Nuorten muutoksentekijöiden paneelissa olivat mukana startup-yrittäjä ja Slushin ex- toimitusjohtaja Eerika Savolainen, osuuskuntayrittäjä ja nuorten hallitusosaajien Future Boardin toiminnanjohtaja Ulla Tirronen sekä Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja One Planet -konsulttiyhtiön ympäristöasiantuntija Amanda Pasanen.
Kolmikko joutui heti keskustelun aluksi makustelemaan tilaisuudessa aiemmin puhuneen Kirsi Pihan esitystä työn merkityksellisyydestä.
Kaikki olivat yksituumaisia siitä, että arvot, vastuullisuus, ympäristöseikat sekä työn merkityksellisyys korostuvat yhä enemmän paitsi työssä myös työpaikan valinnassa.
”Minulle merkitsevät todella paljon ympäristö- ja ilmastoasiat. Lisäksi haluan tehdä töitä hyvien tyyppien ja tiimin kanssa”, totesi Amanda Pasanen.
”Haluan tehdä töitä hyvien tyyppien ja tiimin kanssa.”
Ulla Tirrosen mukaan merkityksellisyys oli yksi tärkeä kriteeri, jonka vuoksi hän päätyi aikanaan osuuskuntayrittäjäksi.
Eerika Savolainen painotti Pihan tavoin, että oman työpanoksen on oltava merkityksellistä myös muulle työyhteisölle – ja isossa kuvassa koko yhteiskunnalle.
”Monet ympärilläni olevat ihmiset harkitsevat jo hyvin tarkasti, mihin he haluavat työpanoksensa käyttää ja millaisten ihmisten kanssa he haluavat työskennellä. Maailmassa on paljon synkkyyttä ja ahdistusta, joten nyt halutaan olla tekemässä hyviä juttuja”, Savolainen korosti.
Nuoret tarvitsevat valoisia visioita
Millaista sitten on olla Suomessa nuori yrittäjä, johtaja tai asiantuntija?
Tässä kohtaa kolmikolta kertyi kotimaalle sekä ruusuja että risuja. Selkeintä kritiikkiä tuli päättäjien pessimismistä ja synkistelystä, joka ei juurikaan tarjoa tulevaisuudenuskoa.
Savolaisen mukaan Suomi on silti hyvä ja tasa-arvoinen yhteiskunta, joka tarjoaa hyvät eväät myös nuorille johtajille.
”Nuoret osaajat saavat myös tilaa ja heitä kuunnellaan. Samaan aikaan meitä vaivaa visiottomuus ja optimismin puute, joka heijastuu myös nuoriin. Kannattaako täällä sittenkään tehdä asioita ja yrittää, kun kaikki on näin vaikeaa”, ex-slushilainen pohti.
”Meitä vaivaa visiottomuus ja optimismin puute.”
Tirronen arvioi nuorten innostuksen ja optimismin kukkivan edelleen kasvuyhtiöissä. Isoissa organisaatioissa nuorten näkemykset sen sijaan jäävät helposti taka-alalle.
”Nykyiset hallitukset ovat edelleen varsin iäkkäitä ja miesvaltaisia ja uusia nuoria tarvittaisiin kipeästi. Monella sinne mielivällä on kuitenkin edessä pitkä ja työteliäs tie”, hän tunnusti.
Myös Pasanen kehui Suomea monella tapaa hienoksi maaksi. Nyt on kuitenkin alettu upota liiaksi pessimismin suohon ilman positiivisia tulevaisuuden visioita.
Pelottelun sijaan olisi luotava toivoa paremmasta ja näytettävä sinne myös suuntaa.
”Moni nuori ajattelee ihan aidosti, että maailma tuhoutuu eikä sen estämiseksi voi tehdä enää mitään”, Pasanen huomautti.
”Nykyiset hallitukset ovat edelleen varsin iäkkäitä ja miesvaltaisia.”
Hyvä muutosjohtaja näyttää suuntaa
Paneelin moderaattori Laura Ruohola kysyi kolmikolta näkemyksiä myös työelämän muutoksesta ja sen onnistuneesta johtamisesta.
Avainasioiksi listattiin muun muassa avoin viestintä ja kommunikointi, kaikkien osallistaminen ja selkeä suunnannäyttäminen.
Hyvä johtaja pystyy kertomaan ja kiteyttämään, mistä muutoksissa lopulta on kyse ja mitä niillä tavoitellaan. Kun maali on tiedossa, sitä kohti on helpompi suunnistaa myös omassa työssä.
Entä mitä nuorempi polvi poimisi mukaansa perinteisestä suomalaisesta työelämästä?
”Välittömyyden, suoruuden, rehellisyyden ja todella matalan hierarkian”, listasi Savolainen.
Tirronen puolestaan kelpuuttaisi mukaan hyvän hallinnon ja tehokkaan kokoustamisen.
Myös Pasasen luettelosta löytyivät edellä mainitut asiat, kunhan kommunikointiin saataisiin vielä nykyistä enemmän avoimuutta.
