Venäjän Karjalan pääministeri ihailee suomalaista osuustoimintaa, mutta haluaa muutoksen viisumikäytäntöihin.
Karjalan hallituksen pääministeri Aleksandr Chepik osallistui huhtikuussa Helsingissä järjestettyyn Luoteis-Venäjän matkailua käsittelevään seminaariin. Vierailunsa yhteydessä Chepik antoi haastattelun Osuustoiminta-lehdelle osuustoiminnan näkymistä Karjalassa sekä suomalais-venäläisestä järjestöyhteistyöstä.
Venäjän federaatioon kuuluvassa Karjalan tasavallassa on perustettu erityisesti maatalousosuuskuntia, joista on apua yksityisviljelijöille esimerkiksi menekkiongelmien ratkaisemisessa.
”Osuuskuntien kautta viljelijät pyrkivät itsenäisesti löytämään omille tuotteilleen markkinoita. Tähän tarvitaan aktiivisia ihmisiä, jotka pystyvät yhdistämään tuottajat samaan organisaatioon”, toteaa Aleksandr Chepik.
Osuuskuntaliike on vahvistunut Karjalassa viime vuosina. Osuuskuntien perustamishalukkuutta on hänen mukaansa lisännyt hallituksen tukipolitiikka.
”Karjalan budjetissa on varattu määrärahaa aloittavien maatilojen ja jo toimivien yritysten tukemiseen. Olemme käynnistäneet lisäksi toimenpiteitä erityisesti osuuskuntien toiminnan edistämiseksi.”
Osuuskunnista monet työskentelevät tiiviisti Venäjän tuottajaosuuskuntien liiton AKKORin kanssa.
Myös Osuustoimintakeskus Pellervon ja MTK:n ja AKKORin välinen yhteistyö on jatkunut jo pitkään.
”On todella hyvä asia, että tällaiset organisaatiot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Meillä on myös paljon opittavaa suomalaisilta järjestöiltä”, Chepik kehuu.
Yhteistyöstä pitkä kokemus
Yhteishankkeista Venäjän Karjalassa Pellervolla on niin ikään kokemusta jo pitkältä ajalta.
Kymmenisen vuotta sitten Pellervo oli mukana PROCOOP-projektissa, jonka tavoitteena oli osuuskuntien perustaminen Karjalaan. Hanke toteutettiin Venäjän Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan välisen yhteistyöfoorumin Euregio Karelian puitteissa.
Vuosituhannen alussa Pellervo puolestaan osallistui pienten kylien ja yhteisöyritysten kehittämishankkeeseen Barentsin alueella.
Aleksandr Chepik suhtautuu projekteihin myönteisesti myös jatkossa. Aloitetta hän toivoo kuitenkin Suomelta.
”Jos aktiivisuutta löytyy suomalaiselta osapuolelta, hallituksemme kyllä pyrkii edistämään yhteistyötä.”
Karjalan tasavallassa osuuskunnilla on jonkin verran aluetaloudellista merkitystä. Esimerkiksi Kalevalan kansallisessa piirissä suurin yksityinen laitos on kulutusosuuskunta, jolla on 20 myymälää, kaksi leipomoa ja muutama ravitsemisliike. Osuuskunta on ainoa veronmaksaja piirissä, jos julkisia laitoksia ei lasketa mukaan.
Sokos Hotel tervetullut Petroskoihin
”Venäjällä on valtava määrä pienempiä kuluttajaosuuskuntia, joilla on muun muassa kauppoja, mutta ei niin suuria yhteenliittymiä kuin vaikkapa S-ryhmä ja OP Ryhmä Suomessa”, sanoo Chepik.
Sokos Hotels -ketjulla on Pietarissa kolme hotellia. Prisma-marketteja on miljoonakaupungissa viitisentoista.
Olisiko S-ryhmän tuottamilla palveluilla Karjalan tasavallan pääkaupungissa, 262 000 asukkaan Petroskoissa?
”Ainakaan ongelmia ei olisi tulla markkinoille. Mitä enemmän kilpailua alalla on, sitä parempi kuluttajalle”, Aleksandr Chepik vastaa.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen suomalaisten intoon tehdä matkoja Venäjän Karjalaan kotiseuduille ja muihin kohteisiin. Pääministeri kuitenkin arvostelee Suomen linjaa viisumiasioissa.
”Jos lautalla pystyy matkustamaan Pietariin 72 tunniksi viisumitta, miksi sama ei onnistuisi parin päivän matkalle Venäjältä Suomeen. Karjalassa käy kaksi miljoonaa matkailijaa vuodessa eli potentiaali olisi valtava, mutta se jää turhien esteiden vuoksi käyttämättä.”
Luoteis-Venäjän matkailuseminaariin osallistui Karjalan tasavallan hallituksen jäsenten lisäksi matkatoimistojen edustajia, suomalaisia kuntapäättäjiä sekä Suomi–Venäjä-Seuran jäseniä.
