Finlands Svenska Andelsförbundin pitkäaikainen toimitusjohtaja Per-Erik Lindström kannustaa osuuskuntien ruotsin- ja kaksikielisiä hallintohenkilöitä mukaan Pellervon järjestötoimintaan. Osuuskunnille on tarjolla monipuolisten seminaarien lisäksi muun muassa neuvontaa esimerkiksi juridisissa kysymyksissä.
”On tärkeää, että Pellervolla on edelleen tarjota myös ruotsinkielistä palvelua. Tosin suomenruotsalaiset hallitsevat nykyisin yhä paremmin suomen kieltä, joten he voivat omaksua tiedon myös toisella kotimaisella ja siten koko Pellervon palvelupaletti on heille tarjolla”, toteaa Lindström. Mutta esimerkiksi kun ruotsinkielinen osuuskunta tarvitsee apua säännönmuutoksiin, se ei voi tapahtua kokonaan suomeksi.
Tilanne on täysin erilainen kuin 1980-luvulla, jolloin monet hallintohenkilöt eivät osanneet suomea lainkaan. Hallintohenkilöiden määrä on vähentynyt varsinkin tuottajapuolella, kun ruotsinkieliset osuuskunnat ensin fuusioituvat keskenään, ja nyt yhdistymisiä tapahtuu jo yli kielirajojen.
Tästä tuoreimpia esimerkkejä on meijeriosuuskunta Milkan sulautuminen osaksi Osuuskunta Maitosuomea vuosi sitten. Fuusion myötä Maitosuomi muuttui samalla kaksikieliseksi.
”Hallintohenkilöistä varsin monet ovat maatalousyrittäjiä, joiden on nykyään yhä vaikeampaa irrottautua työstään pitkäksi aikaa.”
Lindströmin mielestä osuuskuntien pitäisi antaa kunnon korvaus luottamushenkilöilleen menetetystä työajasta. On tärkeätä, että luottamushenkilöt saavat koulutusta suoriutumaan tehtävästään. Ruotsinkielisen järjestötoiminnan tulevaisuuteen Lindström suhtautuu luottavaisesti. Työn jatkaja, Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala saa häneltä rohkaisevia terveisiä.
”Kari hallitsee ruotsia niin tosi hyvin, joten hänen kielitaitonsa ei tule olemaan ongelma. Hän on myös kokenut kouluttaja, joka toivottavasti keksii uusia keinoja houkutella lisää väkeä kursseille”.
Lue lisää 3.6. ilmestyvästä Osuustoiminta-lehdestä.
