Pellervo-Seuran hallitus hyväksyi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan jäsenhakemuksen järjestön jäseneksi Raaseporin Osuuspankin isännöimässä ja päätöksen myötä suorastaan historialliseksi muuttuneessa kesäkokouksessaan 3. kesäkuuta 2016. SOK palasi jäseneksi neljännesvuosisadan jälkeen. SOK:n johto avaa liittymispäätöksensä taustoja.
”SOK haluaa entistä vahvemmin osallistua osuustoiminnan edunvalvontaan. On hyvä, että osuustoiminta on laaja-alaisesti yhdessä organisaatiossa saman pöydän ääressä. Jos on vanhoja vallihautoja 110 vuoden ajalta, ne on hyvä peittää. Osuustoiminnassa on samat haasteet ja yhteinen intressi pitää yritysmalli elinvoimaisena”, linjaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.
Yhteistä edunvalvontaa
Missä asioissa edunvalvontaa on hyvä vahvistaa?
”Lainsääntö, jotta osuustoiminnan asema myös siltä osin säilyy ja jopa vahvistuu”, tiivistää Heikkilä. Edunvalvonta-termi laajenee SOK:n sanastossa ylipäänsä osuustoiminnan asemaan yhteiskunnassa.
Heikkilän mukaan osuustoiminta ei ole edelleenkään riittävän vahvasti mukana oppilaitoksista perusopetuksesta yliopistoihin: ”Vahvuudet ja rajoitteet on syytä ottaa esiin myös kauppakorkeakouluissa.”
Myös vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin ja viranomaisiin on tärkeää, jotta osuustoimintamallin erityispiirteen huomioitaisiin: ”Osuuskuntien jäsenet usein tuntevat yritysmallin käytännön toiminnan kautta usein paremmin kuin yhteiskunnan kerma. Eipä julkisessa sanassakaan tieto osuustoimintamallista ole aina terävää.”
SOK ei aja osuustoiminnalle erityisetuja
”Emme halua olla epäreiluja kilpailuetujen hakemisessa. Vain kelvolliset olosuhteet tähtäimessä niin, että kaikkea ei katsota osakeyhtiölogiikan mukaan ja että osuuskuntamallia kunnioitetaan sellaisenaan omana erityisenä liiketoimintamallina. On kansakunnalle sanatarkasti rikkaus, että talouselämässä on erilaisia malleja. Pörssi-, perhe- ja osuustoimintayrityksille on kaikille paikkansa.” Heikkilä korostaa, että jokaisen yrityksen tulee voida valita itse oma toimintatapansa ja yritysmallinsa. Niissä kaikilla on vahvuuksia ja rajoitteita.
Pellervo edistää myös uusien osuuskuntien perustamista. Osuuskuntamalli onkin löytänyt uusia sovellusalueita ja on sitäkin kautta kehittämässä taloutta ja ihmisten menestystä.
”S-ryhmän intresseissä on myös yrittäjyyden kannustaminen ja taloudellisen vireyden luominen. Uudet erilaiset osuustoimintayritykset ovat tässä tärkeitä. Pellervo tekee työtä uuden osuustoiminnan parissa. Sitä haluamme kannustaa.”
Heikkilä alleviivaa, että kyse on laajasti tehdystä linjauksesta koko S-ryhmässä, että SOK lähtee mukaan Pellervoon. Jäsenenä on kaiken aikaa ollut muutamia osuuskauppoja, mutta SOK haluaa liittyä myös nimenomaiseksi kannanotoksi osuustoiminnan edunvalvonnan ja yritysmallin yhteiskunnallisen aseman puolesta. Liittyminen on näin selkeä laajasti keskusteltu yhteinen kannanotto koko ryhmältä. Heikkilän mukaan on mahdollista ja suotavaakin, että Pellervoon liittyy myös lisää alueosuuskauppoja. ”Osuuskaupat toimivat kuitenkin tässä itsenäisesti.”
Ajankohtainen yritysmuoto
Heikkilä kertoo, että S-ryhmässä käydään paljon puhetta osuustoiminnasta. Se kuuluu perustehtävään, visioon ja strategian ytimeen. Osuustoiminta saa kussakin ajassa konkreettisia muotoja kuten nyt halpuuttaminen.
”Halpuuttaminen on vuosikymmenen tärkein linjaus ja liittyy suoraan osuuskaupan tehtävään tuottaa aitoja etuja jäsenille. Sama laadukas tuote pitää pystyä myymään aiempaa edullisemmin. Kyse on tehokkuuden lisäämisestä saatavasta kilpailukyvystä. Tämä on konkreettisesti ja tiiviisti osuustoiminnan ytimessä.”
Digitalisaation myötä kuluttajan ääni tulee yhä paremmin esille. Kuluttajat ottavat kantaa ja kertovat. ”Osuustoimintayritykset ovat välineitä jäsenten asioiden ajamiseen. Digitaalisuus luo uusia mahdollisuuksia jäsenten kuulemiselle ja kilpailutukselle. Jatkossa voi olla uusiakin asioita, joita jäsenet haluavat tehdä yhteisen yrityksen avulla.”
Silloin osuuskaupalle syntyy uusia liiketoiminta-alueita.
Tieto on kaupan arvokkain raaka-aine. Osuustoiminta voi tarjota sitä tietoa, mitä jäsenet tarvitsevat. Kyse on jäsenten omasta tiedosta, jota he kontrolloivat ja hyödyntävät. Jäsenet saavat jatkossa entistä enemmän tietoa vaikkapa ruokaostoksistaan, esimerkiksi: ravintoarvot, kotimaisuusaste ja vastuullisuustaso. Heikkilän mukaan tämä avaa tärkeitä näköaloja. ”Sellaisia mobiilisovelluksia on jo tulossa, että jäsenet voivat hyödyntää omia tietojaan ja tehdä niiden valossa oikeita ratkaisuja. Tässä on osuustoiminnalla helposti nähtävissä oleva rooli.”
Jäsen voi rajoittaa sitä, miten tarkkaa tietoa hän haluaa käyttäytymisestään saada. Suurin osa jäsenistä tulee Heikkilän mukaan hyötymään tietovarannosta muun muassa valikoimien kehittämisen, viestien kulun, tiedon käsittelyn ja vaikkapa takuutietojen tallentumisen kautta. ”Pitää tietenkin korostetusti huolehtia, että tieto ei joudu vääriin käsiin eikä sitä myydä minnekään ilman lupaa.”
Ruokaketjussa on yhteinen intressi hoitaa ruokahuolto kestävästi, tehokkaasti ja vastuullisesti. Maailmanmarkkinahintoihin ja Venäjä-pakotteisiin S-ryhmä ei sentään voi vaikuttaa. Omaan kustannustasoon ja marginaaleihin sekä valikoimiin S-ryhmä voi vaikuttaa. Heikkilä painottaa, että kun hintataso on edullinen, kotimaisen tuotteen menekki kasvaa myös tuottajien eduksi.
S-ryhmä haluaa hyvää yhteistyösuhdetta koko ruokaketjussa. Kaikilla on omat intressinsä, mutta siitä ei pidä seurata vastakkaisasettelua ruokaketjun toimijoiden välillä. S-ryhmässä nähdään hedelmällisenä rakentaa siltaa myös osuustoimintakysymysten ääressä. ”Mitä parempi yhteistyö, sitä hienompi yhteinen näkymä tulevaisuuteen.”
Teksti: SAMI KARHU
Kuvat: MATTI KETOLA
