Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on valiolainen maitotilayrittäjä Kiuruvedeltä. Työ pitää yhdessä perhe-elämän kanssa hänet kiinni arjessa. Keskustan varapuheenjohtajana toimiva Heikkinen kokee, että tilan työt karjan parissa ovat hyvä vastapaino kokousistumiselle ja säilyttää kosketuksen suomalaisten arkiseen työhön ja elämään.
Julkisuudessa Hannakaisa Heikkinen on näyttäytynyt enimmäkseen sosiaali- ja terveysalan palvelurakenneuudistuksessa, mikä ei tietysti ole suoranainen ihme terveystieteen maisterille.
”Välillä harmittaakin, että sote-uudistuksen jumituttua valiokuntaani, ei ole juuri ollut aikaa muille politiikan sektoreille”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Heikkinen tuskailee.
Heikkinen haluaa nostaa poliittisessa vaikuttamisessaan esiin tärkeitä asiakokonaisuuksia muiltakin elämän osa-alueilta. Yksi sellainen on ihmisten kokoinen paikallistalous ja osuustoiminta.
”Joka puolella maata pitää voida elää ja yrittää. Yritystoiminnan aloittamisen pitää olla mahdollista myös ilman valtavaa suurpääomaa. Tavallisten ihmisten arjen hoitamisessa osuustoiminnalla on tärkeä rooli ympäri maan.
Hänellä on tähän rooliin suorastaan verenperintöä, koska ukinisä, ministeri Pekka Ville Heikkinen oli muiden yhteiskunnallisten roolien lisäksi muun muassa Hankkijan hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pellervon valtuuskunnan jäsen ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja. Löytyypä Simonkadulta ”PV:n” patsaskin.
”Osuustoiminta luo ihmisille väyliä työelämään. Se on siten osaratkaisu myös siihen, että työ kohtaa tekijänsä.”
Heikkinen näkee, että osuuskunta on yksityinen yritys, mutta se on tavallaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välissä kolmantena tienä.
”Mitä rooleja osuustoiminnalla voikaan olla? Uskon sen olevan tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa, kun tavoittelemme työllisyysasteen nostoa. Ikääntyvän Suomen palvelujen turvaaminen edellyttää kasvua ja kasvu rakentuu meidän kaikkien työstä ja toimeliaisuudesta.
”Osuustoimintaa ei parane unohtaa. Jokainen kivi on käännettävä talouden, työllisyyden ja ihmisten elämän kohentamiseksi”, muistuttaa Hannakaisa Heikkinen.
”Osuustoimintaa ei parane unohtaa. Jokainen kivi on käännettävä talouden, työllisyyden ja ihmisten elämän kohentamiseksi. Osuustoimintamalli toimii, mutta se pitää saada yhä useamman tietoisuuteen.”
Alustatalouden kasvun yhteydessä osuustoiminnalla on todellinen mahdollisuus. Heikkisen mukaan se olisi tärkeää nostaa esiin erityisesti nyt vaalien alla.
Seuraavan hallituksen odotetaan aloittavan mittavan urakan sosiaaliturvan modernisoimiseksi. Työn tekemisen muodot muuttuvat vauhdilla ja vuosikymmenien saatossa pala palalta koottu sosiaaliturvajärjestelmämme ei enää pysty toimimaan kannustavasti.
Sosiaaliturvauudistuksessa on kyse työn ja sosiaaliturvan paremmasta yhteensovittamisesta ja siinä osuuskuntamalli on myös huomioitava uuden työn organisoijana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lainsäädäntötyössä osuustoimintamalli ei Heikkisen mukaan paljoa näy erikseen, koska pääosin lakien sisällöt koskevat yhteisesti kaikkia yritysmuotoja. Tällä vaalikaudella yksi asia on kuitenkin ollut erityisesti mukana. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksessa on erikseen ja alleviivaten haluttu korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina tulee voida olla myös osuuskunnat siinä kuin muutkin yhteisöt.
