”Arvoisa Puhemies, Kuten niin monesti historiassa aiemminkin, jälleen teknologian kehitys muuttaa, hävittää, luo ja korvaa ammatteja ja työmenetelmiä. Työ siirtyy alustoille ja uusiin ansaintalogiikoihin. Yhä useamman työkaveri on robotti. Samaan aikaan teollisuuden työvoimaosuus jatkaa supistumistaan ja palvelut kasvavat. Siirtolaisten, itsensä työllistäjien ja keikkatöiden määrä lisääntyy.”
Ääni on porilaissyntyisen Anna Kontulan, joka on tamperelaistunut sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 2011. Työelämätutkija ottaa tiukasti kantaa ihmisen asemaan työelämän muutoksessa.
Kontula teki helmikuussa 2018 eduskunnassa aloitteen työntekijöiden tuetusta osto-oikeudesta yritykseen. Sillä tarkoitetaan neuvottelujen kautta toteutuvaa yritysostoa, joka on sidottu yrityksen osuuskuntamuotoistamiseen. Yritys jatkaa toimintaansa työntekijöiden demokraattisesti omistamana ja hallinnoimana yrityksenä. Tarkoituksena on mahdollistaa yrityksen toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen pysyvyys tilanteissa, joissa toiminta arvioidaan taloudellisesti kannattavaksi, mutta sen omistajat ovat lopettamassa yritystä muista syistä.
Hienoisena säikeenä
Kontula kertoo, että osuustoiminta kuuluu vasemmiston ajattelutapaan. Se elää liikkeessä hienoisena säikeenä. Osuustoimintaa tunnetaan nyt huonommin kuin ennen.
”Sellaisia agitaattoreita, jotka olisivat tehneet asiaa tunnetuksi 1900-luvun alun malliin, ei nyt ole.”
Kontulan mukaan vasemmiston suhde osuuskuntiin liittyy suhtautumiseen sosialismiin: halutaanko mennä mukaan systeemiin vain kumota se? Onko osuuskunta nykyisen tuotantorakenteen tuote?
Ammattiyhdistysliikkeen pohdinta puolestaan kuuluu, että onko osuustoiminta meidän puolella vai vastaan? Ammattiyhdistys on institutionaalistunut palkkatyöyhteiskuntaan sukupolvien myötä. ”Tämä tulee muuttumaan, mutta iso laiva kääntyy hitaasti.”
Pamilaiset palvelualat ovat kiinnostavin palkkatyöala seurata muutosta, sanoo Kontula.
”Kohtaamme uuden työn rajapinnat siellä. Kehitys on etulinjassa varmaan siellä ja muut seuraavat.”
Organisoitumaan itse?
Kontula näkee uutta siinä, että tulevaisuudessa arvonlisä tulee työstä ja osaamisesta eikä niinkään koneen jatkeena olemisesta.
Yhä useammin kysytään ettekö voi organisoitua itse? Tarvitaanko ylhäältä johdetun yrityskulttuurin mallia? Kun suurempi osa työstä digitalisoituu, mikä on yritysten tehtävä ja lisäarvo? Miksi ei voisi ostaa suoraan tuottajalta? Tällainen ajattelu haastaa Kontulan mukaan yritykset.
”Esimerkiksi Airbnb haastaa majoitusyritykset. Tällainen voi antaa lisää tilaa osuustoiminta-ajattelulle.” Erityisesti digitaalinen kehitys saattaa madaltaa kynnystä osuuskuntien perustamiseen.
Usko etsikkoaikoihin
Osuustoiminnan osaamista pitää aina olla. Mistä sitä voisi saada? Kontula vastaa, että ratkaisu voi olla hyvin teemoitettu nettikurssi, joka on saatavissa silloin kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Jos järjestetään perinteinen luokkahuonekurssi, paikalle tulee ne muutama, joilla on etsikkoaika. Tämä pätee yleensäkin oppimiseen: yksittäinen taito haetaan silloin kun sitä tarvitaan. Ihmisillä on kannustus oppia, kun asia on itselle ajankohtainen ja tärkeä. ”Hyvä, että kouluissa on osuuskunta esillä. Osaavat sitten googlata, kun asia on ajankohtainen.”
Lahjakkuusreservejä
Kontulan mukaan tuloerojen kasvu ja sosiaalisen kierron väheneminen johtavat siihen, että duunareissa on jatkossa paljon potentiaalia.
”Palataan 1900-luvun alun tilanteeseen. Silloin lahjakkuusreservi oli työväenliikkeen hallussa.”
Välillä oli hyvinvointivaltio, jonka ansiosta kaikki, jotka kynnelle kykenivät, pääsivät eteenpäin elämässään. Sosioekonominen hyppy ylöspäin vaatimattomistakin olosuhteista on ollut mahdollista.
Kehitys voi johtaa siihen, että jatkossa ei ole mahdollista edetä virallisen järjestelmän piirissä. Reserviin voi jäädä suuri määrä lahjakkuuksia.
”Tehdäänkö vallankumous vai perustetaanko osuuskuntia, se jää nähtäväksi,” pohtii Kontula.
Kontula lisää, että maahanmuuttajakodeissa vanhemmilla on usein hyvä koulutus, mutta he ovat duunariammateissa. Sielläkin on reserviä, jota virallinen yhteiskunta ei voi nyt hyödyntää.
… Niin se aloite työntekijäosuuskunnista. ”Aloite ei etene, mutta se näkyy vasemmistoliiton ohjelmissa myöhemmin”, ennustaa Kontula ja kiiruhtaa kellon soidessa kansanedustajan työhönsä. n
Erkki Kankaan ja Pekka Pättiniemen Employee Buy Out -käsikirja löytyy netistä: http://www.sataosaajat.fi/Resources/EBO-ohjekirja2.pdf
