Maailmalla ratkaisuja terveydenhuollon järjestämiseen on haettu perustamalla datanhallintaosuuskuntia. Kuluttajia koskevan tiedon hallintaan liittyy kuitenkin eettisiä haasteita.
”Osuuskunta sopii datan hallintaan sote-alalla”, PTT:n toimitusjohtaja, ot-johtamisen professori Iiro Jussila summaa.
Hänen mukaansa lähtökohtana on yksilön oikeus päättää ja hyötyä itseään koskevasta datasta.
”Pelisäännöt datan keräämiselle, kokoamiselle ja käytölle määritellään demokraattisesti ja yksilöt voivat päättää, mihin datanhallintayhteisöön he kuuluvat.”
Osuuskunnan jäsenten taloudelliset kannustimet, kuten bonukset, kytkeytyvät datan jakamiseen ja sen pohjalta toteutettavien palveluiden kehittämiseen.
”Kannustimet liittyvät myös kustannusten alentamisen ja lisäarvon kasvattamisen kannalta olennaiseen oma-aputoimintaan kuten ennaltaehkäisyyn.”
Jussilan mukaan ylijäämiä käytetään jäsenten ja yhteiskunnan hyväksi, uusien palveluiden kehittämiseen sekä datanhallinnan turvallisuuden edistämiseen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että datan keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyy jo nykyisellään todennäköisesti huomattavasti enemmän eettisiä ja luottamukseen liittyviä haasteita kuin teknologisia pulmia.
”Informaatioaika ja digitalisaatio haastavat yhteiskuntia ratkaisemaan kansalaisia koskevan henkilökohtaisen datan omistamiseen, hallintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä.”
”Ilman edellämainittuja ratkaisuja datan keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyvää potentiaalia ei kyetä täysimääräisesti ulosmittaamaan ja riskinä on niin markkinatalouden kuin demokratian tappio”, Jussila tähdentää.
Omadata -ajattelulla (engl. MyData) on selkeä yhteys avoin data -ajatteluun. Tällä tarkoitetaan, että jokin tietty aineisto on teknisesti ja juridisesti kenen tahansa käytettävissä ja vapaasti jaettavissa.
Esimerkiksi vakavasti sairas ihminen voi luovuttaa omaa terveysdataansa lääketieteelliseen käyttöön kehittääkseen alan tutkimusta.
”Muutumme vähitellen datakimpuksi”
Dataosuuskuntien esiinmarssin taustalla on murros, jossa informaatiosta on tullut keskeinen tietoyhteiskunnan tuotannon tekijä. Lyhyemmin sanottuna kyse on digitalisaatiosta.
”Kehitys liittyy olennaisesti tietokoneiden käytön räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja niiden hyödyntämisen monipuolistumiseen”, kertoo Iiro Jussila.
Digitalisaation ytimessä on datan kokoaminen, analysointi ja käyttö muun muassa uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi.
Jussilan mukaan digitalisoituminen voi vahvistaa olennaisesti kuluttajan asemaa markkinoilla sekä käyttäjän roolia julkisten palveluiden ohjaajana.
”Tämä rikkoo perinteisiä raja-aitoja palvelun tuottajan ja kuluttajan väliltä esimerkiksi luoden mahdollisuuksia kuluttajien osallisuuden vahvistumiseen ja monipuolistumiseen.”
Jussila sanoo lisäksi, että digitalisaatio muokkaa käsitystämme ihmisestä olennaisesti.
”Muutumme vähitellen ajattelevasta fyysisestä olennosta virtuaaliseksi, tekoälyn tukemaksi datakimpuksi.”
Verkostoissa on voimaa
”Digitalisaatio on suuri mahdollisuus, mutta siihen ei kannata lähteä yksin. Verkostoissa on tulevaisuuden bisneksen kasvumahdollisuus, myös sote-alalla. Isotkin tarvitsevat voimaa verkostoista”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Salo tamperelaisesta Osuuskunta Valomosta, josta on kasvanut viidessä vuodessa merkittävä IT – ja ICT alan yritysten yhteenliittymä.
Osuuskunta perustettiin ICT -alan ison murroksen alla mahdollistamaan pienten asiantuntijayritysten pääsyä mukaan julkisen sektorin ja suuryritysten tarjouskilpailuihin.
”Valomo verkottaa, yhdistää ja mahdollistaa pienten, alansa huippuyritysten osallistumisen alan kehittämiseen.”
Salo korostaa myös ennakointia ja aloitteellisuutta digitalisaatiossa, joka on hänen mukaansa suurin teollinen muutos teollisella aikakaudella.
”Ei voi vain laittaa sorveja kiinni ja odottaa, että taantuma on ohi. Paikalleen jäämisen sijasta on tiedettävä maali ja lähdettävä sitä kohti. Toisin sanoen pitää olla edelläkävijä.”
Heikki Salon mukaan osuuskunta on osoittanut ketteryytensä isoissakin IT-projekteissa yhdistämällä osaamista ja resursseja.
”Omistajayritykset tekevät omaa bisnestään kuten ennenkin. Valomo on toimijana, kun useamman yrityksen palveluita on mukana ratkaisuissa tai tehdään jotakin uutta yhdessä”, hän valottaa.
Vuonna 2011 perustetussa Valomossa on tällä hetkellä mukana 23 jäsenyritystä ja yli 600 asiantuntijaa.
Heikki Salon mukaan Osuuskunta Valomon toiminta perustuu aitoon yhteisöllisyyteen ja avoimeen lähdekoodiin.
Avointa ajatteluaja teknologiaa
Osuuskunta yritysmuotona tukee Salon mielestä erittäin hyvin yritysten verkostojen ”virallistamista”.
”Tärkeintä avoimuutta on kuitenkin avoin mieli, uusi verkostomainen toimintamalli, joka mahdollistaa reilun yhteistyön ja yhteisöllisyyden”, korostaa Salo ja muistuttaa, ettei kukaan osaa enää kaikkea yksin. Tämä pätee myös Valomon jäsenyyttä hakeviin yrityksiin.
”Ilman näitä ei kannata edes aloittaa keskustelua yhteistyöstä. Pitää löytyä halu ja kyky avoimeen keskusteluun tai unohtaa asia.”
Jäseniksi pääsevät kaikki yritykset, pienet ja suuret, jotka hyväksyvät yhteisön avoimet pelisäännöt.
Valomo yhdistää Salon mukaan ideointia, konseptointia ja toimintamallien kehittämistä, tekemisestä huolehtivat yritysten henkilöt aina tapauskohtaisesti.
Salo painottaa avointa ajattelua, ideoita ja teknologiaa. Hän sanoo kunnianhimoisesti Valomon tekevän mahdottomasta mahdollista. Toiminnan yhtenä perustana on avoin lähdekoodi. Kyseinen teknologia on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja, joita jokainen voi käyttää vapaasti ilman lisenssimaksua.
Heikki Salo ottaa esiin talousteoreetikko Joseph Schumpeterin luoman käsitteen luova tuho. Se tarkoittaa, että paikalleen jämähtäneet yritykset tukahtuvat ja kilpailusta voittajina selviytyvät muutoksen ja innovaatioiden edistäjät.
Luovaa tuhoa voimistaa entisestään digitalisaatio ja siirtyminen jälkiteollisesta yhteiskunnasta kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Kuvat: MATTI KETOLA
