”Osuuskunta on luonteva ja joustava yritysmuoto niin pienille yrityksille kuin myös modernin alustatalouden piirissä syntyvälle liiketoiminnalle. Nämä kaikki ovat tervetullut lisä yrityskenttäämme”, SDP: n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kiteyttää.
Työosuuskuntien kautta tehtävä työ vaikuttaa Lindtmanin mukaan yleistyneen viime aikoina etenkin luovilla aloilla.
”Malli sopii monenlaiseen työhön hyvin. Työosuuskunta mahdollistaa yhteisöllisen tavan tehdä työtä. Lisäksi työntekijän näkökulmasta työosuuskunta voi olla toimiva keino jakaa riskiä ja kustannuksia. Näin ollen niillä on merkittävä rooli useilla aloilla.”
Miten SDP suhtautuu työosuuskuntien merkitykseen työllistäjänä?
”On tärkeä huolehtia, että työosuuskunta tai muu osuuskunnan kautta tehtävä työ on todellinen vaihtoehto silloin, kun se sopii työn tekemisen luonteeseen. Reiluista työehdoista on pidettävä kiinni. Erityisen tärkeää on, että sosiaaliturva toimii selkeällä ja ennakoitavalla tavalla. Siinä on ollut ongelmia viime vuosina.”
Lindtmanin mielestä työnteon muotojen moninaistuminen haastaa sosiaaliturvaa, eikä se saa tarkoittaa, että työelämän riskit kasaantuvat kohtuuttomalla tavalla heikommalle osapuolelle.
”SDP on esittänyt sosiaaliturvan uudistamista yleisturvamallin pohjalta niin, että ihminen voi luottaa saavansa tarvitsemansa turvan, vaikka työn tekemisen muodot vaihtelevat”, korostaa Lindtman.
Sosialidemokraattien tavoitteena on yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa varmistaen, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. SDP:n mukaan kyseessä on digiajan malli, joka joustaa ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ottaa huomioon työelämän ja teknologian muutoksen.
Mallissa on kolme tasoa. Niistä alin kattaa viimeisen toimeentuloturvan, seuraava on syyperustainen perusturva ja kolmas on määräaikainen palkitseva elementti ihmisen itsensä kehittämisestä ja omaehtoisesta tilanteensa parantamisesta.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava
Vuonna 1975 SDP:n puoluekokouksessa hyväksyttiin SDP:n Osuuskauppapoliittinen ohjelma, jonka johdanto kuului näin:
”Kulutusosuustoiminnalla on erittäin laaja ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä suoritettavanaan. Sen tehtävänä on syrjäyttää pääomanomistajien ja yrittäjien yksilöllisen edun perustalle rakentuva voittotalous ja luoda sen tilalle kuluttajina järjestäytyneiden kansanluokkien yhteistalous, joka rakentuu yhteishyödyn periaatteelle. Tätä tehtäväänsä kulutusosuustoiminta toteuttaa sille ominaisilla taloudellisilla keinoilla: harjoittamalla kulutustarvikkeiden välitystä ja valmistusta ja laajentamalla toimintaa toisillekin taloudellisen elämän tärkeille aloille.”
Onko demareilla vastaavaa osuustoimintalinjausta nykyisin ja olisiko sille tarvetta?
”Osuustoiminnan ja osuustoimintayritysten merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on keskeinen.
SDP:n puoluekokous on ottanut myönteisen linjan eri yritystoiminnan muotojen kehittämisen puolesta. Linjaus kattaa myös osuustoiminnan”, vastaa Lindtman.
”Puoluekokouksen mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettava. Pitää tunnistaa myös erilaisten yritysmuotojen keinot entistä demokraattisemman yrityskulttuurin ja toimintatapojen synnyttämisessä.”
Helpotuksia pienyrittäjien verotukseen
Ennen kevään eduskuntavaaleja SDP otti kantaa yrittäjyyteen myös vaaliohjelmassaan. Siinä puolue lupasi tukea pienten yritysten kasvua esimerkiksi keventämällä pienyrittäjien hallinnollista taakkaa nostamalla arvonlisäverotuksen alaraja 30 000 euroon. Lisäksi SDP aikoo alentaa pienyrittäjien ansiotuloverotusta ja helpottaa työllistämisen kustannuksia muun muassa työtulotuella.
Tradeka luonteva näköalapaikka
Antti Lindtman on Osuuskunta Tradekan edustajiston jäsen. Luottamustehtävä on demarivaikuttajalle luonnollinen näköalapaikka, onhan Tradeka Väinö Tannerin perustaman edistysmielisen osuustoimintaliikkeen suora perillinen.
”Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja isona yli 200 000 jäsenen osuuskuntana Tradekalla on oma luonteva paikkansa osuustoimintayritysten kentässä.”
Omistajuudella on väliä, Lindtman painottaa. Tradekan toiminnassa yhteiskuntavastuulla on merkittävä rooli muun muassa yleishyödyllisten toimijoiden tukijana, mihin käytetään merkittävä osa tuloksesta.
Tradekan lisäksi Lindtman on toiminut myös HOK-Elannon edustajistossa yhden kauden.
Hakkuiden määrä riippuu hiilinielusta
SDP:n tavoitteena on Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Puolue on luvannut myös käynnistää työn, jolla pysäytetään ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Metsäväki äimistyi viime syksynä, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, ettei nykyisiä hakkuumääriä voi nostaa.
Myöhemmin Rinne tarkensi kommenttiaan painottamalla hakkuiden määrän riippuvan Suomen hiilinielun koosta. Samoilla linjoilla on Antti Lindtman:
”Kun voidaan varmistaa, että hiilinielu kasvaa, voidaan kasvattaa myös hakkuita. Suomalainen metsänhoito on kestävää ja puuta voidaan myös käyttää kestävästi.”
Lindtman muistuttaa, että Suomi ei pääse ilmastonmuutosta pakoon. Suomi on myös sitoutunut Pariisin sopimuksen toteuttamiseen osana Euroopan unionia.
”Biomassasta pitää valmistaa korkean jalostusarvon tuotteita, esimerkiksi biopohjaisia tekstiileitä ja puutaloja, jotka toimivat hiilivarastoina.”
Lihaveroa ei suunnitteilla
Hiilinielujen ohella ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä merkitys on ihmisten kulutustottumuksilla.
SDP:n ilmasto-ohjelmassa esimerkiksi todetaan, että ”kestävästi tuotettuihin elintarvikkeisiin tulee soveltaa kevyempiä verokantoja”.
Lindtmanin mukaan SDP ei kuitenkaan esitä erillistä lihaveroa. Hän tarjoaisikin kepin sijasta porkkanaa.
”Julkisten hankintojen osalta voidaan lisätä hallitusti kasvisten osuutta. Lihalle ei tarvita mitään erillistä veroa. Ympäristö- ja ilmastoystävällisten tuotteiden osalta voisi pohtia kevyempää verotusta. Näin kuluttajille tehtäisiin helpommaksi niiden ostaminen.”
Lindtman huomauttaa, että autokaupassa vastaava menettely on jo käytössä. Autovero lasketaan hiilidioksidipäästöjen mukaan, jolloin autoveron suuruus riippuu päästöjen määrästä ja auton arvosta.
Intohimoiseksi jalkapalloilijaksi tunnustautuva Antti Lindtman on vasta 36-vuotias, mutta ollut jo pitkään yhteiskunnallisesti aktiivinen. Uransa alussa hän toimi muun muassa Varusmiesliiton varapuheenjohtajana ja SAK:n nuorisosihteerinä. Vuodesta 2009 Lindtman on ollut Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja vuodesta 2011 lähtien.
