LähiTapiola Itä on kolmivuotisen fuusiomurroksen aikana löytänyt oman identiteettinsä, jonka tuntee niin johto, hallinto kuin henkilöstökin. Alusta saakka avoin keskustelu on luonut pohjan luottamukselle hallinnon ja toimivan johdon välille.
LähiTapiola Idän toimitusjohtaja Juha Mäkistä ja hallituksen jäsen Kati Partasta kuunnellessa on helppo huomata, miksi kolmivuotinen fuusioprosessi on täällä onnistunut niin hyvin. Keskustelu on aidosti avointa.
”Fuusiossa on tärkeää, että niin omistajille, hallinnolle, johdolle, henkilöstölle kuin asiakkaillekin perustellaan ja kerrotaan avoimesti, miksi fuusio on hyvä ratkaisu. Murrosvaiheessa on haastavaa, mutta erittäin tärkeää saavuttaa luottamus”, Kati Partanen painottaa.
LähiTapiola Idän synty oli iso operaatio, sillä yhdistettävänä oli kaksi Tapiolan alueyksikköä ja neljä franchisingyrittäjää sekä viisi alueellista Lähivakuutusyhdistystä. Vuonna 2012 aloitettu fuusio saatiin valmiiksi viime vuonna, joka oli uuden yrityksen ensimmäinen varsinainen vuosi.
Aluekokonaisuus on rakennettu entisen Lähivakuutuksen aluejaon ympärille. Keskuspaikkoina ovat Iisalmi ja Joensuu.
LähiTapiola Idän kymmenhenkinen hallitus ja noin 50 jäseninen hallintoneuvosto koottiin alueellisten Lähivakuutusten hallituksista ja Tapiolan asiakasneuvottelukuntien jäsenistä.
”Molempiin haettiin sekä alueellista tasapainoa että erilaista osaamista. Kukin Lähivakuutusyhdistys sai yhden hallituspaikan, samoin perustein valittiin Tapiolasta jäsenet hallitukseen”, Juha Mäkinen kertoo.
Hallintoneuvostossa on muutamien poisjääntien jälkeen nyt 42 jäsentä ja se on käynyt keskustelua kokonsa pienentämisestä. Murrosvaiheessa suuri hallintoneuvosto oli perusteltua alueellisen tasapainon kannalta, mutta isolla joukolla yleisen keskustelun on todettu jäävän liian vähäiseksi ja tiiviimmän porukan kesken tämän uskotaan paranevan. Mitään päätöksiä asiasta ei ole tehty, mutta Juha Mäkinen arvelee hallintoneuvoston päätyvän 20 – 30 henkilöön.
Hallinnon uusi rooli
”Alku oli hallinnolle roolin hakemista, sillä fuusiossa yhdistyi kaksi erilaista organisaatiota, joilla oli erilaiset taustat ja koko. Osa paikallisista Lähivakuutuksista oli pieniä ja Tapiola taas iso organisaatio, joten hallinnoissa oli käsitelty hyvinkin erilaisia ja eri suuruisia asioita”, Kati Partanen kuvaa.
Tapiolassa omistaja-asiakkaiden äänenä toimi alueellinen neuvottelukunta ja sitä taustaa vasten vakuutusyhtiön hallinnosta ei kokemusta juuri ollut. Hallitustyöskentely, erilaiset talousluvut ja monet yksityiskohdat tulivat Tapiolataustaisille hallintohenkilöille uutena asiana. Toki osalla hallituksen jäsenistä oli yrittäjyys-tai hallitustaustaa muista organisaatioista.
”Uuden yhtiön johtaminen sekä sen hoitamien asioiden koko oli uutta. Esimerkiksi sijoitustoiminnassa summat olivat ennen satoja tuhansia ja nyt kymmeniä miljoonia. Samoin hinnoittelun ja kannattavuuden yhteyden ymmärtäminen piti opetella”, Juha Mäkinen kertaa.
Jännitteitä erilaisten toimintakulttuurien yhdistämisestä syntyi kuitenkin toimitusjohtajan mielestä yllättävän vähän. Hallituksesta saatiin hänen mielestään koottua aktiivinen, osallistuva ja yhteistyökykyinen.
Uusi hallitus aloitti toimintansa jo ennen kuin sillä oli virallista roolia, entisten hallitusten ohella, mitä Kati Partanen pitää ehdottomasti oikeana ratkaisuna. Näin hallitus oli sisällä asioissa ja täydessä vauhdissa virallisesti aloittaessaan.
”Hallintohenkilöiden roolia mietittiin fuusiossa paljon. Mitä meillä on nyt, miten opimme entisestä”, Juha Mäkinen lisää.
LähiTapiola panosti hallinnon osaamiseen ja järjesti useita koulutuspäiviä vakuutusalasta ja talousasioista. Koulutus ja osaamisen ylläpitäminen sitouttivat hallitusta.
Tämän myötä hallinto on Juha Mäkisen ja Kati Partasen mukaan löytänyt murroksessa hyvin roolinsa. Hallituksella on selvät tehtävät, jotka se hoitaa ja toimiva johto voi näin keskittyä omaan työhönsä. Luottamus on molemmin puolin hyvä.
”Luottamus on syntynyt avoimesta keskustelusta molemmin puolin. Toimiva johto kuuntelee hallitusta ja Juha osaa vaatiakin hallitukselta keskustelua ja perusteltuja kantoja. Hallitus ei tyydy vain nyökyttelemään toimitusjohtajan esityksille”, Kati Partanen kertoo.
Hallituksen puheenjohtajan, joensuulaisen Anssi Keinäsen, kanssa toimitusjohtaja on tiiviissä yhteydessä, mitä Juha Mäkinen pitää toiminnan ehdottomana edellytyksenä. Puheenjohtaja on johdon sparraaja, joka tuo ajatuksia ja kyseenalaistaa.
Keskinäisyys on vastuuta
”LähiTapiola Idästä syntyi vahva keskinäinen yhtiö, joka voi aidosti kilpailla vakuutusmarkkinoilla. Ja keskinäisyyden säilyminen vaatii vahvan toimijan”, Kati Partanen sanoo.
Keskinäisyys on hänen mielestään vastuullisuutta paitsi asiakkaalle myös yhteiskunnalle. Paikallisesti toimiessaan LähiTapiola Itä on vastuussa alueen ihmisistä. Hyöty toiminnasta tulee omistajille, paikallisille vakuutuksenottajille, ei muualla oleville sijoittajille.
”Tehdään tätä vastuullisesti myös niin, ettei asiakkaalle myydä kalliilla tarpeetonta vakuutusta. Tässä on mukana valtavan suuret arvot”, hän miettii.
Toimitusjohtajan näkökulmasta hallitus ja hallintoneuvosto ovat sisäistäneet hyvin LähiTapiola Idän paikallisena yhtiönä. Omat vahvuudet ovat selvillä ja asioiden jakaminen itse ja yhdessä muiden LähiTapiolan alueyhtiöiden tehtäviin on sujunut rakentavasti.
LähiTapiola Idässä asiakas, hänen turvallisuutensa ja sopivat vakuutukset ovat etusijalla. Tästä periaatteesta on Juha Mäkisen mukaan vakuutusalalla valitettavasti alettu hieman lipsua.
Paikallisista lähtökohdista johdettu strategia tuo Kati Partasen mielestä ketteryyttä muutoskykyyn. LähiTapiola Itä voi tehdä itsenäisiä päätöksiä oman alueen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan hyvinkin nopeasti.
Nopeutta ja notkeutta tukee myös pieni neljän hengen johtoryhmä, jonka kokoon saaminen ei hidasta päätöksentekoa.
”Me rakensimme esimerkiksi oman puhelinpalvelun, jossa asiakas saa aina ihmisen langan päähän eikä keskustele automaatin kanssa. Henkilövakuutuksia, niiden tarvetta ja riskien huomioimista olemme tuoneet viime aikoina paljon esille. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että asiakkaat ymmärtävät vakuutustarpeensa”, Mäkinen kertoo yhtiön uusista palveluista.
Kovan kilpailun vakuutuskenttä tuo jatkuvaa haastetta palveluiden kehitystyöhön, mutta tekee alan myös mielenkiintoiseksi. Hallinnon onkin Kati Partasen mielestä opittava katsomaan asioita oman näkökulman sijaan laajasti ja tulevaisuuteen suunnaten.
”Ei voi lukittautua entiseen, vaan katsottava koko ajan tulevaan. Kaikkia toimintatapoja on voitava tarvittaessa muuttaa”, Juha Mäkinen linjaa.
Henkilöstöllä yhteinen henki
Fuusion kolmevuotisen murroksen aikana suurin haaste henkilöstölle oli Mäkisen mukaan kahden yhtiön järjestelmien ja tietokoneohjelmien yhteensovittaminen. Käytännössä henkilöstö joutui opettelemaan jo käyttämänsä lisäksi toisen järjestelmän.
”Alussa meidän oli aina kysyttävä asiakkaalta ensimmäisenä, kummanko yhtiön asiakas hän oli ollut ja vasta sitten pääsimme varsinaiseen asiaan”, Juha Mäkinen kertoo.
Kahden järjestelmän loukku alkaa olla loppusuoralla, sillä vakuutuskantojen yhdistäminen alkaa syksyllä.
Yhtiöiden erilaisuus näkyi myös henkilöstön toiminnassa. Tapiola oli keskitetymmin johdettu ja henkilöstö oli tottunut kysymään neuvoa pääkonttorilta. Kesti hetken sisäistää, että uusi LähiTapiola Itä päättää suurimman osan asioistaan itsenäisesti ja neuvot tulevat sen sisältä.
”Eihän muutos voi ollakaan vain naps, kun aina on tottunut tekemään toisin. Mutta nyt voi sanoa, että LähiTapiola Itä on LähiTapiola Itä. Se henki on syntynyt ja teemme työtä yhdessä. Henkilöstön tyytyväisyys on valtakunnan kärkeä”, Juha Mäkinen iloitsee.
Henkilöstön tyytyväisyys on hallinnollekin mieluista kuultavaa. Kati Partasesta on ollut hieno huomata, miten sekä hallinnolle että henkilöstölle on kehittynyt vahva LähiTapiola Itä -identiteetti.
Asiakkaille odotettu fuusio
Asiakkaille LähiTapiolan synty tuntuu olleen kahden asiakasomisteisen vakuuttajan luonnollista kehitystä. Mäkisen mukaan monet tuntuivat fuusiota jo osanneen odottaakin. Asiakkailta sekä Partanen että Mäkinen ovat saaneet fuusioon liittyen hyvin vähän yhteydenottoja.
Pikainen kysely Iisalmen konttorilla asioivien keskuudessa todistaa samaa. Harva tuntuu asioita hoitaessaan juurikaan ajatelleen oman vakuutusyhtiön muuttumista LähiTapiola Idäksi. Fuusion voinee siten päätellä onnistuneen myös asiakkaiden suuntaan hyvin. Palvelut ovat toimineet sisäisestä myllerryksestä huolimatta. LähiTapiola Itä saikin viime vuoden asiakastyytyväisyyskyselyssä, EPSI Ratingissa, vakuutusalan parhaat arviot.
”No enhän minä ole sitä juuri huomannutkaan”, hämmästelee Iisalmen toimistoon laskutusasiaa hoitamaan tullut Martti Skonbäck kysymystä fuusion vaikutuksista asiakkuuteensa.
Porvoossa asuva Skonbäck on aina hoitanut vakuutusasiansa entisellä kotipaikkakunnallaan Iisalmessa tutun palvelumyyjän kanssa. LähiTapiola Idän asiakkaaksi hän siirtyi Tapiolasta.
Vakuutuskorvauksia hän on hakenut vain pari kertaa, jotka nekin ovat sujuneet mallikkaasti.
Maatalouden moniottelija
Kati Partanen oli fuusiossa mukana sekä LähiTapiola Idän hallituksen jäsenenä että LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsenenä.
”Hallintohenkilönä on ollut todella hienoa olla mukana näin ainutlaatuisessa tilanteessa sekä keskuspaikalla että paikallistasolla. Hienosti on mennyt, mutta paljon on töitäkin tehty”, hän kiittää.
”Esimerkiksi liiketoimintasiirtojen suhteen tämä oli todella historiallinen fuusio. Ei tällaisia siirtoja paikallistasolle ole ennen tehty. Se oli hieno, paikallinen ja aluetaloudellisesti merkittävä teko. Yleisesti tehdään juuri päinvastoin. Mutta eikö se ole menestyksen avain, että tekee toisin kuin kilpailijat.”
Suomalainen maaseutu, ruuan tuotanto ja näiden menestyminen on Kati Partaselle tärkeää. Useita luottamustoimia hoitava agronomi opettaa Savonia-ammattikorkeakoulussa maatilataloutta ja hoitaa kasvinviljelytilaa yhdessä miehensä Jarkon kanssa.
Maatalousvaikuttaja kasvoi pielavetisellä maitotilalla, jota sisko perheineen nyt hoitaa. Lapsuuden kasvuympäristö kannusti vaikuttamaan ja ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Myös opinnoissaan hän kokee saaneensa kannustusta vaikuttamiseen.
”Jokaisesta luottamustoimesta on keskusteltu perheen kesken. Välillä olen itse epäillyt asetelman reiluutta, mutta Jarkko on aina kannustanut ja antanut tukea”, Kati Partanen kiittää miestään ja lisää, ettei muuten voisi luottamustoimia hoitaakaan.
Lähtemiset vaativat keskusteluja myös perheen poikien kanssa, mutta Kati Partanen kokee antavansa heille samalla esimerkkiä vaikuttamisesta ja siitä, ettei se ole sukupuoleen sidottua.
”Syyllisyyden tunne lähtemisestä tulee joskus, mutta itsestäni käsin. Ulkopuolelta sitä ei juuri tule, enkä ota sitä vastaankaan.”
Sukupuoliroolituksen Kati Partanen sanoo jääneen jo melko hyvin entisiin aikoihin. Toki hän tietää tulleensa valituksi joihinkin toimiin nimenomaan nuorehkona naisena, mutta itse asioiden hoitamisessa sukupuolella ei hänen mielestään ole merkitystä.
”Ronskimpi huumorintaju kyllä tarvitaan, herkkähipiäiselle kaikki luottamustoimet eivät sovi. Tosin minulle sekin sopii.”
Kati Partasta kuitenkin harmittaa, etteivät naiset hae tai hakeudu luottamustoimiin enemmän. Naiset ovat hänen mielestään usein liian itsekriittisiä oman osaamisensa suhteen, vaikka myöntää joskus miettineensä itsekin samoin.
Omiin luottamustoimiinsa Kati Partanen on avannut oven kerrallaan. Jokainen on harkittu erikseen ja eteenpäin hän menee perheen ja elämäntilanteen huomioiden.
Koti, perhe ja laulaminen ovat Kati Partasen voimavara. Jazz ja kevyt musiikki ovat lähinnä sydäntä ja muutaman kerran vuodessa hän ehtii esiintyäkin pienissä konserteissa. Haaveena on palata vielä joskus myös klassisen laulun pariin.
Teksti: EEVA-KAISA PULKKA
Kuvat: PENTTI VÄNSKÄ
