Osuuskunta on havaittu passeliksi yritysten yhteistyön organisointitavaksi hyvin erilaisilla toimialoilla. Esimerkiksi käsityöläiset ovat perustaneet kymmeniä osuuskuntia eri puolille Suomea. Vanhin lienee Fiskarsin käsityöläisten osuuskunta, joka on toiminut jo 20 vuotta.
Myös matkailuyrittäjille osuuskunta on ollut suosittu tapa organisoida yhteistä markkinointia ja järjestää tapahtumia. Osuuskunta on kätevä työkalu, jota käytetään esimerkiksi tietyssä yritystoiminnan kehitysvaiheessa. Osa osuuskunnista on elänyt vain muutaman vuoden, osa on jatkanut pidempään.
Moni yrittäjien osuuskunta toimii kevyenä yhteistyöorganisaationa. Osuuskunnan tehtäväksi voidaan antaa esimerkiksi markkinointi, tiedotus ja muut kaikkien jäsenten tarvitsemat palvelut. Joissakin tapauksissa osuuskunta hallinnoi yhteisiä tiloja tai organisoi esimerkiksi useamman pienyrittäjän myyntiä.
Galleriaosuuskuntajalostaa lasia
Vuonna 2007 toimintansa aloittaneen Nuutajärven Galleria osuuskunnan perustajina olivat Nuutajärvellä työskentelevät lasialan yrittäjät, lasinpuhaltajat ja lasitaiteilijat. Osuuskunnan tehtävänä oli organisoida yrittäjien tuotteiden myynti ja järjestää vuosittain lasialan näyttelyitä.
Tuotteiden myynti hoidetaan yhteisen myymälän kautta, johon on palkattu yksi työntekijä. Kaikki perustajayritykset ovat osuuskunnassa edelleen mukana. Toimintaan on tullut lisäksi kolme uutta lasialan toimijaa, yrityksiä on osuuskunnan jäseninä kaikkiaan kymmenen.
Kimmoke osuuskunnan perustamiseen lähti EU-rahoitteisesta kehittämishankkeesta, joka kokosi yrittäjiä pohtimaan toimintansa kehittämismahdollisuuksia. Yhteisen myymälän perustaminen koettiin polttavimmaksi kysymykseksi, koska myynnin niveltäminen lasinpuhaltajan työhön koettiin ongelmaksi. Yhteisen myymälän perustamisella voitiin tuotanto ja myynti erottaa toisistaan.
Tähänastisen kokemuksen perusteella osuuskunta on puheenjohtajana toimivan lasinpuhaltaja Marika Kinnusen mielestä toiminut tavoitteiden mukaan.
”Osuuskunta yritysmuotona näkyy toiminnassa niin, että kaikki ovat omalla työpanoksellaan mukana yhteisissä asioissa, kukin osaamisensa ja työtilanteensa mukaan.”
Nuutajärven Galleria osuuskunnan hallinto on järjestetty mahdollisimman demokraattisesti. Hallitukseen kuuluu vuorollaan kolme yrittäjää, käytännössä osuuskunnan kokoukset päättävät asioista ja hallitus panee päätökset toimeen.
”Toiminta on täysin riippuvainen siitä, miten yrittäjillä on aikaa panostaa yhteiseen osuuskuntaan. Osuuskunnalla on yksi palkattu työntekijä, jonka vastuulla on myymälätoiminta.”
Osuuskunnan tulos jaetaan jäsenille suhteessa myyntiin. Osuuskunnan tulot tulevat siitä, että osuuskunnan kautta myydyistä jäsenyritysten tuotteiden hinnasta osa jää osuuskunnalle. Tähän mennessä jaettavaa tulosta ei ole mainittavasti tehty, mahdolliset voitot on käytetty toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Osuuskunta on hakenut jäsenyrittäjille näkyvyyttä muun muassa näyttelytoiminnalla ja osallistumalla erilaisille messuille.
Johdon ja hallinnon roolit ovat Marika Kinnusen mielestä osuuskunnassa selkeät.
”Kyse on pienestä määrästä yrittäjiä ja oletuksena on, että jokainen on jollain panoksella mukana yhteisissä asioissa.”
Lasialan mahdollisuudet Marika Kinnunen näkee siinä, että suomalaiset haluaisivat ostaa yhä enemmän kotimaassa valmistettuja tuotteita. Myynnin kasvun myötä mahdollistuisivat myös muut kehittämiseen liittyvät asiat.
”Suurimpana uhkana on jatkuva talouslama, se että kuluttajilta vähennetään mahdollisuuksia kuluttaa.”
Nuutajärven Galleria Osuuskunta ylläpitää NuGO Shopia. Myymälässä on esillä uusinta suomalaista lasitaidetta ja piensarjatuotantoa.
Valomo toimii digimaailman kärjessä
Tampereella viitisen vuotta sitten perustettu osuuskunta Valomo on voimakkaasti kasvanut IT – ja ICT alan yritysten yhteenliittymä.
”Tarkoituksena on olla digitalisaation edelläkävijä”, kertoo toimitusjohtaja Heikki Salo.
Yritysten yhteinen osuuskunta perustettiin aikanaan siksi, että mukaan lähtijät saisivat lisää lihaksia lähteä mukaan suuriin kilpailutuksiin tarjoamaan palveluitaan. Omistusmuotoa pohdittiin alun perin kovasti, mutta yritysmalli tuntui sopivalta, koska ei ollut tarkoitus laittaa yritystä myyntiin vaan organisoida yritysten yhteistyötä pidemmällä tähtäyksellä.
Osuuskunta oli yritysmuotona Heikki Salolle ennestään tuttu ja sen arvot sopivat kaikille mukaan lähteneille käytännön toiminnan pohjaksi.
”Osuustoiminnassa hyvä asia on se, että kukaan ei pysty omistuksen perusteella valtaamaan yritystä eikä ottamaan päätösvaltaa itselleen.”
Heikki Salo arvostaa myös osuustoiminnan ketteryyttä. Osuuskuntaan on helppo liittyä ja siitä pääsee myös helposti pois. Valomo on toimiaikanaan kasvanut voimakkaasti; yrityksiä on mukana nyt 21 ja kaikki viisi perustajayritystä ovat edelleen mukana.
Osa Valomossa mukana olevista yrityksistä on kasvanut jo niin isoiksi, että yhtiöissä pohditaan julkista noteerausta. Maantieteellisesti toimintaa on useilla eri paikkakunnilla, keskeisinä alueina Helsinki, Tampere ja Turku.
”Alussa osuuskunta oli melko homogeeninen ja kaikki mukaan lähtevät työllistivät joitakin kymmeniä henkilöitä. Vuosien mittaan osa yrityksistä on kasvanut muita nopeammin.”
Valomon merkitys jäsenyrityksille on vuosien mittaan muuttunut. Osa on jo niin suuria, että niille mukanaolo osuuskunnassa ei ole välttämätöntä kilpailutusten kannalta, mutta nekin tarvitsevat joskus ketterää kumppania, jollainen Valomo pyrkii olemaan.
”Mukaan tulijat olivat jo lähtötilanteessa alansa huipulla olevia kasvuyrityksiä. Valomon tehtäväksi on nähty kasvattaa yrityksiä menestymään. Siinä se on onnistunutkin hyvin.”
Johtamisen kannalta Valomo ei Heikki Salon mielestä eroa muista yrityksistä, tulosta sielläkin pyritään tekemään. Koko ajan on kuitenkin kyse tasa-arvoisesta ihmisten välisestä yhteistyöstä.
”Olemme alusta asti pyrkineet kantamaan myös yhteiskuntavastuuta. Osuuskunnan jäseninä olevat alansa kärkipään yritykset tekevät digimaailmassa uusia avauksia. Valomo on myös asiantuntijataho, kyse ei pelkästään bisneksestä.”
Valomon hallinto on pidetty koko ajan hyvin kevyenä. Alkuvaiheessa kaikki palvelut ostettiin jäsenyrityksiltä. Toiminnan laajennuttua on palkattu kaksi vakituista työntekijää.
Osuuskuntakokouksia Valomossa on tavattu pitää 3-4 kertaa vuodessa. Viime aikoina on kuitenkin siirrytty kuukausikokouksiin. Näissä muun muassa visioidaan yhdessä, mihin suuntaan digitalisaatio on menossa.
Heikki Salon mielestä osuuskunta sopii Valomon kaltaiseen yritystoimintaan erittäin hyvin.
”Yritysten yhteistyölle olisi Suomessa suuri tarve. Yritykset tarvitsevat yhteistyötä voidakseen kasvaa. Osuustoiminta on erinomainen tapa organisoida yhteistoimintaa.”
Digitalisaatio on yhä kasvava ala, sen ansiosta Valomolla on positiiviset odotukset tulevalta.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
Kuvat: RIITTA SOURANDER
