Ravitsemusterapia on oleellinen osa monien sairauksien hoitoa ja ennalta ehkäisyä. Osuuskunta VitaMiinat on tarjonnut ravitsemusneuvontaa ostopalveluna kunnille ja lääkäriasemille jo neljätoista vuotta.
VitaMiinat on uusosuustoiminnan edelläkävijöitä. Ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen ja muutama hänen kollegansa halusivat löytää valmistumisensa jälkeen mielenkiintoisia töitä Tampereen seudulta, mutta virkoja ei ollut auki. Vaihtoehdoksi nousi yrittäjyys ja ostopalveluiden tarjoaminen sitä kautta.
”Selvittelimme, mikä yritysmuoto sopisi parhaiten tarkoitukseemme. Osuuskunta oli ehdottomasti paras vaihtoehto sekä yritysideamme että hallinnoinnin kannalta”, Voutilainen kertoo.
”Saimme alussa paljon apua Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen Nina Immoselta. VitaMiinat perustettiin vuonna 2001 ja toiminta alkoi saman tien. Nimi syntyi kaverin muusikkomiehen heitosta ja se on toiminut hyvin”, Voutilainen hymyilee.
Perustamisvaiheessa osuuskuntaan liittyi kahdeksan jäsentä. Tällä hetkellä jäseniä on yhdeksän.
Kunnat ulkoistavat
VitaMiinat sai kokemusta kuntien ulkoistuksista ja kilpailutuksista paljon ennen kuin niistä alettiin puhua laajemmin. Osuuskunta onkin jo konkari tarjousten laatimisessa ja ulkoistettujen palveluiden tuottamisessa.
”Vaikka ravitsemusterapian tiedetään auttavan monien sairauksien hoitamisessa, lakkauttavat kunnat ja kaupungit ravitsemusterapeuttien virkoja ja ostavat palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Se on yleisesti ottaen kovin surullista, mutta meidän onnemme”, Voutilainen sanoo.
Hän itse hoitaa tällä hetkellä Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lempäälän ja Nokian ravitsemusterapiapalvelut. Joissain paikoissa hän käy kerran viikossa, toisissa joka toinen viikko.
”Ulkopuolisena työntekijänä terveyskeskuksissa toimiminen on tavallaan hyväkin. Silloin ei tarvitse sotkeutua kunnan tai työyhteisön muutoksiin ja ongelmiin, vaan voi keskittyä täysin potilaiden hoitamiseen”, Voutilainen kuvailee.
Joustaa elämän mukaan
Tällä hetkellä VitaMiinoissa toimii kokopäiväisesti kolme ravitsemusterapeuttia, Voutilaisen lisäksi Kaija Karppinen ja Katja Sassi-Pyykkö.
Sassi-Pyykkö työskentelee Voutilaisen tavoin pääosin kuntasektorilla: Kihniössä, Parkanossa, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Hänellä on myös yksityisvastaanotot Pihlajalinnassa ja Terveystalossa Tampereella.
Karppinen on suuntautunut enemmän yksityissektorille ja tarjoaa palveluitaan muun muassa työterveyshuolloille ja Kuurosokeiden toimintakeskukselle Tampereella. Karppinen toimii myös Vesilahden ja Nokian terveyskeskuksissa sekä YTHS:llä.
Kuusi muuta osuuskunnan jäsentä tekevät vain satunnaisia keikkoja. Osa heistä on tällä hetkellä muussa palkkatyössä.
Osuuskunta tarjoaa palvelut kirjanpitoon, palkanmaksuun, markkinointiin ja koulutukseen sekä maksaa Aluehallintoviraston toimiluvat, jotka ovat Voutilaisen mukaan ”järjettömän kalliit”.
Tärkeintä on kuitenkin yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja kollegojen tuki ammatillisissa asioissa.
”Oman yrityksen pyörittäminen olisi paljon yksinäisempää. Vaikka emme kokoonnukaan fyysisesti yhteen kuin pari kertaa vuodessa, ovat lähikollegat koko ajan puhelimen tai sähköpostin päässä”, Voutilainen iloitsee.
”Useamman saman alan ammattilaisen osuuskunnan hyvä puoli on myös se, että työmäärän voi mitoittaa oman elämäntilanteen mukaan. Toiminta jatkuu, vaikka olisi itse vaikkapa vanhempain- tai hoitovapaalla. Töihin voi palata asteittain.”
”Silloin tällöin tulee kyselyitä, pääsisikö joku uusi jäsen mukaan osuuskuntaan. Uusien jäsenien ottamisen harkitsemme tarkasti. Heidän pitää sopia sekä ammattitaidoltaan että luonteeltaan porukkaamme”, Voutilainen painottaa.
Jokainen jäsen on sijoittanut osuuskuntaan 250 euron osuuspääoman, jolle ei ole viime vuosina maksettu osuuspääoman korkoa. Kaikilla on yhtäläinen päätösvalta osuuskunnan asioihin. Osuuskuntakokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa ja 4-jäseninen hallitus kokoontuu joka toinen kuukausi.
Harkittua kasvua
Kuluva vuosi on VitaMiinoille kasvun aikaa. Kaikki aktiivijäsenet työskentelevät nyt lähes täysipäiväisesti ja liikevaihto tavoittaneekin ensimmäisen kerran 200 000 euron rajan. Osuuskunta pystyisi kasvamaan ripeämpäänkin tahtiin, mutta jäsenten tavoitteena on työllistää vain itsensä. Kasvun mahdollisuuksia näyttäisi kuntien säästäessä olevan erityisesti työterveyshuollon ja yksityisten vastaanottojen puolella.
”Markkinointi ei ole ongelma. Kysyntää palveluillemme olisi enemmänkin, mutta emme ole erityisen tulosorientoituneita, emmekä tavoittele kasvua. Kasvu syntyy vain sitä kautta, kun osuuskuntaamme liittyy uusia, itsensä työllistäviä jäseniä”, Voutilainen linjaa.
Kaikki laskutus tapahtuu osuuskunnan kautta ja jäsenet ovat työntekijän asemassa, jolloin he ovat myös palkansaajan työttömyysturvan piirissä. Jokaisella on vastuu oman työnsä myymisestä.
Osuuskunnalla on tällä hetkellä palveluksessaan myös yksi ulkopuolinen työntekijä, joka työskentelee eräässä kuntoutuslaitoksessa. Osuuskunta voi siis tarjota työnantajapalveluita myös muille kuin jäsenilleen.
Osuuskunta veloittaa tukipalvelujen osuutena 15–25 prosenttia kunkin jäsenen laskutuksesta ja jäljelle jäävä osuus maksetaan palkkana. Tilitoimisto huolehtii kirjanpidosta ja laskee palkat. Voutilainen laskuttaa asiakkaat, maksaa palkat ja hoitaa hallinnon juoksevat asiat. Hän saa hallinnoinnista korvauksen.
Jos perityistä provisioista jää osuuskunnalle voittoa, jaetaan se maksamalla jäsenille kolmannentoista kuukauden palkkaa.
Teksti ja kuva: MARKKU PULKKINEN
