Kuluttajahintojen lasku piristi lihan kysyntää vuonna 2024. Naudanlihan kulutus nousi erityisesti sen edullisemman hinnan vuoksi suhteessa muihin lihalajeihin.
Tämä kehitys yhdistettynä eläinmäärien vähenemiseen pidemmällä aikavälillä on aiheuttanut niukkuutta naudanlihan tarjonnassa, mistä kertovat viime viikkojen tyhjät jauhelihahyllyt ruokakaupoissa.
Sekä naudanlihan tuottajahintojen että kuluttajahintojen hidas reagointi tilanteeseen on herättänyt ihmettelyä etenkin tuottajapuolella.
Lihantuotannossa kasvu kohdistui erityisesti siipikarjanlihaan; tuotannon määrän nousi 4 prosenttia vahvistuneen teurastuskapasiteetin myötä.
Nykyisellä kapasiteetilla sektori pystyy paremmin vastaamaan kotimarkkina- ja vientikysyntään.
Uutena vientiavauksena osuuskuntaomisteiset Atria ja HKFoods ovatkin päässeet käynnistämään siipikarjanlihatuotteiden viennin Kiinaan, kun vientilupa vahvistui loppuvuodesta.
”Osuuskuntien rooli lihasektorilla on merkittävä, sillä Atrian ja HKFoodsin suurimmat omistajat ovat osuuskuntia.”
Markkina-aseman vahvistamista erilaisin strategioin
Kolmen suurimman lihatalon liikevaihto oli viime vuonna 3,2 miljardia euroa. Tästä Atrian osuus oli 55 prosenttia, HKFoodsin 31 prosenttia ja Snellmannin 14 prosenttia.
Sektorilla toimii toki paljon myös pienempiä yrityksiä. Osuuskuntien rooli lihasektorilla on merkittävä, sillä pörssinoteerattujen Atrian ja HKFoodsin suurimmat omistajat ovat osuuskuntia.
Johtavaksi pohjoiseurooppalaiseksi ruokataloksi tähtäävän Atrian liikevaihto kasvoi vuonna 2024 maltillisesti, mutta tuloskehitys oli poikkeuksellisen vahvaa. Oikaistu liiketulos parani lähes 16 miljoonaa euroa.
Liikevaihdon kasvua vauhditti erityisesti Ruotsin liiketoiminnan kehitys. Kasvua länsinaapurissa siivittivät hyvä kysynnän kehitys kasvavassa siipikarja- ja valmisruokamarkkinassa sekä valmisruokayhtiö Gooh!:n osto viime vuonna.
Kasvu Ruotsin markkinoilla auttaa tasapainottamaan myös kysynnän muutoksia kotimarkkinassa.
Suomessa Atrian tuotannon tehostamisessa merkittävä askel oli yhtiön historian mittavimman investoinnin, Nurmon uuden siipikarjatehtaan käyttöönotto.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Atria paransi tulostaan kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Ruotsin markkinoiden kehitys oli edelleen vahvaa, kun taas kotimarkkinoilla liikevaihdon kehitys jäi jälkeen vertailujaksosta.
HKFoods jatkoi viime vuonna mittavaa rakenteellista muutostaan myymällä sekä Ruotsin että Tanskan liiketoiminnot jatkoksi aiemmalle Baltian liiketoimintojen myynnille.
Strateginen uudelleenrajaus ja keskittyminen kotimarkkinaan näkyy yhtiön viime vuoden avainluvuissa. Jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi 7,5 prosenttia, ja jatkuvien toimintojen liiketulos parani 8 miljoonalla eurolla.
Samalla yhtiön omavaraisuusaste koheni merkittävästi 41 prosenttiin. Lähivuodet näyttävät, miten valittu strategia kantaa tuloksenteossa kilpaillussa kotimarkkinassa, jossa kasvunäkymä lihapuolella on heikohko.
HKFoods tavoittelee Atrian tavoin kasvua erityisesti siipikarjanlihapuolelta ja valmisaterioissa, joihin se on kohdistanut investointejaan.
Kuluvan vuoden huhtikuussa yhtiö ilmoitti käynnistäneensä alustavat selvitykset pekonin valmistukseen keskittyneen Puolan tuotantoyksikön tulevaisuuden arvioimiseksi.
Alkuvuonna HKFoods raportoi kannattavuuden parantuneen tuotannon investointien ja tehostamistoimien avittamana.
”Lihasektorilla tullimuutoksetvoivat vaikuttaa kustannuksiin ja hintoihin kotimarkkinoilla.”
Tempoileva tullipolitiikka vaikeuttaa ennakoitavuutta
Vientinäkymiä ja kansainvälistä kauppaa varjostavat kuitenkin maailmanpoliittiset jännitteet ja etenkin Yhdysvaltojen hallinnon ailahteleva tullipolitiikka.
Keskimääräistä korkeammat tullit ja oletettavissa olevat vastatullit hidastavat kansainvälisen kaupan kasvua, ja niiden tasoon ja pysyvyyteen liittyvä epävarmuus vaikeuttaa markkinoiden ennakoitavuutta.
Lihasektorilla tullimuutokset, jotka välittyisivät ensisijaisesti EU:n kautta, voivat vaikuttaa kustannuksiin ja hintoihin kotimarkkinoilla sekä kannattavan viennin edellytyksiin koko arvoketjussa.
Kotitalouksien ostovoiman asteittainen elpyminen tuo myönteistä virettä lihamarkkinoille ja tukee alkavaa grillaussesonkia. Kuluttajien hintatietoisuus hidastaa edelleen korkean lisäarvon elintarvikkeiden kysynnän kasvua.
Naudanlihamarkkinoilla tuotannon ja kysynnän epätasapaino vaatii toimia tilanteen vakauttamiseksi.
Nähtäväksi jää myös, missä määrin syksyllä 2024 julkaistut uudet ravitsemussuositukset ohjaavat kuluttajien valintoja lihassa ja lihajalosteissa.
Mahdollisia pysyviä muutoksia kulutusrakenteissa voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä.
Kirjoittaja on PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja ja OT-lehden analyytikkotiimin jäsen.
