Keskinäisen yrityksen pyörittäminen on kuin joukkuepeliä, jossa jokainen pyrkii parhaaseensa. Mutta miten käy, kun kaikki triplaantuu: henkilöstö, varat ja asiakkaat? Sen tietävät LähiTapiola Pirkanmaan pelinrakentajat, toimitusjohtaja Pentti Kuusela ja hallituksen jäsen, tunnettu jääkiekkovalmentaja Rauno Korpi.
Tapiolan ja Lähivakuutuksen fuusiota Pirkanmaalla alettiin työstää vuoden 2011 lopulla. Tuloksena oli yritys, jonka koko on aivan eri luokkaa kuin ennen. Yhdistymisessä riitti työtä niin toimivalle johdolle kuin hallinnollekin.
”Eri kulttuurien yhteensovittaminen aiheutti haasteita, mutta työtä opittiin tekemään yhdessä. Vuoden epävirallinen perehtymisjakso varmasti auttoi hallituksen jäseniä”, arvioi Kuusela.
Yhdistymisen jälkeen liiketoiminnan itsenäisyys kasvoi aiempaa suuremmaksi. Se tarjoaa Korven mukaan uusia strategisia mahdollisuuksia, kuten rohkeiden pilottien etsimistä Pirkanmaan toimintaympäristössä.
Organisaation kasvaessa myös sen kompleksisuus lisääntyy. Toimitusjohtajalla oli oppimisen paikka, kun henkilöstöluku kasvoi 140:een.
”Jos työntekijöitä on kolmekymmentä, kaikki asiat ovat vielä omissa näpeissä. Kun väkeä on sata, tarvitaan luotettu johtoryhmä. Maailma ei voi olla enää yksinapainen”, Kuusela kuvailee.
Organisaation ja erityisesti keskinäisen yrityksen kasvamisen seurauksena voi Korven arvion mukaan olla hierarkian lisääntyminen. Kustannusten vartiointi ei ole samaa luokkaa kuin osakeyhtiössä. Vaarana on myös keskusyksikön lihominen suhteessa kenttään. Haastekerrointa lisää se, että yrityksen on vaikea kasvaa niin, että kannattavuus samaan aikaan säilyy.
Valmentaja tukee ja haastaa
Korpi ja Kuusela asettuvat tottuneesti jutustelemaan Tampereen Hakametsän hallin päätykatsomoon. Tapparaa SM-mestaruuksiin luotsannut Rauno Korpi sanoo ”asuneensa” siellä 30 vuotta, ja Kuuselakin on hallissa tuttu kävijä.
Valmentajan opit ovat olleet hyödyksi Korven nykyisessä työssä yritysvalmentajana sekä hallintotehtävissä.
”Itse manageroinnin täytyy lähteä asiasubstanssin pohjalta, joka on jokaisella toimialalla omansa. Mutta se mitä joukkuelajit ja valmentajan rooli ovat antaneet, liittyy ihmisten kohtaamiseen ja heidän voimavarojensa löytymiseen sekä haastamiseen ulos omalta mukavuusalueeltaan.”
Kuusela toivoisi siivun urheilun intohimosta myös arkiseen vakuutusmaailmaan. Innostua saa – joiltakin se käy luonnostaan, jotkut kaipaavat motivointia.
Tärkeää porukkahenkeä osoittaa Korven mielestä se, että myös vertaisammattilaiset osaavat antaa keskenään myönteistä palautetta ja tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä.
”Esimies ei voi tänä päivänä huohottaa niskan takana. Hyvähenkisessä tiimissä, jossa on erilaisia kykyjä, voidaan jakaa hienosti sujuvat asiat. Jos joku taas rupeaa vapaamatkustajaksi tai ei noudata sovittuja asioida, vieruskaverin pitää tökkäistä kyynärpäällä. Työelämässä esiintyy kuitenkin paljon sellaista asennetta, että ei saa puuttua toisten asioihin, vaikka samalla pitäisi lisätä toiminnan tehokkuutta ja osumatarkkuutta.”
Johtajalta nuotit yhteistyöhön
Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että johtamisessa tätä päivää ovat käskyttämisen sijasta sitouttaminen ja vuorovaikutteisuus.
”Olen ollut johtajana vuodesta 1996. Silloin vielä elettiin maailmassa, jossa johto teki ratkaisut ja alaiset odottivat niitä. Nyt tämä on muuttunut. Vaikka johtajalla olisi kuinka hienot visiot ja analyysit, asiat eivät etene, jos ihmisiä ei pysty sitouttamaan”, Kuusela muotoilee.
Korven mukaan myös ihmissuhdetaidot ja erilaisuuden hyväksyminen kuuluvat nykyjohtajuuteen. Hän kuitenkin toppuuttelee vääränlaista demokratiaa.
”Arvostan johtamisessa yhä selkeyttä ja sitä, että osoitetaan toiminnan punainen linja. Esimiehelle on tärkeää myös pystyä luomaan luottamusta ja riittävää avoimuutta, jotta ihmiset kokevat työnsä tärkeäksi ja roolinsa selkeäksi. Fuusiossa on tarvittu valtavasti roolien kirkastamista ja organisointia.”
1970-luvulla tapetille nousseeseen tyky-toimintaan Korpi suhtautuu skeptisesti. ”Parasta työhyvinvoinnin petraamista on työn itsensä kehittäminen porukalla. Jokin virkistys kuuluu asiaan, mutta ne eivät ole pitkävaikutteisia operaatioita. Tärkeää sen sijaan on saada ihmiset oikeasti näkemään, että heidän kokemuksensa on rikas ja heidän töitään voidaan aina kehittää.”
|
|
Sujuva viestintä eri osapuolten välillä on avainasemassa yrityksen menestymisen kannalta, Kuusela tähdentää. Aina se ei ole helppoa.Tavoitteena viestinnän taituruus
”Jos sadalle ihmiselle annetaan sama viesti, kaikki voivat kokea sen eri tavalla. Siinä on haastetta, miten kaikille saa viestin samalla tavalla läpi.”
Eräs esimerkki kommunikaation vaikeudesta oli henkilöstölle suunnattu lanseeraus otsikolla ”minä hoidan”. Tavoitteena oli tuoda esille työntekijän vastuuta. Kuuselan mukaan osa kuitenkin koki tämän niin, että pitää hoitaa vain omat asiat eikä tarttua puutteisiin muualla.
Isossa LähiTapiola-ryhmässä viestinnän taituruutta tarvitaan Korven mukaan esimerkiksi silloin, kun välitetään kotipesästä Espoosta tulleet linjaukset omalle väelle. Esimiesten ja tiimien vetäjien on ensin mutusteltava asia ja viestittävä suunnilleen sama tarkoitusperä henkilöstölle.
Esimiehen vastuuta ei Korven mukaan poista se, että hänen viestinsä ei ole mennyt perille yhdellä yrittämällä. Sanomaa on tuotava esiin sen seitsemän kertaa mitä erilaisemmilla tavoilla niin kauan, että se ymmärretään oikein.
”Tiedätkö miten tämä on muuttunut. Nyt tarvitaan sen seitsemäntoista kertaa”, Kuusela pistää väliin.
Keskinäisyyttä kirkastamassa
Keskinäisessä yhtiössä vakuutuksia ostaneet asiakkaat ovat yhtiön omistajia, jotka myös käyttävät omistajan valtaa. Keskinäisyys asettaa yrityksen toiminnalle omat erityispiirteensä, jotka Korven mukaan johdon ja hallituksen pitää yhä paremmin sisäistää.
”Omistajuus on pirstaloitunutta, eikä kasvollista omistajatahoa ole näkyvissä. Toisaalta ei ole pääomitustarpeita harvoilta omistajilta.”
Keskinäisyys on Korven mukaan vahvuus yrityksen kilpailukyvylle, jos asiakasomistajat kokevat saavansa vastinetta vakuutussijoituksilleen. Pörssiyhtiöön verrattuna sitouttaminen on vahvemmalla pohjalla, eikä kvartaalipaine ei ole ainakaan teoriassa yhtä suuri. Toisaalta voittoa on tuotettava, jotta pysytään investoimaan ja kehittämään.
LähiTapiolassa haetaan Kuuselan mukaan jatkuvasti keskinäisyyden ihannetta.
”Toiminnan pitää olla balanssissa. Tavoitteena ei ole tehdä hirmuvoittoja, mutta samalla toiminnan pitää olla tehokasta ja tuotteiden kilpailukykyisiä.”
Korpi täydentää keskinäisyyden periaatetta vertaamalla sitä jälleen osakeyhtiöön. Yhtiössä tavoitteena on maksimoida tulos, kun taas keskinäiselle yritykselle riittää kauaskatseinen optimointi. Siitä kumpuavat liiketoiminnan tehokkuus sekä viihtyvyys, ja siitä hyötyvät niin asiakasomistajat, henkilöstö kuin sidosryhmätkin.
Päävalmentaja Pentti Kuusela on johdattanut LähiTapiola Pirkanmaan fuusion jälkeiseen aikaan, jossa avainsanoihin kuuluvat kasvu ja toiminnan tehostaminen. Tukena hänellä on hallituksen jäsen Rauno Korpi, jolta joukkuepeli todistetusti sujuu.
Teksti: TARJA REPO
Kuvat: ARI KORKALA
