Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos Joensuussa tarjoaa opiskelijoille osuustoimintakurssia, jonka suosio on yllättänyt myös niiden järjestäjät.
Osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona -kurssi järjestettiin Joensuun kampuksella viidettä kertaa kuluvan kevään aikana. Kurssilla perehdyttiin osuustoiminnan ideaan ja pohdittiin myös, miten osuuskunta yritysmuotona eroaa muista usein paremmin tunnetuista yritysmuodoista.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa yhteistyössä toteutetun kurssin yhtenä tavoitteena oli myös edistää elinkeinoelämän ja yliopiston välistä vuoropuhelua.
Luentojen ohella kurssin sisältö koostuu kirjallisista ja suullisista harjoitustehtävistä. Opiskelijat kirjoittavat kurssin aikana oppimispäiväkirjaa, jossa he arvioivat oppimaansa sekä luentojen sisältöä. Lopputenttiä kurssista ei pidetä. Kurssia kehitetään systemaattisesti vuosittain opiskelijapalautteiden perusteella.
”Opintojakso tuli tarpeeseen ja samanlaisen soisi olevan tarjolla ihan jokaisessa yliopistossa. Osuustoiminta on keskeinen osa niin suomalaista historiaa kuin nykypäivääkin. Siksi on käsittämätöntä, ettei näin tärkeää suomalaisen omistuksen kivijalkaa käsitellä opinnoissa kaikilla kouluasteilla”, toteaa kurssin vetäjä, apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta.
Viime syksystä lähtien kurssi on ollut tarjolla entistä laajemmalle opiskelijajoukolle, kun opetukseen on päässyt mukaan myös avoimen yliopiston kautta, jossa kurssin voi suorittaa vapaassa aikataulussa etänä ja verkossa. Puusa käy kertomassa ot-mallista myös lukioissa ja ammattikorkeakouluissa. Juuri Vuoden paras opettaja -palkinnon opiskelijoiltaan saanut Puusa on kurssin myötä myös innostunut osuustoimintatutkimuksesta. Joensuun kampukselle on rakentumassa lupaava tutkimusryhmä, jossa syntyy uutta osuustoimintatutkimusta koko ajan.
”Tuntuu hyvältä kun kurssilaiset syttyvät aiheeseen. Osa innostuu jatkamaan aiheen parissa gradun myötä. Tänä keväänä myös tohtoriryhmääni on hakeutumassa neljä uutta tutkijaa joista kolme haluaa väitellä nimenomaan osuustoiminnasta”, Puusa iloitsee.
Supertähdet estradilla
Kaikki oli toisin kuusi vuotta sitten, jolloin ajatus osuustoimintakurssista ensi kertaa heräsi Anu Puusan ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) toimitusjohtajan Juha Kivelän välisessä kahvipöytäkeskustelussa.
”Huolestuin tuolloin havaitessani, että melkein kaikki kauppatieteen opetusmateriaalit käsittelivät yritysmuodoista lähes pelkästään osakeyhtiötä, kun osuustoiminta mainittiin lähinnä muutamalla rivillä. Ei ole ihme, ettei suuri yleisö tunne hyvin yritysmuotoa, kun perusopetus oli tällä tasolla”, toteaa Kivelä, joka kuuluu itsekin kurssin vakioluennoitsijoihin.
”Alussa opintojakson todettiin olleen hieman liikaa PKO:n näköinen, joten mukaan otettiin myös muita osuuskuntia eri toimialoilta. Kun esitelmöitsijöiksi saatiin kovan luokan puhujia, kurssi lähti todella lentoon”, Juha Kivelä muistelee.
Tänä keväänä osuustoimintakurssin asiantuntijavieraina on ollut suomalaisen osuustoiminnan kärkinimiä kuten OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja SOK:n markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri.
Kiinnostusta riittää
”Olemme kiitollisia, että saimme kurssin viisivuotisjuhlan kunniaksi tällaiset supertähdet kertomaan oman näkemyksensä osuustoimintamallista heidän omien kokemustensa kautta”, sanoo Antti Varis, joka on alusta asti osallistunut kurssin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä Anu Puusan kanssa. Varis valmistelee parhaillaan osuustoiminta-aiheista väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistossa Puusan tutkimusryhmässä.
Varis kertoo, että ensimmäistä opintojaksoa valmisteltaessa tehtiin periaatepäätös, ettei kurssia jatketa viittä vuotta kauempaa, mikäli se ei herätä tarpeeksi opiskelijoissa kiinnostusta.
Kurssin järjestäjien iloksi opiskelijoiden kiinnostus kurssia kohtaan on kuitenkin koko ajan kasvanut. Ensimmäisellä kurssilla osallistujia oli noin parikymmentä, kun heitä tämän kevään kurssille ilmoittautui mukaan peräti yli 70.
Juha Kivelän mukaan yli 74 000 asiakasomistajan osuuskauppa on lähtenyt voimakkaasti yliopistoyhteistyöhön, koska se haluaa olla mukana tekemässä osuustoiminnallista kansanvalistusta.
”On runsaasti esimerkkejä, etteivät edes ministeriöiden korkeat virkamiehet tunne kunnolla osuustoimintalainsäädäntöä. Miten tilanne voisi olla yhtään parempi yhteiskunnan muilla tasoilla?” Kivelä kysyy ja kannustaa tiedeyhteisöä ja yritysmaailmaa lähentymään toisiaan.
Hänen mielestään monet ot-yritykset ovat menneet viime vuosikymmeninä liikaa liiketoiminnan ehdoilla, jolloin yritysmuodon aatteellinen puoli on päässyt unohtumaan. Kivelä lukee tähän joukkoon myös oman osuuskauppansa PKO:n.
”Jokaisen osuustoiminnallisen yrityksen Suomessa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä, miten hyvin yksi pääperiaatteista eli valistustyö on niiltä onnistunut. Velvollisuutemme PKO:ssa on nostaa valistustyö takaisin arvoonsa, olivat taloudelliset ajat mitkä tahansa ”, Kivelä muistuttaa.
Osuuskaupan rooli saa tunnustusta myös Anu Puusalta, joka myös itse on PKO:n hallituksen jäsen.
”PKO:n edustajat eivät veloita yliopistolta luentopalkkioita, vaan olemalla mukana toteuttavat osuuskunnan jäsenyhteisöroolia ja valistustehtävää. Sama koskee kaikkia yritysvierailijoita, he ovat mukana, antavat aikaansa ja jakavat osaamistaan, koska he pitävät asiaa tärkeänä. Yliopistolle, minulle ja ennen kaikkea opiskelijoille tämä on käsittämättömän hieno ja arvokas asia, Puusa kiittää.”
Opiskelijat Jesse Voss (alk. vas.), Hely Herranen ja Petteri Sutinen osallistuivat Osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona -opintojaksolle.
Vuorovaikutus parasta antia
Ensimmäistä vuotta kauppatieteitä Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Jesse Voss löysi osuustoimintakurssin selatessaan yliopiston opinto-oppaasta vapaavalintaisia kursseja.
”Opintojakso vaikutti heti kiinnostavalta, joten valitsin sen. Kurssilla tajusin, miten vähän osuustoiminta on ollut esillä, vaikka kyseessä on hyvin käyttökelpoinen yritysmuoto”, kertoo Voss, jonka pääaineena on innovaatiojohtaminen.
Markkinoinnista ja johtamisesta kiinnostunut kauppatieteilijä harkitsee jatkavansa osuustoiminnan tutkimista myös kurssin jälkeen.
”Osuustoiminnallisen yrityksen johtaminen eroaa aika paljon pörssiyhtiön johtamisesta. Tästäkin teemasta voisi löytyä aineksia vaikka gradun tekemiseen.”
Kandivaiheessa oleva kolmannen vuoden kauppatieteilijä Petteri Sutinen osallistui hänkin osuustoimintakurssille. Pääaineenaan laskentatoimea ja verotusta opiskeleva Sutinen kuuli kurssista opiskelukavereiltaan, jotka olivat jo suorittaneet kyseisen opintojakson.
”Jo ensimmäisellä luennolla, minulle tuli sellainen ’wow-fiilis’, kun esiintymässä oli niinkin korkean profiilin tekijä kuin Reijo Karhinen. Tuntui myös hienolta saada ensi käden tietoa suoraan finanssimaailman kärkipaikalta”, sanoo Petteri Sutinen, jonka mielestä kurssin parasta antia oli vahva vuorovaikutuksellisuus.
Samoilla linjoilla on Jesse Voss, joka kertoo päässeensä haastamaan esimerkiksi PKO:n toimitusjohtajaa Juha Kivelää häntä kiinnostavissa kysymyksissä.
”Vastauksensa lopuksi Kivelä sanoi, että tule joskus käymään toimistolla, niin keskustellaan lisää. Se oli minulle tosi iso juttu”, naurahtaa Voss.
Osuuskuntayrittäjäksi
Neljännen vuoden tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija Hely Herranen päätyi kurssille oikeastaan käytännön kautta.
Pari vuotta sitten Joensuu Games OSK -peliosuuskunnan (www.joensuugames.fi) ystäviensä kanssa perustanut Hely kuuli opintojaksosta ensimmäisen kerran Anu Puusalta, joka kävi sparraamassa heitä osuustoiminnasta Joensuun Tiedepuistossa.
”Anu suositteli meille tätä kurssia ja päätin lähteä mukaan. Kurssilla on noussut esiin asioita, joita voi soveltaa myös osuuskunnan toiminnan kehittämisessä.”
Peliosuuskunnassa on 27 jäsentä ja hallituksessa seitsemän jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Herranen toimii itse hallituksen varapuheenjohtajana.
”Olemme tehneet erilaisia asiakasprojekteja, joissa meiltä on tilattu pelejä, ja joita olemme sitten ryhmissä tehneet. Osuuskunta on sitten toiminut julkaisu- ja palkanmaksukanavana.”
Osuuskunnassa on tällä hetkellä mukana vain pelintekijöitä, mutta Hely toivoo, että osuuskuntaan tulisi lisäksi kauppatieteilijöitä.
”Peliosuuskunnan pyörittämiseen tarvitaan myös kauppatieteen osaamista, pelkkä pelien tekeminen ei riitä”, tuumii Hely Herranen.
Ensimmäisellä kurssilla osallistujia oli noin parikymmentä, kun heitä tämän kevään kurssilla oli jo yli 70.
Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN
