”Pellervo-Seura on ohjelmallisesti, roolinsa puolesta ja taloudellisesti kunnossa. Voimme käynnistää matkan seuraavalle kehitysasteelle”, sanoo Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara. Tavoitteeseen päästään kuuntelemalla jäsenten toiveita tarkalla korvalla kaikilta eri toimialoilta.
Kainuun Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara aloitti vuoden vaihteessa Pellervo-Seuran valtuuskunnan uutena puheenjohtajana. Osuustoimintaväelle Rytivaara on kuitenkin tuttu mies, sillä hän toimi ennen puheenjohtajaksi valintaansa valtuuskunnan varapuheenjohtajana.
Rytivaaran linja puheenjohtajana on selkeä.
Hän haluaa rakentaa Pellervosta osuustoiminnan yhteisen ja vahvan etujärjestön, joka noteerataan entistä paremmin poliittisten päättäjien ja viranomaisten silmissä.
”Tunnettuutta pitää lisätä jäsenistönkin piirissä. Pellervo tunnetaan hyvin tuottajapuolella, mutta jatkossa meidän on tavoitettava paremmin myös kuluttajaosuuskunnat”, toteaa Seppo Rytivaara.
Hän muistuttaa, että asian suhteen on tapahtunut viime aikoina paljon myönteistä kehitystä. Pellervo on yhä kattavammin osuustoiminnan yhteinen foorumi.
Tästä hyvänä esimerkkinä on se, kun Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK palasi viime kesänä Pellervon jäseneksi neljännesvuosisadan jälkeen. Osuuskauppojen omistama SOK toimii niiden keskusliikkeenä.
”SOK on merkittävä lisäys järjestöömme. Meidän on kuunneltava tarkasti, mitä osuuskaupat Pellervolta haluavat. Varmasti SOK sen meille myös kertoo”, sanoo Rytivaara. Hän toivoisi mukaan Pellervoon myös oman toimialansa keskusyhteisöä eli OP Osuuskuntaa.
”Tällöin saisimme Pellervosta entistä vahvemman lähes koko osuustoimintakentän kattavan etujärjestön”, Rytivaara jatkaa.
”Pellervo toimii osuustoiminnallisuuden tunnetuksi tekemisen ja edistämisen eturintamassa. Talous- ja elinkeinopolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi keskiössä ovat nuorisokasvatus, tutkimus, koulutus ja viestintä.”
Rytivaara korostaa, ettei jäsenyys korvaa toimialan omaa edunvalvontaa, jota esimerkiksi finanssisektorilla tarvitaan nykyisin entistä enemmän.
Jäsenkampanja menestys
Erityisen kiitoksen Rytivaara välittää valtuuskunnan edelliselle puheenjohtajalle Timo Komulaiselle ja Pellervon toimitusjohtajalle Sami Karhulle Soihtu-kampanjan onnistuneesta läpiviemisestä 2015-16. Osittain juuri sen ansiosta yhteys SOK:hon saatiin elvytettyä. Jäsenkampanjan puitteissa Pellervoon on liittynyt kymmenkunta uutta jäsentä, mukaan lukien Suomalainen Energiaosuuskunta.
Pellervon jäsenenä on tällä hetkellä noin 150 OP Ryhmän ja POP Pankki-Ryhmän osuuspankkia. Jäljellä on silti useita kymmeniä pankkeja, jotka eivät ole jäseniä.
Vaikka osuuspankit korostavat osuuskuntamuotoa vahvana erottumistekijänä, asiakasomistajat eivät aina osaa erottaa niitä mahdollisimman suurta voittoa tavoittelevista liikepankeista.
”Luulen ja tiedänkin, että yhä useat osuuspankkien asiakkaat eivät edelleenkään erota meidän yhtiömuotoa ja sen omistusrakennetta muista pankeista”, sanoo Rytivaara ja jatkaa:
”Tässä valistustyössä myös Pellervo voisi olla yhä aktiivisempi ja kohottaa näin osuustoiminnan profiilia asiakasomistajien silmissä.”
”Osuustoiminta yhdistää”
Seppo Rytivaara sanoo, ettei Pellervo voi olla etujärjestö, joka ajaa kaikkien jäsentensä etua kaikissa asioissa. Onhan mukana esimerkiksi finanssi- ja lihataloja, jotka käyvät kukin omalla toimialoillaan samoilla markkinoilla joskus kovaakin kilpailua.
”Osuustoiminnallinen yritysmuoto kuitenkin yhdistää kaikkia jäsenyrityksiämme. On parempi, että liiketoimintamallin edunvalvonnasta vastaa vahvasti myös Pellervo kuin että jokainen huolehtisi siitä itsenäisesti.”
Muitakin haasteita on näköpiirissä, tai oikeastaan ne ovat jo käsillä. Esimerkiksi digitalisaatio on tullut arvaamatta osaksi monen yrityksen arkea.
OP Ryhmä on ilmoittanut investoivansa lähivuosina digitalisaatioon ja toiminnan kehittämiseen noin 400 miljoonaa euroa vuositasolla.
”Jo nyt asiakkaistamme on lähes 40 prosenttia niin sanottuja diginatiiveja, jotka ovat syntyneet 1980-luvulla ja sen jälkeen. Jos emme ota heitä huomioon perinteisten asiakkaiden ohella, meidän käy heikosti”, muistuttaa Rytivaara.
Myös Pellervossa on jo otettu askeleita digiaikaan pienosuuskunnille suunnattujen infoiltojen muodossa, joihin voi osallistua myös verkossa.
Seppo Rytivaaran mukaan digitalisoitumisen rinnalla etenee globalisaatio, jonka myötä kilpailu kaikilla tasoilla kiihtyy. Toimialarajat murtuvat, ja työtä syntyy sinne, missä se kannattaa.
Nämä muutosvoimat aiotaan huomioida myös Pellervon strategiatyössä, Rytivaara lupaa.
Voimassa oleva Pellervon strategia ulottuu vuoden 2017 loppuun asti. Vuoden alussa työnsä aloittanut strategiatyöryhmä hioo parhaillaan uutta strategiaa, joka hyväksytään Pellervon valtuuskunnan kokouksessa 8. joulukuuta 2017.
Hedvigin hengessä
Kuluvan vuoden painopisteitä ovat lisäksi Itsenäinen Suomi 100 -teemavuosi, joka kietoutuu yhteen osuustoimintapioneeri Hedvig Gebhard 150 -teemavuoden kanssa. Teemavuosi antaa mahdollisuuden tarkastella niin kansakunnan yhteistä rakentamistyötä kuin kansalaisten kasvua täysivaltaisiksi kansalaisiksi.
”Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, mitä kelpaa julistaa itsenäisyyden juhlavuonna. Toisaalta maatamme eri historian vaiheessa luotsanneet henkilöt ovat usein olleet myös osuustoiminnan voimahahmoja, kuten Hedvig Gebhard, joka oli ensimmäisiä naiskansanedustajia ja Pellervon johtokuntaan kuulunut, tasavallan presidentiksi valittu Juho Kusti Paasikivi.”
Rytivaara painottaa erikseen osuustoiminnan tasapainottavaa vaikutusta aluekehitykseen. Tämä on näkynyt myös Kainuussa, jossa esimerkiksi Kainuun Osuuspankki on luonut elämisen edellytyksiä vähäväkiseen maakuntaan.
”Koko työmme ja erityisesti yritysrahoituksemme keskeisimpiä kulmakiviä on aina ollut ja tulee varmasti olemaan toimialueen elinvoimaisuuden ylläpito ja edistäminen”, sanoo Rytivaara, joka jää Kainuun Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle toukokuussa, mutta jatkaa Pellervossa uudessa luottamustehtävässään.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
