Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry juhlisti 20-vuotista taivaltaan järjestämällä marraskuussa juhlaseminaarin. Seminaarin yhteydessä esiteltiin yhdistyksen uusi strategia.
Vuodesta 2003 Osuustoimintakeskus Pellervon jäsenenä ollut Coop Finland on osuustoiminnan ja yhteisyrittämisen osaajien vuonna 1997 perustama valtakunnallinen yhdistys. Kohderyhmänä ovat erityisesti uudet ja pienet osuustoimintayritykset.
Coop Finlandin jäseneksi voi liittyä jokainen, joka tuntee kiinnostusta yhteisöllisen yrittämiseen ja osuustoiminnan kehittämiseen ja joka haluaa toimia yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi muiden samanmielisten kanssa.
”Coop täytti tärkeän paikan 1990-luvulla. Nousevan osuustoiminnan asiantuntemus ja neuvonta tarvitsivat yhteistä foorumia. Pellervo tarvitsi erikoistunutta kumppania työosuuskuntien sektorille”, muistutti Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu juhlapuheessaan.
Uudella osuustoiminnalla on Karhun mukaan eurojaan suurempi merkitys. Se on merkki kehittyvästä ja ajan kysymyksiin ratkaisuja hakevasta, tarpeiden mukaan muovautuvasta yritysmallista.
”Laman ja massatyöttömyyden aikana on luotu toivoa siitä, että kyllä meillä on mahdollisuuksia tässä yhteisessä maailmassa. Emme ole torppareita omassa yhteiskunnassa, vaan täysivaltaisia ja -taitoisia kansalaisia.”
Yhdistyksen uutta toimintastrategiaa esitellyt Coop Finlandin puheenjohtaja Jarmo Hänninen kertoi yhdistyksen pyrkivän tuomaan osuustoimintamallia paremmin esille julkiselle sektorille työllistämisessä ja hyvinvointipalveluissa. Keskiössä ovat Hännisen mukaan myös nuorten osuustoiminnan edistäminen ja pienosuustoiminnan neuvonnan kehittäminen.
Tavoitteena on lisäksi yhdistyksen jäsenpohjan laajentaminen ja suunnitelmallinen jäsenhankinta.
”Toimenpiteitä vuodelle 2018 ovat nuorten ja oppilaitososuuskuntien tukeminen sekä yhdistyksen viestinnän kehittäminen”, valotti Hänninen.
Edellä mainittujen toimien lisäksi Coop Finland aikoo tehostaa edunvalvontaa ja yhteydenpitoa viranomaisiin.
Yhteiskunnalliset yritykset esillä
Vuoden lopulle mahtui myös Osuuskunnat ja hyvinvoinnin tulevaisuus -seminaari, joka pidettiin joulukuussa Osuustoimintakeskus Pellervossa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä KSL-opintokeskuksen, Coop Finlandin ja Pellervon kanssa.
Seminaarissa käytiin läpi, millaisia ratkaisuja osuuskunnilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on tarjottavana sote-palvelujen järjestämiseksi. Päteviä malleja löytyy jo Euroopasta.
”Sosiaalinen osuuskunta on demokraattisesti hallinnoitu ja omistettu yritys, jossa palvelun käyttäjät ovat myös mukana päätöksenteossa”, valotti osuuskuntatyöläinen Jaana Pirkkalainen, joka käsitteli alustuksessaan sosiaalisten osuuskuntien tilannetta ja niitä koskevaa lainsäädäntöä Euroopassa.
Ensimmäiset sosiaalisten osuuskuntien kokeilut tehtiin Italiassa 1960-luvulla. Ne vastaavat tarpeisiin, joihin valtio ei kykene tai halua vastata.
”Osuuskuntien jäsenistöön kuuluu palveluiden käyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä sosiaalisesti vastuullisia sijoittajia”, Pirkkalainen kertoi.
Hänen mukaansa sosiaaliset osuuskunnat ovat olennainen osa Italian hyvinvointipalveluiden järjestelmää ja julkishallinto niiden pääasiallinen rahoittaja.
Suomessa sosiaalisia osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä ei ole, mutta edellytyksiä yritysmallin kehittämiselle olisi. Sosiaalisia osuuskuntia voitaisiin edistää suuntaamalla niille hankintoja. Tämä ei Pirkkalaisen mukaan kuitenkaan edellyttäisi erityistä sosiaalisia osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä.
