Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan strategiapäivityksen valmistelutyötä on tehnyt Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, jossa Pellervo on mukana.
Strategiatyössä Pellervon teemana on ollut lähi- ja yhteisötalous, mikä sopiikin hyvin jäsen- ja yhteisölähtöiselle osuustoimintamallille.
Lähi- ja yhteisötalouden teemaa lähestyttiin kolmesta näkökulmasta: maaseutu, kaupunki ja ekosysteemit. Näiden pohjalta järjestetyissä pyöreissä pöydissä nousi monia osuuskuntiin liittyviä näkemyksiä ja kehittämistarpeita.
Tarpeita ja potentiaalia
Yleisenä kehittymissuuntana nähtiin siirtyminen markkinoilla tapahtuvaan liiketoimintaan. Moni lähiyhteisöjä palveleva hyvinvointiin ja kulttuuriin liittyvä toiminta on totutusti järjestetty yleishyödyllisenä toimintana.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo siirrytty julkiseenkin markkinaan. Näissä puitteissa osuuskunnilla on liiketoimintamahdollisuuksia, ja niihin on tarttunut esimerkiksi THL:n asiakastyytyväisyysvertailun vuonna 2022 voittanut Kototuote.
Lähiyhteisöjen järjestöissäkään ei nähty liiketoimintaan siirtymistä peikkona. Itse asiassa niiden mukaan se on tehokkaampi rahoitustapa kuin avustukset.
Esimerkiksi kuntien kulttuurialan työläiden avustusprosessien sijaan tulisi luoda markkina, jossa kunta ostaa palveluja. Tämä avaisi mahdollisuuksia myös luovien alojen osuuskunnille.
Keskitettyjä palveluita osuuskunnan kautta
Osuuskuntien rooli tuli strategiatyössä esille eri näkökulmista. Niiden merkitys palveluja tuottavana ja samalla työllistävänä liiketoimintamallina tunnistettiin.
Osuuskuntamuotoa voidaan soveltaa niin yhteisöjen, palvelujen käyttäjien kuin työntekijöiden harjoittamaan liiketoimintaan. Kyseessä voi olla myös ns. yhteisetuosuuskunta, joka yhdistää erilaisten jäsenten intressit.
Ekosysteemien kannalta osuuskunta nähtiin kahtena eri mahdollisuutena: joko järjestöjen yhteisenä markkinoille palveluja tuottavana yrityksenä tai järjestöjen tukipalvelutuottajana.
Taloushallinnon ja muitakin palveluja jäsenilleen tuottavasta osuuskunnasta voi mainita Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki osuuskunnan.
”Osuuskuntamuotoa voidaan soveltaa niin yhteisöjen, palvelujen käyttäjien kuin työntekijöiden harjoittamaan liiketoimintaan.”
Osuuskuntien merkitys huomioitu
Strategiavalmistelua on tehty yritysmuotoneutraalisti, huomioiden yhteisötalouden eri toimintamallit. Valmistelun aikana nousi kuitenkin voimakas toive, että osuuskunnista olisi oma osionsa.
Tähän vastattiin kirjaamalla, että osuuskunnat vahvistavat yhteisötalouden työllistävää, palvelullista ja innovatiivista roolia osana kestävää talouspolitiikkaa.
Päämääräksi asetettiin, että osuuskunta tunnetaan ja sitä sovelletaan monipuolisena lähi- ja yhteisötalouden toimintamuotona eri tarkoituksissa.
Lisäksi osuuskuntien osaamista, rakennetta ja toimintamallia hyödynnetään innovaatio- ja ekosysteemikehittämisessä.
Rahoitusta ja neuvontaa
Tahtotila on, että osuuskuntien rooli yhteisötalouden toimijoina tunnistetaan, ja niitä tuetaan osana kansallista elinkeino-, työllisyys-, innovaatio- ja aluekehityspolitiikkaa.
Toimintaedellytysten tasolla osuuskuntia on kohdeltava tasavertaisina kehittämiskohteina muiden yritysmuotojen rinnalla ja niiden erityispiirteet huomioitava rahoitus- ja tukijärjestelmissä sekä TKI-toiminnassa.
Osuuskunnilla pitää lisäksi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tukiin ja rahoitusmahdollisuuksiin kuin sijoittajaomisteisilla yrityksillä.
Osaamisnäkökulmasta osuustoiminta tulisi tuntea yritysmuotona kaikissa yritysneuvontaa ja koulutusta tarjoavissa organisaatioissa. Osuuskuntatietoutta sekä -osaamista onkin vahvistettava kaikilla koulutusasteilla ja korkeakouluissa.
Kirjoittaja toimii Pellervon vastuukoordinaattorina Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa.
