä raaka-aineiden alkuperään saakka.
Vuoden 2019 aikana SOK valmistelee lisäksi ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, jotka kokoavat yhteen ihmisoikeuksien johtamiseen, riskien ja vaikutusten arviointiin liittyvät käytännöt.
Delegaatiolle esiteltiin lisäksi SOK:n tytäryhtiön Inex Partnersin päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus Sipoossa. Suomen suurin logistiikkakeskus vastaa tilavuudeltaan yli 30 eduskuntataloa.
S-ryhmän vähittäiskaupan päivittäistavaroista yli puolet kuljetetaan logistiikkakeskuksen kautta. Kolmannes viedään tavarantoimittajilta Inex Partnersin alueterminaaleihin, joita on 11 eri puolilla maata.
Logistiikkakeskus on lähes kokonaan automatisoitu ja se edustaa alan uusinta teknologiaa. Sipoon keskuksessa käytetään uusinta teknologiaa sekä tuotteiden käsittelyssä että energiaratkaisuissa. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys on toteutettu hyödyntämällä maalämpöä.
