Suomalaiset puhaltavat kotieläinjalostuksessa yhteen hiileen tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa, mikä on osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi.
VikingGenetics on yksi maailman johtavista viljelijöiden omistamista jalostusyrityksistä, jonka omistavat yhdessä suomalainen Faba osuuskunta, ruotsalainen Växa ja tanskalainen VikingDanmark. Niillä on yhteensä noin 25 000 karjanomistajajäsentä.
Tanskalainen VikingDanmark on VG:n suurin omistaja 50 prosentin osuudella, kun Faballa ja Växalla on kummallakin 25 prosentin omistusosuus.
”Vuoden 2010 alusta tehtiin liiketoimintasiirto ja osakkuus VikingGeneticsiin ja vuoden lopussa myytiin sikatoiminnot”, kertoo Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku.
Suomen toiminnot haluttiin lisäksi yhteen nopean päätöksenteon sekä palveluiden kustannustason ja kehittymisen varmistamiseksi.
Latva-Raskun mukaan lähtökohtana uudelle yritykselle oli aikaisempi yhteistyö NAVin (pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys) kanssa, jossa Faba on yhtenä omistajana. VG:n kautta pohjoismaisen suuruuden ekonomian edut päätettiin saattaa uudelle tasolle.
”Hyödyt ovat hyvin konkreettisia. Isompi eläinten populaatio tuo jalostukselle voimaa. Samaan aikaan käytössämme on parasta osaamista kaikista kolmesta maasta ja kotimaiset palvelut lähellä asiakasta”, luettelee Latva-Rasku yhteistyön tuomia etuja.
Vientiin lisää muskeleita
Hän muistuttaa, että nykyisillä resursseilla tutkimukseen pystytään investoimaan huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. VikingGenetics genomitesti on esimerkiksi saavuttanut suuren suosion kaikissa Viking-maissa.
”Myös viennin kehittäminen on leveämmillä harteilla. Onhan VG:n portfoliossa kolme vahvaa tuotetta eli punaiset rodut sekä holstein- ja jersey-rodut.”
Pohjoismaista yhteistyötä edistää Latva-Raskun mukaan se, että Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tiedonkeruu on hyvin samanlaista ja myös yhteistä arvopohjaa löytyy paljon, esimerkiksi terveysjalostus on kaikissa maissa keskeisellä sijalla.
VikingGeneticsin sonniasemilla Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on yhteensä noin 2000 sonnia. Lisäksi Hollolan asemalla asuu 60 Asmo-hiehoa. Kotimarkkinoilla myydään vuosittain noin 2,6 miljoonaa siemenannosta ja lisäksi siementä viedään yli 50 maahan yhteensä noin 4,5 miljoonaa annosta.Siemenviennin vuosittainen kasvu on +20 prosenttia vuodessa.
Jalostusyhtiöllä on kolmessa maassa yhteensä noin 180 työntekijää. VG:n Suomen henkilöstö työskentelee Hollolan asemalla. Faba osuuskunnalla on työntekijöitä lisäksi Tikkurilan toimistolla ja muissa toimipisteissä eri puolilla Suomea.
”Kussakin Viking-maassa on omistajayhteisö, joka huolehtii tuotteiden jälleenmyynnistä. Asioiden hoitaminen edellyttää tietenkin myös omistajayhtiöiden toimitusjohtajien säännöllistä yhteydenpitoa”, Latva-Rasku toteaa.
Videoneuvottelut vähentäneet matkailua
VikingGeneticsin pääkonttori sijaitsee Tanskassa, jossa Antti Latva-Rasku vierailee. Hänen lisäkseen matkoja Jyllannin niemimaalle kertyy Faban hallituksen puheenjohtaja Tiina Mitikalle ja varapuheenjohtaja Anna Lappalaiselle VG:n hallituksen kokouksiin. Lisäksi Tanskassa hallinnosta käyvät säännöllisesti rotukomiteoiden ja VG:n edustajiston jäsenet.
Aina ei kuitenkaan kokoonnuta Tanskassa. VG:n johtoryhmä pitää tapaamisia säännöllisesti kaikissa Viking-maissa, toisinaan myös Suomessa.
Reissaaminen on sähköisen asioinnin myötä kuitenkin selvästi vähentynyt takavuosista, jolloin matkustelu vei yritysjohtajilta hyvin paljon aikaa.
”Matkusteluun menee aina päivä, oli palaveri minkä pituinen tahansa. Sen sijaan, että lentäisimme Tanskaan kahden tunnin neuvotteluiden takia, voimme järjestää vaikkapa videoneuvottelun tieto- ja viestintätekniikan keinoin.”
Kokouspöydissä Antti Latva-Rasku on huomioinut, etteivät hänen skandinaaviset kollegansa omaa kovin muodollisia pukukoodeja. Tunnelma kokouksissakin on yleensä ottaen tuttavallinen ja välitön.
”Tanskalaiset ja ruotsalaiset olivat farkku-pikkutakki-kansaa jo ennemmin kuin suomalaiset. Keskinäisessä kanssakäymisessä on tosi tärkeää luoda neuvottelukumppaneihin hyvät henkilökohtaiset suhteet ja vaalia niitä”, muistuttaa Latva-Rasku.
Kommunikointikielenä englanti
VikingGeneticsissä on kommunikointikielenä ollut alusta lähtien englanti, mikä johtuu ainakin kahdesta käytännön seikasta.
”Koska tanskan opiskelu olisi monelle liian kovaa ja aikaavievää, päädyimme siihen, että parhaiten yhteiseksi kieleksi sopii ’bad business English’. Jos kaikki puhuvat vieraalla kielellä, niin silloin varmistetaan myös, ettei kukaan saa kielellistä yliotetta käyttäessään omaa äidinkieltä”, sanoo Latva-Rasku.
Tanskalaisia Latva-Rasku luonnehtii suoraviivaisiksi ja myös hyvin itsevarmoiksi ihmisiksi.
”Heissä on paljon sellaisia yrittäjätyyppejä, jotka lähtevät nopeasti liikkeelle, mutta kykenevät myös nopeasti vaihtamaan suuntaan. He ovat bisneksenteossa ketteriä, mutta toki todella kansallisylpeitä, onhan Tanska ollut merkittävä kuningaskunta historiassa.”
Suomalaiset puolestaan ovat hänen mukaansa erittäin hyviä suunnittelijoita, analyyttisiä ja hyviä tekemään päätöksiä. Suomalaisten heikkoutena hän pitää sitä, että mikäli suunnitelmat menevät pieleen, jäädään paikalleen ja ehkä etsimään syyllisiä, kun pitäisi tehdä ratkaisuja.
”Ruotsalaiset taas tarvitsevat enemmän aikaa, diskuteerataan ja suunnitteluvaiheessa kaikki sitoutetaan mukaan prosessiin”, arvioi Latva-Rasku skandiveljiään ja korostaa, miten tärkeää on ymmärtää eri bisneskulttuureita.
Uusi askel yhteistyöhön
Myös Faban ja VG:n hallituksen varapuheenjohtaja Anna Lappalainen kuvailee kokemuksiaan yhteistyöstä tanskalaisten kanssa hyviksi.
”Olemme yhteistyön avulla pystyneet saamaan huomattavia skaalaetuja, viennin kasvua, lisäarvoa tuotteille ja tuottavuuden nousua. Yhteistyössä olemme tasavertaisia päättäjiä. Osaltaan tätä on auttanut se, että VG:ssä ovat mukana myös ruotsalaiset, jolloin mikään omistajataho ei voi päättää asioista yksin”, Anna Lappalainen toteaa.
Hänen mukaansa yhteisyrityksessä on onnistuttu löytämään yhteisyrityksen näkökulmasta parhaat ratkaisut, jotka ovat olleet kaikkien omistajatahojen edun mukaisia.
Uuden harppauksen kotieläinjalostuksen kansainvälinen yhteistyö otti toukokuussa 2015, jolloin seitsemän merkittävää nautojen jalostusalan toimijaa ilmoittivat perustaneensa eurooppalaisen EuroGenomics -osuuskunnan. Sen tavoitteena on parantaa jalostuksen tehokkuutta vaihtamalla holstein-rodun genomiaineistoa. Suomesta osuuskunnassa mukana on Faba VikingGeneticsin kautta.
Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN
