Kilpailu huolettaa pk-sektorin osuuskuntia, vaikka palveluille riittää edelleen kysyntää. Paineet kasvavat erityisesti sote- ja kulttuurialan osuuskunnissa.
Osuuskuntien perustamistahti hidastui selvästi viime vuonna. Osuuskuntia perustettiin vuonna 2017 ainoastaan 169, kun edellisvuonna uusia osuuskuntia syntyi parisataa. Tulos on huolestuttava ainakin siinä valossa, että kaikkiaan uusia yrityksiä perustettiin Suomessa viime vuonna lähes tuhat enemmän kuin edellisvuonna.
Tilastokeskuksen mukaan toimialakohtaisesti eniten yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja maakuntakohtaisesti eniten Uudellamaalla.
Syitä osuuskuntien tavanomaista verkkaisempaan perustamistahtiin ovat vaikuttaneet ainakin vesihuolto-osuuskuntien perustamisaallon saaminen päätökseen ja työosuuskuntien jäsenten työttömyysturvasta käyty keskustelu, joka on herättänyt paikoin epävarmuutta. Myös osuuskuntiin erikoistuneen perustamisneuvonnan resurssit ovat rajalliset.
Luvuista ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että kiinnostus osuuskuntayrittäjyyttä kohtaan olisi hiipumassa. Osuustoimintakeskus Pellervon teettämä Suuri Osuustoimintatutkimus 2017 päinvastoin osoittaa osuustoiminnallisen yritysmuodon olevan suomalaisten mieleen. Osuuskunnan perustaminen kiinnostaa erityisesti, koska se vähentää yrittämisen riskejä ja siinä on pienempi pääoman tarve. Lisäksi yhdessä tekeminen innostaa.
Kyselyn mukaan osuuskuntayrittämistä pidetään ennen kaikkea liiketoimintana ja modernina yritysmallina. Valtaosa myös ajattelee, että osuuskunnat madaltavat kynnystä yritystoimintaan. Nuoret miehet ovat hieman muita kriittisempiä osuuskuntayrittämiseen liittyvien väittämien suhteen.
Oman panoksensa yhdessä yrittämisen edistämiseksi on tehnyt myös Osuustoimintakeskus Pellervo järjestämällä pienosuuskuntafoorumeja ja alkaville osuuskuntayrittäjille suunnattuja webinaarikoulutuksia.
Sortsosta osakeyhtiö
OT-lehden tekemässä seurannassa (taulukko 2) pk-sektorin osuuskunnista Kilon Osuus-Auto (KOA) nappasi kultamitalin seitsemättä kertaa peräkkäin. Osuuskunnan tunnusluvut pysyivät edellisvuoden tasolla, liikevaihdon ollessa yhä 11 miljoonaa euroa. Kuljetusalan ammattilaisia KOA työllistää noin 120.
”Vaikka numerot ovat pysyneet lähes ennallaan oli vuosi 2017 aika vilkas muutosten vuosi. Varsinkin S-ryhmän logistiikkakeskuksen muutto Espoon Kilosta Sipoon Bastukärriin näkyi selvästi jo 2017 ja kuluvana vuonna vielä enemmän”, toteaa KOA:n toimitusjohtaja Ari Savisalo.
Muutoksia on luvassa myös osuuskuntien pk-sektorilla. Kakkossijalle tänäkin vuonna yltänyt pitkän linjan toimija, Sortso Osuuskunta on muutettu osakeyhtiöksi heinäkuun alusta lähtien. Se ei ole siis enää ensi vuonna OT-lehden vertailussa mukana.
Hoivapalveluita tarjoavan osuuskunnan liikevaihto oli 6,4 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 5,6 miljoonaa. Sortsossa oli viime vuoden aikana työssä yhteensä 637 työntekijää.
Sortson toimitusjohtajan Petri Laurilan mukaan osakeyhtiöön päädyttiin, koska osuuskunnan jäsenet alkoivat olla ikääntyneitä ja sopivia jatkajia ei ollut näköpiirissä.
”Halusimme sementoida tilanteen ja antaa jäsenille mahdollisuuden saada kiinteä osakkeilla mitattava osuus yrityksestä. Näin ollen tarpeen mukaan osuudet ovat myös myytävissä, jos tilanne antaa siihen aihetta. Sinänsä toiminta jatkuu entisellään.”
Sortso jatkaa myös yhteiskunnallisena yrityksenä.
”Kunnioitamme toiminnassamme edelleen myös osuuskunnallisia arvoja”, Laurila lupaa.
Hänen mukaansa tunnelmat ovat sote-uudistuksen häämöttäessä odottavat ja hiukan huolestuneet.
”Alaamme koskeva uusi vammaispalvelulaki tulee myös samalla voimaan kuin sotekin käynnistyy vuoden 2021 alussa. Muutoksia on siis odotettavissa. Osissa kuntia ollaan varovaisia myöntämään esimerkiksi palveluseteleitä, ikään kuin ne olisivat pois kunnalta soten käynnistyessä.”
”Uhkana voi olla, että vain isot yksiköt voivat tarjota tarpeeksi laajan tarjottimen palveluja, ja asiakkaat haluavat mieluiten käyttää vain yhtä ja samaa palveluntuottajaa. Silloin pienemmillä toimittajilla on vaikeuksia”, Petri Laurila sanoo.
Kolmannelle sijalle kipusi Osuuskunta Meriasennus 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla, kun edellisvuonna liikevaihto oli 4,3 miljoonaa. Vuonna 1998 laivasähköasentajien perustaman Meriasennuksen kotipaikka on Lahti. Varsinaiset urakat tehdään telakoilla Turussa, Helsingissä ja Raumalla. Lisääntyneet laivatilaukset ovat hyödyttäneet Meriasennusta viime vuosina.
Lilith petrasi
Tarkastelluista osuuskunnista neljän liikevaihto oli noussut edellisvuodesta, yhden pysynyt samana ja kuuden laskenut.
Nousijoihin kuului vuodesta 1996 toiminut luovan alan osuuskunta Lilith, joka kasvatti liikevaihtoaan edellisvuoden 2,7 miljoonasta eurosta 3,2 miljoonaan. Jäseniä osuuskunnassa on vajaat 400.
Toimitusjohtaja Tommi Viitamiehen mukaan Osuuskunta Lilith on kuluneen vuoden aikana uudistanut sisäistä ja ulkoista viestintäänsä ja virtaviivaistanut sisäisiä prosessejaan.
”Uudistusten myötä osuuskunnan julkinen kuva on vahvistunut entisestään ja Lilith on pystynyt vastaamaan jäsentensä tarpeisiin entistä paremmin. Samaan aikaan Lilithiin on liittynyt hyvä joukko luovien alojen ammattilaisia”, kertoo Viitamies ja jatkaa:
”Erityisesti media-ala on ollut kasvussa ja töitä hyville tekijöille riittänyt. Töiden puolesta kasvunäkymät ovat tulevalle vuodelle hyvät, teemme tänäkin vuonna paljon töitä sen eteen, että jäsenemme tekevät töitä turvatusti ja että he ovat työmarkkinoilla hyvässä asemassa.”
Kausivaihtelut painoivat tulosta
Laskijoihin lukeutui Uudessakaupungissa yli 20 vuotta toiminut Taitovakka Työosuuskunta.
”Liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa muun muassa se, että henkilöitä on työllistynyt muualle vakituiseksi. Tilanteeseen vaikuttavat myös rakennusalan vaihtelut ja alueellinen kehitys”, toteaa Outi Vähätalo Taitovakasta.
Hänen mukaansa palveluiden kysyntä näyttää tästä huolimatta hyvältä. Paineita aiheuttaa alalle suuntautuminen, koska työt ovat vaihtelevia ja työntekijät arvostavat vakituista työtä. Mahdollisuuksia tuo puolestaan palvelun- ja avuntarpeen lisääntyminen eri ikäryhmillä.
Myös helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin liikevaihto supistui. Se oli nyt 363 000 euroa, kun viime vuonna luku oli 504 000. Teatterien kokonaistuotoissa avustuksilla on yleensä merkittävä osa. Kapsäkillä avustusten osuus 800 000-900 000 kokonaistuotoista on ollut alle 40 prosenttia, eli paljon alle alan keskiarvon.
”Yritys- ja ryhmämyynti pieneni loppusyksyllä 2017 muutamien muiden tekijöiden lisäksi. Kyseessä ei ole mikään pysyvä trendi, vaan menee satunnaisvaihtelun piiriin. Joustavan sopimusrakenteemme vuoksi tulos kärsi tästä huomattavan vähän”, kertoo vt. toiminnanjohtaja Markus Leikola Kapsäkistä.
Teatteritoiminnassa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on edelleen kovaa. Esimerkiksi suoratoistotelevisio valtaa koko ajan lisää markkinaosuutta.
”Vaikka olemmekin 30 000 vuosittaisella katsojalla keskisuuri teatteri, pääkaupunkiseudulla riittää yleisöä niin, että määrä on ihan hyvin kaksin- tai kolminkertaistettavissakin. Elävät ihmiset toisten ihmisten edessä kiinnostavat aina”, Leikola pohtii.
Näin laskettiin
OT-lehden kyselyyn vastanneesta yhdestätoista osuuskunnasta pienimmän liikevaihto oli 363 000 euroa ja suurimman 11 miljoonaa euroa. Liikevaihdon keskiarvo oli 3,2 miljoonaa euroa. Osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelivat viidestä 386 henkilöön. Matemaattisesti laskettuna osuuskunnissa oli keskimäärin 67 jäsentä.
Pk-sektorin osuuskuntien mittaus on tehty nyt seitsemän vuoden ajan.
