Viime vuodet ovat Suomessa olleet asuntonsa vuokranneiden kannalta hyvää aikaa. Asuntoja on ollut aiempaa enemmän tarjolla ja vuokrataso paikallaan tai laskeva. Ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi, jos tai kun edessä on rakentamisen hiljenemistä seuraava asuntopula.
Omistamiselle tai vuokraamiselle tarvitaan siis vaihtoehtoja, joista yksi on asumisen osuuskunta.
Ei se perinteinen asunto-osuuskunta, jolta meillä puuttuu laki, rahoitusmahdollisuudet ja niiden mukana hyvä imagokin. Saksalaiset asumisen osuuskunnat näyttävät olevan lainsäätäjän, hallinnon, rahoittajien ja asukkaiden suosiossa.
Asumisen kallistuminen on iso ongelma joka maassa. Suomalaisilta vuokralla asujilta asumiseen kuluu käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna enemmän kuin missään muualla Euroopassa, sanoo yhteisöllisen asumisen asiantuntija Samuel Kopperoinen (Zeitschrift der Wohnungswirtschaft Bayern 1/25).
Toisaalta omistusasujien tuloista asumiseen kuluu vähemmän kuin muualla. Ei siis ihme, että suomalaisista reilu enemmistö (69 %) asuu omassa asunnossa. Saksalaisista vain 48 prosenttia omistaa asuntonsa (Eurostat 2024).
”Meillä puuttuu laki, rahoitusmahdollisuudet ja niiden mukana hyvä imagokin.”
Enemmistö saksalaisista asuu vuokralla
Saksa ja erityisesti sen suurimmat kaupungit ovat viime vuosina olleet miljoonien ihmisten maahanmuuttokohde. Samaan aikaan asuntorakentaminen on korkojen ja energiahinnan nousun myötä vähentynyt.
Yhteistuloksena sekä asuntojen hintataso että markkinavuokrat ovat keskusta-alueilla karkaamassa ulottumattomiin muilta kuin hyvätuloisilta.
Lainsäädäntö kuitenkin suojaa saksalaista vuokralla asujaa tehokkaasti. Asunnon omaan käyttöön ottaminen ei ole irtisanomisperuste, kasvukeskuksissa vuokrien korottamista rajoittaa vuokrajarru (Mietenbremse) ja lisäksi tarjolla on voittoa tavoittelematon tapa järjestää miljoonien saksalaisten asumistarve: asumisosuuskunta.
Saksalainen asumisosuuskunta muistuttaa rakenteeltaan suomalaista osuuskuntaa – asukkaan jäsenyys, pieni pääomasijoitus, osallisuus päätöksentekoon – mutta sillä on vetovoimaa toisin kuin suomalaisella asunto-osuuskunnalla, jolta puuttuu lainsäädäntö- ja rahoituskehys ja sen mukana tunnettuuskin.
PTT:n raportti 264 tuo hienosti esille syyt suomalaisten asunto-osuuskuntien hiipuneelle tarinalle.
”Osuuskunta-asumisen suosio on suuri, mikä näkyy vuosien pituisina varausjonoina.”
Asumisosuuskuntia on Saksassa tuhansia ympäri maata ja niiden toiminnassa näkyy yhteisöllisyys ja vahva yhteiskunnan tuki. Osuuskunta-asumisen suosio on suuri, mikä näkyy vuosien pituisina varausjonoina. Lupaus pitkäaikaisesti edullisemmasta vuokrasta on totta kai suuri houkutin.
Saksalaisten pian aloittava uusi hallitus näyttää kiinnittävän asumiseen enemmän ja tarkempaa huomiota kuin Suomen hallitus avauslinjauksissaan 2023. Helppo ymmärtää, kun vuokralla asuvat ovat iso äänestäjäryhmä.
Joka tapauksessa liittokansleri Friedrich Merzin yhtye aikoo satsata enemmän yhteiskunnan tukemaan rakentamiseen, tukea asumisosuuskuntia ja jatkaa vuokrajarrun käyttöä.
Kirjoittaja on varatuomari ja OT-analyytikkotiimin jäsen, joka asuu Berliinissä.
