Kotiharjun Sauna on Helsingin ainoa jäljellä oleva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna.
Vuonna 1928 valmistuneessa saunassa on miesten sauna pohjakerroksessa ja samankokoinen naisten sauna toisessa kerroksessa, jossa on nykyisin myös sähkölämmitteinen tilaussauna.
Yleinen sauna on avoinna tiistaista sunnuntaihin vuoden ympäri joitain juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Saunan nykyinen omistaja Risto Holopainen on pyörittänyt saunaa vuodesta 2000 lähtien.
Palkattuina työntekijöinä ovat myös hänen vaimonsa Merja sekä Holopaisen tytär ja poika. Saunassa on lisäksi kaksi osa-aikaista kassatyöntekijää.
Holopainen ei suoraan tyrmää osuuskuntamallia saunatoiminnassa, mutta hänellä on asian suhteen tietyt epäilykset.
”Ensimmäinen edellytys on, että saunalla on palkatut vakituiset työntekijät, oli yritysmuoto mikä hyvänsä. Jos saunaa pyöritetään vain talkoovoimin, voi jollekin iskeä uupumus, ja toiminta tyrehtyy”, Holopainen sanoo.
Saunan oma ”bonuskortti”
Vaikka Kotiharjun sauna on yritysmuodoltaan osakeyhtiö, löytyy siitäkin osuuskuntaa muistuttavia piirteitä.
”Kanta-asiakaskortti on voimassa vuoden kerrallaan myöntämispäivästä. Kanta-asiakkaiden etuna on hieman edullisempi saunamaksu, missä on vähän samaa ideaa kuin kuluttajaosuuskunnassa. Eli mitä enemmän saunot, sitä vähemmän maksat.”
Holopaisen mukaan Kotiharjun kanta-asiakasmäärä on nykyisin prosentuaalisesti melko pieni, mutta merkitykseltään suuri.
”He ovat hyvin sitoutuneita toimintaan, ja miltei poikkeuksetta mainostavat saunaa missä tahansa he liikkuvatkin.”
”Kanta-asiakkaiden etuna on hieman edullisempi saunamaksu, missä on vähän samaa ideaa kuin kuluttajaosuuskunnassa.”
”Kun esimerkiksi tehdään remonttia tai kivet on vaihdettava kiukaisiin, kanta-asiakkaat tulevat avuksemme. Kiuaskivien vaihtoon menee melkein koko päivä ja siihen tarvitaan monta miestä, mutta silti halukkaita tekijöitä olisi enemmän kuin tilaan mahtuu.”
Hänen mukaansa pandemia näytti asiakkaiden uskollisuuden. He esimerkiksi tukivat saunaa ostamalla etukäteen lahjakortteja.
”Vaikka olenkin pitkään pitänyt tätä saunaa, tuli yllätyksenä, miten tärkeä paikka tämä ihmisille on”, Holopainen sanoo.
”Halukkaita tekijöitä olisi enemmän kuin tilaan mahtuu.”
Ovat saunaan löytäneet muutkin kuin naapurikorttelien asukkaat Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Kotiharjun saunaan tullaan jopa Grönlannista, Japanista ja Australiasta asti.
Holopaisen mukaan saunan asiakkaista on ulkomaalaisia turisteja joinakin päivinä jopa yli puolet.
Ei mikään kultakaivos
Hän muistuttaa, ettei sauna ole silti mikään kultakaivos. Yhtenä syynä tähän on, että Ukrainan sodan vuoksi energian hinta on pysynyt jo pitkään korkeana. Myös puun hinta on lähes kolminkertaistunut viime vuosien aikana.
”Onneksi asiakkaita riittää, muutenhan tätä ei kannattaisi tehdä. Tällä alalla on jatkuvaa taistelua kulujen, menojen ja tulojen pitämiseksi tasapainossa”, korostaa Holopainen.
Jotain kertoo se, että saunapäivinä lämmitykseen kuluu motti metrin halkoja. Lämmitys aloitetaan aamulla ja se kestää päivästä ja vuodenajasta riippuen 3-5 tuntia.
Vuodessa polttopuuta menee 400 mottia, mikä vastaa neljää tukkirekallista kärryineen rankaa.
”Tällä alalla on jatkuvaa taistelua kulujen, menojen ja tulojen pitämiseksi tasapainossa.”
