Vian perustamiskokous järjestettiin Helsingissä 31.10.1999, ja perustamisasiakirjan allekirjoitti 31 viittomakielen tulkkia.
OT-lehti kirjoitti vuonna 2000, että osuuskunnan perustaminen lähti liikkeelle kovasta tarpeesta parantaa työnteon edellytyksiä.
Tuolloin havaittiin alan työolojen ja etenkin tulkkien työehtoasioiden ja palkkauksen jääneen kauaksi jälkeen esimerkiksi puhuttujen kielten tulkkien vastaavista.
Joillakin alueilla ja yksittäisissä kunnissa tulkkien asiat olivat kohtuullisen hyvin hoidetut, mutta vuosituhannen alussa jokainen kunta toimi yleensä omalla tavallaan.
Viittomakielen tulkkien tilanne on sittemmin parantunut, paljolti myös Vian ansiosta.
Via työllistää nykyisin noin sata henkilöä ympäri Suomen: viittomakielen tulkkeja, kirjoitustulkkeja, viittomakielen ja viittomakommunikaation opettajia sekä hallinnon työntekijöitä.
Asiantuntijat työskentelevät pääsääntöisesti Pohjois-Suomessa ja Oulun seudulla, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Osuuskunta tarjoaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkausta, viitotun puheen tulkkausta, kirjoitustulkkausta sekä viittomakielen, viitotun puheen ja tukiviittomien opetusta perheille, ryhmille sekä yksityisopetuksena.
”Suuren yleisön tietoisuuteen Via tuli korona-ajan tiedotustilaisuuksista.”
Osuuskunnan asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, kunnat, oppilaitokset, yritykset ja yksityishenkilöt.
Suuren yleisön tietoisuuteen Via tuli Sanna Marinin hallituksen korona-ajan tiedotustilaisuuksista, joissa oli poikkeuksetta mukana viittomakielen tulkki, joka tulkkasi hallituksen kulloistakin sanomaa Suomen viittomakieliselle kielivähemmistölle.
Koronatiedotustilaisuuksien ohella Vian tulkkeja on saattanut nähdä televisiossa tulkkaamassa esimerkiksi eduskunnan kyselytuntia, A-studiota tai Linnan juhlia.
”Arvoissa ja periaatteissa tärkeintä on, että ne muuttuvat toiminnaksi. Työllistetään myös nuoria työuransa alussa olevia tulkkeja, mahdollistetaan ammatillinen kehittyminen, ja huolehditaan työhyvinvoinnista. Näin varmistamme sen, että tulkit pysyvät alalla ja ovat asiakkaiden käytettävissä myös kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä”, toteaa Vian toimitusjohtaja Raija Roslöf osuuskunnan blogissa.
Osuuskunta korostaa yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on löytää jokaiseen tilanteeseen sopivat tulkit, oli sitten kyse esimerkiksi etätulkkauksesta tai maahanmuuttajalle tulkkauksesta.
Via panostaa vahvasti myös työntekijöiden koulutukseen, hyvinvointiin ja työn laatuun. Tässä tukena ovat esimerkiksi koulutussuunnittelija, tulkkien esihenkilöt eli aluepäälliköt, talouspäällikkö ja toimitusjohtaja.
