Metsä Groupin biotehtaan talousvaikutukset ulottuvat Äänekoskelta koko maahan ja maailmalle. Elokuussa käynnistyvä tehdas tuo yhteensä 1 500 uutta työpaikkaa.
Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle rakentuu hyvää vauhtia uuden sukupolven biotuotetehdas. Kyseessä on Suomen metsäteollisuuden suurin investointi kautta aikojen, 1,2 miljardia euroa.
Biotuotetehdasta johtaa Metsä Fibren tehtaan johtaja Camilla Wikström.
Biotehtaan vaikutukset Suomen kansantaloudelle ovat Wikströmin mukaan merkittävät.
”Äänekosken teollisuusalueesta kehitetään ainutlaatuinen biotalouden ekosysteemi, jonka tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Uusiutuvan energian osuutta tehdas lisää yli kahdella prosenttiyksiköllä”, kertoo Wikström
Uusi tehdas tuo tärkeää vetoapua myös vientiin, jonka arvoa se kasvattaa niin ikään puolella miljardilla eurolla vuodessa.
Etlan laskelmien perusteella biotuotetehdasinvestointi lisää rakennusvaiheessa Suomessa toimivien yritysten liikevaihtoa noin 2,4 miljardia euroa ja talouskasvuun suoraan heijastuvaa arvonlisää lähes miljardi euroa vuosina 2015–2018.
Valmistelut käyttöönoton ja käynnistymisen osalta ovat jo pitkällä”, kertoo biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström. Kuvassa Wikström Pellervon Keski-Suomen seminaarissa helmikuussa. Kuva: Riku-Matti Akkanen
Tehdas kohoaa aikatalussa
Projekti etenee Wikströmin mukaan suunnitellusti aikataulussa ja kokonaisedistymä on nyt noin 84 prosenttia. Tehdas käynnistyy vuoden kolmannella neljänneksellä 2017.
”Toiminnan painopiste oli asentamisessa vuonna 2016, vuonna 2017 keskitymme koestukseen ja käynnistykseen. Valmistelut käyttöönoton ja käynnistymisen osalta ovat jo pitkällä”, kertoo Wikström.
Biotuotetehdas on huomattava työllistäjä sekä rakennusvaiheessa että sen jälkeen. Työmaan kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä.
Projektin aikana työllisyys on yli 6 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Äänekoskella.
Tähän mennessä työmaalla on työskennellyt 9 000-10 000 ihmistä. Heistä eniten on ollut suomalaisia (68 %). Ulkomaalaisten osuus projektin aikaisesta työvoimasta on 32 prosenttia. Suomalaisten jälkeen seuraavaksi eniten rakentajia on ollut Puolasta, Virosta, Liettuasta, Slovakiasta ja Kroatiasta.
Keskisuomalaisia työntekijöitä on työmaalla Camilla Wikströmin mukaan ollut koko hankkeen aikana lähes tuhat. Valmistuttuaan tehdas työllistää arvoketjussa kaikkiaan 2 500 henkilöä. Uusia työpaikkoja syntyy 1500. Suurin työllisyysvaikutus on metsätaloudessa ja kuljetuksissa.
Projektia toteuttamassa olleista tuhannesta yrityksestä valtaosa on suomalaisia (92 %).
”Rakentaminen toteutetaan tilaajavetoisena osaurakointina, eli eri tuotantovaiheet on jaettu pienempiin osiin. Näin myös pienemmät ja paikalliset yritykset voivat osallistua rakentamiseen.”
Wikström muistuttaa, että myös suuri osa tehtaalle toimitettavista koneista ja laitteista suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, samoin iso osa laitteiden osista ja komponenteista. Toimittajien arvoketjujen kautta vaikutukset leviävät laajalle.
”Laaja alihankintaverkosto hyödyttää koko Suomea”, iloitsee Wikström.
Bio ei vain sananhelinää
Kun biotuotetehtaan ytimessä on maailman modernein sellutehdas, on selvää, että sana ”bio” ei ole pelkästään koristeena.
80 prosenttia liikevaihdosta tulee sellusta ja 20 prosenttia muista biotuotteista, kuten energiasta, lämmöstä, tuotekaasusta ja rikkihaposta.
Wikströmin mukaan raaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti. Puusta jalostetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti biomateriaaleja, -kemikaaleja ja energiaa. Tuleva tehdas ei käytä myöskään lainkaan fossiilisia polttoaineita ja vettäkin mahdollisimman tehokkaasti.
”Suunnittelun perusperiaatteena on korkea energiatehokkuus. Biotuotetehdas on runsaasti yliomavarainen sähkössä”, Camilla Wikström kehuu.
Sähköomavaraisuus tulee olemaan jopa 240 prosenttia. Jotain kertoo myös se, että tehtaan sähköntuotanto vastaa jopa 2,5 prosenttia koko maan vuosittaisesta tuotannosta.
Noin puolet tuotannosta syntyneestä kuoresta kaasutetaan tehtaan polttoaineeksi.
Isossa kuvassa investointi tukee Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren pitkän aikavälin kasvu- ja kannattavuustavoitteita.
”Tavoitteena on entistä vahvempi markkina-asema. Havusellun kysyntä kasvaa globaalisti, ja vahvinta kasvu on Kiinassa.”
Puun tarve kasvaa selvästi
Äänekoskelle kohoavan biotehtaan merkitys on tärkeä myös paikallisesti ja osuustoiminnankin näkökulmasta. Tehdas lisää havupuun käyttöä noin neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäys on pääasiassa havukuitupuuta, jonka kestävä lisäyspotentiaali on 7 miljoonaa kuutiometriä.
Wikström tähdentää, että puu on saatavissa pääosin kotimaasta ja yli 90 prosenttia puusta on sertifioitua.
”Havukuitupuun tarve edellyttää, että puun tarjonta yksityismetsistä lisääntyy selvästi kysynnän kasvaessa. Myös tuonnin osuuden täytyy pysyä vähintään nykytasolla.”
”Puun hankintaa turvaavat Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja, Metsä Groupin vahva, tukkia käyttävä puutuoteteollisuus ja tietenkin Äänekosken keskeinen sijainti”, sanoo Camilla Wikström.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
