Osuuskaupan eli S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta nousi viime vuonna 48,8 prosenttiin. Osuus on kasvanut viitenä peräkkäisenä vuotena yhteensä 2,8 prosenttiyksikköä.
Pysäyttääkö S-ryhmää mikään? Viime vuonna markkinaosuuden kasvu oli “vain” 0,5 prosenttiyksikköä, puolet kahden edellisvuoden loikista. Tuoreissa tammi-maaliskuun luvuissa S-ryhmän voittokulku jatkuu: sen marketmyynnin arvo kasvoi 0,2 prosenttia, kun se Keskolla väheni 1,7 prosenttia.
Ei sakkauksen merkkejä
Mitään merkkejä ei ole siitä, että S-ryhmän nousukiito sakkaisi sen oman toiminnan takia.
Kaikki liiketoiminnot huomioiden osuuskaupat investoivat viime vuonna toiminnan kehittämiseen enemmän kuin kilpailijat, niin miljoonina kuin suhteessa liikevaihtoon.
Menestys todistaa hinnat ja valikoiman kilpailukykyisiksi, bonukset ovat kaupan houkuttelevimmat ja selkeä asema ykkösenä ruokkii itseään. Itsetyytyväisyys ei ole kangistanut tekemistä.
Osuustoiminnallisuuskin tuonee jonkin sympatiapisteen, vaikka asiakasomistajan silmissä kiiluukin ennen muuta seuraava bonusprosentin korotuskynnys.
Ratkaiseva kysymys on, pystyvätkö kilpailijat vastaiskuihin.
Lidl lanseerasi runsas vuosi sitten oman bonusjärjestelmän ja on kehunut sitä menestykseksi. Silti markkinaosuus pieneni. Kesko laittaa vuosien hiljaiselon jälkeen vauhtia myymälöiden uusimiseen.
Kumpikaan keino ei ole uusi keksintö. Ne ovat olleet oleellinen osa osuuskauppojen menestystarinaa.
”Mitään merkkejä ei ole siitä, että S-ryhmän nousukiito sakkaisi sen oman toiminnan takia.”
S-ryhmän kuoppaama Spar palaa
Tänä vuonna tulee 20 vuotta siitä, kun S-ryhmä osti silloisen Suomen Sparin. Viimeinen Spar-kauppa vaihtoi nimensä 2007.
Tammikuussa Tokmanni ilmoitti sopineensa kansainvälisen Spar Internationalin kanssa hankintayhteistyöstä ja Spar-nimen käytöstä. Tavoitteena on lisätä osuutta ennen muuta ruokakaupassa.
Kovin kummoista mullistusta ei ole luvassa. Tokmannin osuus päivittäistavarakaupasta on 3,3 prosenttia, ruuasta selvästi vähemmän, ja se ottaa Sparin käyttöön 20 myymälässä, joiden valikoimassa on ennestään tuoreruokaa. Kokonaan uudet Sparit ovat ajatuksen asteella.
Hintakilpailu vain kiihtyy
Hintakilpailu jatkuu päivittäistavarakaupassa. Vuosi vaihtui kaikkien isojen kaupparyhmien ilmoituksilla hinnanalennuksista.
Kauppaa ei silti tarvitse sääliä. Moni asia viittaa siihen, että alennuksiin on varaa – ja kuluttajilla tarvetta, kun heidän taloustilanteensa yhä kiristyy.
S-ryhmä toteuttaa puolivahingossa yhtä osuustoiminnan alkutavoitetta: voittokulku pakottaa kilpailijat tehostamaan toimintaansa.
S-ryhmällä olisi varaa kiristää hintaruuvia entisestään. Se olisi pois investoinneista tulevaan kasvuun. Maksumiehiksi joutuisivat myös tavarantoimittajat. Kuluttaja- ja tuottajaosuuskuntien ensisijaiset tavoitteet eivät ole samat.
Ruokakori halpeni Omavaraisuushaaste-blogin mukaan viime vuonna Citymarketissa 4, Lidlissä 2 ja Prismassa yhden prosentin. Halvimmasta ruokakorista kaikissa vertailuissa kilpailevat silti edelleen S-ryhmä ja Lidl. Tokmanni ei ole vertailuissa ollut.
Omavaraisuushaasteen vertailussa S oli halvempi kuin K ja iso halvempi kuin pieni. Järjestys oli Prisma, S-market, Citymarket, K-supermarket, Alepa ja K-market.
K-ryhmä protestoi vertailuja siitä, etteivät ne ota huomioon K-kauppojen tarjouksia. Toisaalta huomiotta jäävät myös bonukset.
”S-ryhmä toteuttaa puolivahingossa yhtä osuustoiminnan alkutavoitetta: voittokulku pakottaa kilpailijat tehostamaan toimintaansa.”
S-ryhmä eteni myös muilla aloilla
S-ryhmän myynti kaikki alat huomioiden kasvoi viime vuonna 0,6 prosenttia. Keskon kasvu oli 1,2 prosenttia, mutta se tuli aloilta joilla ketjut eivät kilpaile.
S-ryhmä palasi viime vuonna markkinajohtajaksi myös hotellitoiminnoissa. Kasvun veturina oli kuitenkin päivittäistavarakauppa.
Muilla aloilla myynti junnasi heikentyneen ostovoiman takia vaikka S-ryhmä pärjäsi enimmäkseen yleistä kehitystä paremmin.
Niin teki myös S-ryhmän huoltamoketju ABC, vaikka sen myynti pieneni polttonesteiden halpenemisen takia.
S-pankki kasvoi neljänneksi suurimmaksi henkilöasiakaspankiksi, kun se osti Handelsbankenin Suomen toiminnot.
Asiakasomistajille maksettiin bonuksia ennätykselliset 453 miljoonaa. Ylpeyden aiheeksi sen tekee se, että se kuvaa jäsenten ja heidän ostojensa määrän kasvua.
Kirjoittaja on OT-lehden analyytikkotiimin jäsen.
