Uuden komission työohjelma korostaa kolmea keskeistä prioriteettia: vapaus ja demokratia, vahva turvallisuus sekä kilpailukykyinen ja kestävä talous. Työohjelman tavoitteena on vastata nykyisiin globaaleihin haasteisiin ja vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa.
Euroopan unioni vahvistaa jäsenvaltioiden oikeuslaitoksia ja demokratiaa eurooppalaisen demokratian ja arvojen parantamiseksi. EU haluaa edistää myös maailmanlaajuista demokratiaa ja ihmisoikeuksia, tukemalla vapaita yhteiskuntia sekä oikeudenmukaisia vaalijärjestelmiä.
Demokratian heikentyessä maailmassa ja geopoliittisen paineen kasvaessa, EU panostaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ennennäkemättömällä tavalla.
Puolustuksen vahvistaminen nousee keskeisemmäksi teemaksi, ja toimet on aloitettu Euroopan uudelleen aseistusohjelman myötä.
Unionin laajentumispolitiikkaa uudistetaan, jotta EU on valmis vastaanottamaan uusia jäsenmaita. Maahanmuutossa halutaan hallitumpi ja inhimillinen hallinta, ja ulkorajojen valvontaa tehostetaan.
”Yksinkertaistamisen lisäksi EU haluaa nopeuttaa säädösten toimeenpanoa.”
Sääntelyä yksinkertaistettava
EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen on uuden työohjelman ytimessä. Siihen tähtäävien toimien rahastoista on myös osuuskuntien ja näiden omistamien yritysten mahdollista hakea rahoitusta.
Samaan aikaan komissio työskentelee määrätietoisesti EU-sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Lainsäädännön yksinkertaistamista toteutetaan useilla ns. Omnibus-hankkeilla, joilla puretaan lainsäädännön aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.
Ne ovat yllättäneet pk-yritykset velvoitteiden keventymisellä erityisesti kestävyysraportoinnin suhteen. Kyseessä on komission mukaan sääntelyn keventäminen, ei lainsäädännön purkaminen.
Yksinkertaistamisen lisäksi EU haluaa nopeuttaa säädösten toimeenpanoa lisäämällä keskustelua sidosryhmien kanssa sekä parantamalla nykyisen lainsäädännön toteutuksen valvontaa.
Yritysten hallinnollisen taakan keventämisen tavoitteena on myös sääntelyn aiheuttamien kustannusten pienentäminen.
Työohjelman mukaan EU hakee yhtenäisempää, turvallisempaa ja kilpailukykyisempää asemaa. Tavoitteena on yhdistää realismia ja kunnianhimoa sekä tunnistaa Euroopan monimuotoinen toimintaympäristö, kun pohditaan tulevaisuuden toimia.
Kauppasotien ja jännitteiden kasvaessa komissio pystyy reagoimaan jo ohjelmakautensa alussa uusiin haasteisiin tarvittaessa nopeastikin. Tavoiteohjelman toteutus on nyt kiinni käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa.
Tälle vuodelle on aikataulutettu suurin osa uuden komission ohjelmien julkaisuista.
”Uuden budjettikauden alkaessa vuonna 2028 alkaa myös yhteisvelan takaisinmaksu.”
Budjettia sorvataan yhdessä
Tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta, ja komissio valmisteleekin uutta monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028–2034. Helmikuussa annettu tiedonanto budjetin valmistelusta hahmottelee keskeiset poliittiset ja taloudelliset haasteet.
Komissio on ilmoittanut julkistavansa uuden monivuotisen rahoituskehyksen heinäkuussa.
Uuden budjettikauden alkaessa vuonna 2028 alkaa myös nykyisen Next Generation EU -yhteisvelan takaisinmaksu. Takaisinmaksu vie vuosittaisesta rahankäytöstä reilun neljänneksen. Jäsenmaat eivät ole halukkaita nostamaan maksuosuuttaan EU:lle.
Kasvavien tarpeiden ja varojen pienentyminen asettavat haasteensa varojen priorisoimiselle.
Uudet haasteet ja odotukset edellyttävät myös budjetin toimintamallien uudelleenajattelua. Budjetin suunnittelussa on otettu käyttöön termit: yksinkertaisempi, joustavampi, kohdennetumpi ja vaikuttavampi.
Puolalainen budjettikomissaari Piotr Serafin painottaa budjetin suunnittelua yhdessä. Kansalaiskuulemisen lisäksi hän haluaa osallistua jäsenmaiden kuulumisen Euroopan kiertueella.
Komissio ehdottaa satojen nykyisten ohjelmien yhdistämistä yhtenäiseksi rahoitusmalliksi tulevaan budjettiin. Jäsenvaltioille annettaisiin enemmän vaikutusvaltaa oman kansallisen suunnitelman laatimiseen eri politiikan alueille varojen käyttöön.
Monivuotisen rahoituskehyksen esityksen jälkeen neuvottelujen arvellaan kestävän kaksi vuotta, jotta valmista olisi kesällä 2027. Mahdollisesti EU tarvitsee myös uusia tulolähteitä.
Komission työohjelma, tuleva rahoituskehys sekä päätökset viitoittavat Euroopan unionia pitkälle 2030-luvulle.
Kirjoittaja on EU-asiantuntija Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.
