Jussi Vanhanen on toiminut monissa johtotehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
”Olen työskennellyt pörssi-, perhe- ja pääomasijoitteisessa yhtiössä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tärkeämmäksi yhtiön omistusrakenne on käynyt. Minua motivoi se, että voin tehdä rahaa metsänomistajille – tavallisille suomalaisille.”
Metsä Group on paljon vartijana suuren metsänomistajajoukon varainhoitajana. Jäsenistön antamaa kahden miljardin euron osuuspääomaa pitää käyttää vastuullisesti ja taitavasti.
Vanhanen muistuttaa, että kaiken perusta on kannattava liiketoiminta. Ilman sitä yhtiö ei kehity, ei voida kerryttää pääomia investointeja varten eikä maksaa hyviä osuuskorkoja ja tulouttaa puukauppaan liittyviä voitonjakoja.
Jos kuvittelee, että osuuskunnassa ei tarvitse ajatella rahaa tai toimia tehokkaasti, on väärässä.
”Talous ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Talouden merkitys on jäsenelle tuottajaosuuskunnassa asiakasosuuskuntaa suurempi, sillä silloin ei puhuta pelkistä bonuksista vaan elannosta”, pääjohtaja tähdentää.
Tätä hetkeä ja tulevaisuutta
Metsäliitto Osuuskunta perustettiin 92 vuotta sitten patruunoiden hallitseman puukauppakartellin purkamiseksi.
”Silloin metsänomistajat ymmärsivät lyöttäytyä yhteen ja uskoivat yhteisöllisyyden ja demokraattisen päätöksenteon voimaan. Nyt Metsä Group on Suomen suurin puunostaja 30–40 prosentin markkinaosuudella. Se osoittaa, että olemme onnistuneet tuottamaan omistajille sellaista arvoa, joka hyödyttää heitä.”
Osuuskunta yhtiömuotona ei ole käymässä vanhanaikaiseksi, pikemminkin päinvastoin.
”Osuustoiminta on parhaimmillaan hyvinkin yhteisöllistä, ja juuri tätä nuoret arvostavat ja kaipaavat. Nuoret ekonomitkin ovat hieman skeptisiä pelkkää voittoa tavoittelevia yrityksiä kohtaan”, Vanhanen arvioi.
Kokenut kosmopoliitti
Jussi Vanhanen on kasvanut pienestä pitäen kansainvälisyyteen ja asunut monella mantereella.
”Opiskelualan valinnassani eniten painoi se, että työn pitää olla kansainvälistä. Päädyin opiskelemaan oikeustieteitä ja myöhemmin suoritin liiketoiminnan johtamisen MBA-tutkinnon.”
Vuodet ovat kuljettaneet miestä monenlaisiin metsä- ja konepajateollisuuden tehtäviin kotimaan lisäksi Eurooppaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan asti.
Monipuolinen työkokemus on valmentanut yrityselämän muutoksiin sopeutumista.
”Olen perusoptimisti, jolla on hippunen skeptisyyttä. Yrityselämässä sattuu ja tapahtuu. Siksi on osattava varautua myös eteen tuleviin pulmatilanteisiin ja keksiä ratkaisuja niihin.”
Tätä sopeuttamisen kykyä mitataan parhaillaan, sillä metsäteollisuudessa ajat eivät ole helpoimmat.
Moniarvoinen osuuskunta
”Metsänomistaja saa osuuskunnan kautta elantonsa tai osan siitä, mutta meillä osuuskunnan merkitys on paljon laajempi. Kehitämme palveluita, koulutamme ja autamme metsänhoidossa. Jaamme myös tietoa, miten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos tulee muuttamaan metsiemme kasvuolosuhteita ja miten voidaan parhaiten huolehtia metsien elinvoimaisuudesta.”
Vanhasen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutusta ei välttämättä ole riittävästi sisäistetty eikä sitä, millaisilla metsänhoitomenetelmillä voidaan parhaiten varautua kasvaviin tuholais- ja myrskytuhoriskeihin. Hän muistuttaa, että tutkimuspuolta pitää vahvistaa, jotta löydetään keinoja parantaa puuston kuivuuden ja hyönteisten kestävyyttä sekä tukea luonnon monimuotoisuutta.
”Hiilipäästö-hiilinielu-keskustelussa asioiden mittaluokka on täysin hukkunut. Jos ei olisi fossiilipäästöjä, ei olisi ilmastonmuutosta. Siksi vain fossiilipäästöjä suitsimalla voidaan vaikuttaa. Metsien hakkuita rajoittamalla ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä – se olisi vain pieni laastari.”
Osallistava johtaja
Johtajana Vanhanen on osallistava, jota motivoi työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen, tukeminen ja innostaminen.
”Olen johtajana konkreettinen, joka katsoo tilannetta silmiin sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin sen toivoisi olevan. Tyylini on panna faktat pöytään ja siten edistää asioita.”
Vanhanen oli Metsäliitto Osuuskunnan hallituksessa kolme vuotta. Erityisesti vierailut piiritoimikunnissa opettivat valtavasti metsänhoidosta.
”Oli fantastista tavata metsänomistajia ja kuulla heidän ajatuksiaan niin metsänhoidosta kuin osuustoiminnastakin. Ymmärsin myös, että metsänomistuksessa ylisukupolvisuus ja kauaskatseisuus on kantava voima.”
Puulle riittää kysyntää
Metsäteollisuuden viime ajat ovat olleet alavireiset. Kysyntää on vaimentanut heikentynyt dollari ja Yhdysvaltain asettamat tullit. Maailmankauppa on melkoisessa muutoksessa. Markkinoiden etsiminen painottuu nyt Eurooppaan. Kuitupuun hinta on laskenut ja kysyntä vähentynyt esimerkiksi Kiinan ylikapasiteetin vuoksi.
Myönteisenä merkkinä puurakentaminen ottaa sijaa muilta rakentamismuodoilta ja sillä on hyvät näkymät.
Puupohjaisista raaka-aineista pystytään kuitenkin rakentamaan melkein mitä vain. Vaikka vielä on silti pitkä matka siihen, että uusilla biotuotteilla voitaisiin korvata isossa määrin edullisia fossiilipohjaisia tuotteita.
”Pohjoismaisella teollisuudella on hyvät edellytykset pärjätä, sillä ilmastomuutos iskee meitä ennen Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Kanadan metsiin hyönteistuhojen muodossa,” Vanhanen uskoo.
Metsä Group on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoinut yli kuudella miljardilla eurolla. Vanhasen mukaan nyt hengähdetään hetki ja keskitytään saamaan uudet laitokset täyteen käyttöön.
”Tukin osalta en ole lainkaan huolissani, sille tulee olemaan käyttöä. Itsekin metsänomistajana näen tulevaisuuden valoisana.”
