Energia on Metsä Groupille iso asia. Energiakustannusten osuus on keskimäärin kymmenen prosenttia liikevaihdosta, arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa. Konsernin energiapalveluista on neljän vuoden ajan vastannut energiajohtaja Ilkka Latvala.
Energiajohtaja vastaa Metsä Groupissa energian hankinnasta Suomessa ja ulkomailla sijaitseville tehtaille, kehittää tehtaiden energiantuotantoa, koordinoi energiatehokkuuden kehittämistoimia koko konsernissa ja hoitaa lisäksi konsernin edunvalvontaa energia-asioissa.
”Energiajohtaja vetää konsernin energiapalvelutoimintoa, joka omalta osaltaan tukee koko konsernin liiketoimintaa”, Ilkka Latvala täsmentää. Konsernin tasolla toimivan energiapalvelutoiminnon lisäksi jokaisella tehtaalla on osaamista energian tuotannossa.
Sana kilpailukyky toistuu energiajohtajan puheessa usein, suurelle vientiyritykselle kilpailukyvyllä ja energiatehokkuudella onkin erityinen merkitys. Nyt uhka on viritetty EU:n päätöksentekoon, kun komissio on yksipuolisin tiukoin tavoittein asettamassa maanosan teollisuutta muita heikompaan asemaan.
Metsä Group on merkittävä sähkön ja kaukolämmön tuottaja, mutta liiketaloudellisesti näitä ei pidetä erillisinä tuotteina. Energian tuotanto on tärkeä osa koko yritysryppään toimintaa. Osa sähkön tarpeesta joudutaan ostamaan, Metsä Group on myös suuren energian tuottajan Pohjolan Voiman osakas.
Lämmön myyjä, sähkön ostaja
Metsä Group on kotimaassa omavarainen lämmön tuotannossa, sähköenergiaa konserniin ostetaan noin 10 prosenttia koko tarpeesta.
Metsä Groupissa suurimpia energian kuluttajia ovat konsernin taivekartonkitehtaat. Näistä esimerkiksi Simpeleen lämmön kulutus on Mikkelin ja sähkön kulutus Loviisan kokoisen kaupungin luokkaa. Näillä perusteilla ei pidä ihmetellä, että energian käytön tehostaminen kuuluu keskeisiin tavoitteisiin.
Sellua konsernissa tuottaa Metsä Fibre, jonka tuotantolaitokset ovat isoja ja moderneja. Energia on yksi nykyaikaisen sellutehtaan tuotteista. Yhden sellutehtaan tuottamalla ylijäämälämmöllä saadaan tyydytettyä suunnilleen yhden kartonkikoneen lämpöenergian tarve ja huomattava osa sen sähköntarpeestakin.
Tehtaista valtaosa on rakennettu integraateiksi, joissa sellun valmistuksen oheistuotteena saadaan sähköä ja lämpöä jatkojalostuksessa hyödynnettäväksi . Metsä Boardin paperi- ja kartonkitehtaiden tarvitsema lämpö on aina paikallisesti tuotettua
”Monella tehdaspaikkakunnalla on yhteisyritys paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa. Tällaisesta yhteistyöstä on etua kummallekin osapuolelle”, Ilkka Latvala kertoo.
Lisää tehoa ja vähemmän päästöjä
Metsä Groupissa on asetettu tavoitteeksi hiilidioksidin ominaispäästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Merkittäviä askeleita tähän suuntaan ovat olleet vuonna 2012 käyttöön otetut uudet biovoimalat. Toinen tavoite on energian käytön tehokkuuden parantaminen kymmenellä prosentilla.
”Ideoimme ja otamme käyttöön jatkuvasti keinoja, joilla prosesseja voidaan tehostaa. Tehtaiden käyntiasteet ja käynnin häiriöttömyys ovat merkittävimpiä energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä”, Ilkka Latvala kertoo.
Uudet tuotantolinjat rakennetaan alusta pitäen mahdollisimman energiatehokkaiksi. Parhaita esimerkkejä tällä hetkellä ovat uudet Puolaan rakennetut pehmopaperikoneet.
”Investoinnit energiakohteisiin vaihtelevat paljon vuosittain. Kannattavimpia investointeja ovat sellaiset, joilla voidaan korvata fossiilista energiaa, mutta ne on Suomessa suurimmaksi osaksi jo tehty. Tulevat investoinnit liittyvät lähinnä toimivien laitosten uusimiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen.”
Merkittävimpiä viime vuosien energiainvestointeja oli Joutsenon puukaasutuslaitoksen rakentaminen, jonka ansiosta maakaasu on korvattu puusta kaasuttamalla saadulla biokaasulla. Laitoksen toimintaa kehitetään yhä, ja samalla saadaan yhä suurempi osa maakaasusta korvattua. Metsä Groupin muita suuria energiainvestointeja kotimaassa ovat äskettäin olleet Kyröskoskelle ja Lohjalle valmistuneet biovoimalaitokset.
Energiainvestoinnit ovat Metsä Groupissa painottuneet erityisesti fossiilisia polttoaineita korvaaviin ratkaisuihin. Kivihiiltä ja öljyä käytetäänkin yhtiön Suomen tehtailla enää erittäin vähän. Uusin bioenergiainvestointi on valmistumassa Ruotsiin, Saksassa on vielä käytössä kivihiiltä ja ruskohiiltä käyttävät voimalat.
Kotimainen energia lähellä maksimia
Metsä Groupin käyttämästä energiasta bioenergian osuus on yli 80 prosenttia. Pääosa tästä on metsien hakkuutähteistä ja teollisuuden sivutuotteista peräisin. Turpeen osuus on vain parin prosentin luokkaa, silti Ilkka Latvala pitää turvetta Suomelle tärkeänä.
”Turve pitää säilyttää osana suomalaista energiapalettia. Energian tuotannossa on paljon järkevämpää käyttää kotimaista turvetta kuin ulkomailta tuotavaa kivihiiltä.”
”Turpeen käyttöä ei pitäisi rajoittaa, mutta itsestään selvää on, että tuotannon päästöt on saatava hallintaan. Tässä ilmeisesti on ollut ongelmia.”
Biopolttoaineissa Metsä Group on Suomen suurin toimittaja. Tehtailta kertyvä kuori, ylijäämäpuu ja metsähake ovat materiaalia, jolla konsernin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava Metsä Forest käy kauppaa. Puupolttoaineiden hankinta ja myynti eivät kuulu Ilkka Latvalan johtamaan energiapalvelufunktioon.
Metsästä saatavan energian käyttöä on Suomessa valtiovallan tuella lisätty merkittävästi viime vuosina. Tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä vielä nykyisestä ja tähän on ainakin metsien kasvun puolesta hyvät mahdollisuudet.
”Potentiaalia metsissä on, mutta kyse on lähinnä toiminnan taloudellisuudesta ja kilpailukyvystä. Globaalissa kilpailussa on välttämätöntä, että teollisuudella on käytössään energiaa, joka on tuotettu kilpailukykyisesti. Samalla haluan teollisuuden edustajana myös korostaa, että puu tulisi aina ensisijaisesti hyödyntää teollisuuden raaka-aineena, koska puunjalostuksella Suomeen syntyy suurin mahdollinen taloudellinen lisäarvo”, Ilkka Latvala painottaa.
Suomen sähkö ei ole halpaa
Ulkomailla Metsä Groupin tehtaat joutuvat ostamaan erityisesti sähköenergiaa. Ilkka Latvalalla on siksi selvä näkemys kansainvälisestä hintatilanteesta.
”Sähkössä Suomi ei ole enää kilpailukykyinen. Energia on teollisuudelle kalliimpaa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa.”
Halvemman markkinahinnan lisäksi Saksassa valtio huolehtii teollisuuden kilpailukyvystä muun muassa vapauttamalla yrityksiä uusiutuvan energian tuesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi sähkön siirtohinnat ovat teollisuudelle alhaisemmat.
”Investointeja arvioitaessa katsotaan aina ensisijaisesti sähkön markkinahintaa. Suomen kilpailukyky on rapautunut tässä suhteessa.”
Ruotsiin verrattuna maamme teollisuuden kustannuksia lisäävät korkeammat energiaverot. Lisäksi pula sähkön siirtokapasiteetista pitää markkinahinnat Suomessa naapuria korkeammalla. Osasyy hintaeroon tulee siitä, että talvipakkasilla Suomen energiahuolto on yli 10 prosentin osalta tuonnin varassa.
Uusiutuvan energian haastavat tavoitteet
Bioenergian käyttöä pyritään Suomessa kasvattamaan muun muassa EU:n asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden vuoksi. Samalla pitää Ilkka Latvalan mielestä huolehtia siitä, että kilpailukyky säilyy. Tässä on tehtävää kaikille.
”Pohdimme koko ajan, miten pystyisimme hankkimaan tehtaiden hankkiman energian mahdollisimman kilpailukykyisesti”, Ilkka Latvala sanoo.
Energiajohtaja on huolissaan EU:n yksipuolisista energia- ja ilmastotavoitteista. Eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä heikentää se, että esimerkiksi Kiinassa ja USA:ssa tavoitteet ovat huomattavasti väljemmät.
”EU:ssakin pitäisi tavoitella globaaleja ratkaisuja. Nykyinen päästökauppa ja energiatehokkuusdirektiivi ovat hyvin haitallisia heikentäessään kilpailuasemaa. Tuotannon päästöt Euroopassa ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät tuoteyksikköä kohti kuin Kiinassa ja USA:ssa. Suomessa päästöt ovat vielä EU:nkin keskitasoa alhaisemmat.”
”Komission uusin tavoitepaperi vuoteen 2030 on huolestuttava. Yksipuolinen päästövähennystavoite johtaisi edelleen tuotannon siirtymiseen pois Euroopasta. Suomen hallituksen tulisikin ottaa asiakirjan jatkokäsittelyssä huomioon teollisuuden kilpailukyvyn ja ilmaston näkökulma.”
Pelkkä hiilidioksidin vähentämistavoite olisi Ilkka Latvalan mielestä riittävä, erillistä tavoitetta uusiutuvan energian osuudelle ei tarvittaisi.
Hyvää ja huonoa politiikkaa
Suomen nykyinen hallitus on Ilkka Latvalan mielestä tehnyt teollisuuden kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä energiaratkaisuja. Myönteinen asia oli energiaintensiivisen teollisuuden verorasituksen keventäminen. Tällä oli kilpailukykyä parantava vaikutus, mutta energiaverotus on yhä tärkeitä kilpailijamaita ankarampaa.
Kielteisiä asioita ovat olleet turve-energian verotuskohtelun kiristäminen, joka heikentää kotimaisen vaihtoehdon ja sen käyttäjien kilpailukykyä.
”On parempi, että hyödynnetään kotimaista turvetta kuin ulkomailta tuotua kivihiiltä. Myös turvetuotannon luvitus olisi saatava paremmin järjestykseen.”
”Kansallisesti pitää EU:n asettamissa raameissa tehdä päätöksiä, jotka edistävät metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Tämä toisi Suomeen myös investointeja”, Ilkka Latvala uskoo. Hänestä on huolestuttavaa, että täysin uusia tuotantolaitoksia ei Suomeen ole tehty tällä vuosituhannella.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
