Osuuskauppojen omistaman S-Pankin päämajassa Helsingissä on yllättävän rauhallinen tunnelma. Haastattelua tehtäessä on enää alle kaksi kuukautta siihen hetkeen, kun S-Pankin ja Handelsbankenin tietojärjestelmät lyödään yhteen.
Naapurikorttelissa sijaitsevan Nordean viimeaikaiset tietoliikenneongelmat tuovat lisää painetta onnistumiselle,
Merkittävä osansa seesteiseen tunnelmaan on puolitoista vuotta S-Pankin toimitusjohtajana toimineella Riikka Laine-Tolosella.
Hänellä on yli kolmen vuosikymmenen kokemus vaativista finanssialan tehtävistä niin Nordeassa kuin Danske Bankissa. S-Pankin ja Handelsbankenin liiketoimintojen yhdistäminen saa hänet suorastaan syttymään.
”Odotamme innolla, että pääsemme joulukuussa palvelemaan myös Handelsbankenin asiakkaita. Valmisteluvaihe on ollut todella innostavaa aikaa. Liiketoimintamme kasvaa merkittävästi ja saamme paljon uutta osaamista toimihenkilöjoukkoomme. Olemme joulukuussa toteutuvan kaupan jälkeen Suomen neljänneksi suurin vähittäispankki”, Laine-Tolonen kuvailee.
Laine-Tolosen innostus on aitoa. Kansainväliset pankkikonsernit ovat vaihtuneet maanläheisempään, tavallisia suomalaisia paremmin puhuttelevaan kotimaiseen vaihtoehtoon.
Toimitusjohtajan nahkainen käsilaukkukin loistaa syyspäivänä S-etukortin vihreissä väreissä.
”Olemme joulukuussa toteutuvan Handelsbanken-kaupan jälkeen Suomen neljänneksi suurin vähittäispankki.”
Kansanpankin kasvuloikka joulukuun alussa on iso, sillä S-Pankin luottojen määrä kasvaa yhdessä yössä 40 prosenttia.
Handelsbankenista siirtyvien luottojen määrä on tällä tietoa 2,9 miljardia euroa, kun S-Pankin oma luottokanta oli kesäkuussa seitsemän miljardia euroa.
Talletuksia Handelsbankenista on siirtymässä 1,3 miljardia euroa. S-Pankin oma talletuskanta oli kesäkuussa 8,3 miljardia euroa.
Asiakasmäärän kasvu ei ole aivan yhtä suurta kuin luottomäärän kasvu. S-Pankilla on aktiivisiksi asiakkaiksi nimettyjä asiakkaita tällä hetkellä 700 000. Handelsbankenista heitä tulee sata tuhatta lisää.
Tulevassa vuodenvaihteessa S-Pankin edellä kuluttajaluottojen määrässä ovat vain OP Ryhmän osuuspankit, Nordea Pankki ja Danske Bank.
Aktia Pankin S-Pankki ohitti asuntolainakannassa kuluvan vuoden alussa. Koko Säästöpankkiryhmän kanssa S-Pankki on hyvin samankokoinen.
Luvuista voi päätellä, että Ässäkeskuksen sokkeloissa ei ole varmastikaan aivan niin seesteinen tunnelma kuin lounaskabinetissa.
Sata it-ammattilaista vääntää parhaillaan koodia kahden pankin järjestelmien yhdistämiseksi. Yhdistyvillä pankeilla on eri palvelujärjestelmätoimittajat, Handelsbankenilla Samlink ja S-Pankilla ahvenanmaalainen Crosskey.
”Emme ole tekemässä ensimmäistä kertaa fuusiota. Vuonna 2014 Tapiola Pankin ja FIM Pankin toiminnot yhdistettiin S-Pankkiin. Jo vuonna 2009 S-Pankki osti Citibankin luottokannan. Aikaisemmat kokemukset auttavat muutosprosessin läpiviennissä”, Laine-Tolonen vakuuttaa.
Kulukuuri käynnissä
S-Pankki perustettiin 17 vuotta sitten korvamaan osuuskauppojen säästökassat. Vähän myöhemmin kaikille S-ryhmän asiakasomistajille avattiin automaattisesti tili uuteen pankkiin.
Kyseiselle tilille kilahtivat ja kilahtavat edelleen bonukset S-ryhmän ostoista.
S-Pankki jäi monelle suomalaiselle kakkos- tai kolmospankiksi. Pankkiin ei syntynyt tunne- eikä muutakaan sidettä, koska asiakkuus tuli annettuna, ei oman valinnan tuloksena.
S-Pankki Oyj ei ole kuluttaja-asiakkaidensa omistama osuuskunta kuten osuuskaupat. S-Pankki on osakeyhtiö, jonka omistavat alueelliset osuuskaupat ja Suomen osuuskauppojen keskuskunta SOK.
S-etukortin omistavilla asiakkailla ei ole siten päätösvaltaa pankin asioihin muuten kuin omalla kuluttajakäyttäytymisellään.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa monen vihreän kortin omistajan osalta. S-Pankki on osannut markkinoida etujaan, muun muassa maksuttomia päivittäisasiointipalvelujaan.
S-Pankilla on yhteensä 3,2 miljoonaa asiakasta ja heistä reilu viidennes käyttää jo pankkia aktiivisesti ykkös- tai kakkospankkinaan.
Aktiivisten asiakkaiden määrän lisääntyminen on auttanut S-Pankkia tehostamaan toimintaansa.
Pankkien toiminnan tehokkuutta mitataan kulu-tuottosuhteella, joka kertoo, kuinka paljon panoksia pannaan asiakkaiden palvelemiseen verrattuna siihen, paljonko rahaa he tuovat pankkiin.
S-Pankin kulu-tuottosuhde on ollut pitkään muita pankkeja huonompi.
Tämä johtuu paljolti siitä, että S-Pankki ei palvele yritysasiakkaita. Yritysasiakkailta perittävät luottomarginaalit ja palvelumaksut ovat yksityisasiakkaita suuremmat.
”S-Pankki on osannut markkinoida etujaan, muun muassa maksuttomia päivittäisasiointipalvelujaan.”
Handelsbanken-kaupan myötäkään S-Pankille ei tule yritysasiakkaita, sillä Oma Säästöpankki osti Handelsbankenilta yritysliiketoiminnot.
Mobiilipalveluja kehittämällä ja palvelupisteitä karsimalla S-Pankki on saanut parannettua jo huomattavasti kulu-tuottosuhdettaan. Vuonna 2022 pankin kulu-tuottosuhde oli vielä 74 prosenttia, kun se viime vuonna oli enää 51 prosenttia.
Esimerkiksi OP Ryhmän vähittäispankkiliiketoiminnan kulu-tuottosuhde oli samoina vuosina 62 ja 46 prosenttia ja Nordea Pankilla molempina vuosina 44 prosenttia.
S-Pankin hallitus on jo aikaisemmin linjannut keskeisiä strategisia tavoitteita, joilla pankkia viedään kohti parempaa kannattavuutta. Kulu-tuottosuhde pitää saada pysyvästi alle 60 prosentin vuoden 2027 loppuun mennessä.
Oman pääoman tuotto pitää puolestaan saada nousemaan yli kymmeneen prosenttiin. Viime vuonna oman pääoman tuotto olikin jo peräti 20 prosenttia johtuen korkokatteen repeämisestä isoksi korkojen nousun seurauksena.
Laine-Tolonen lupaa, että ainakin toistaiseksi kaupunkien keskustoissa sijaitsevat 23 Handelsbankenin palvelukonttoria säilyvät.
Prismojen yhteydessä palvelupisteitä on tällä hetkellä 90. Pankin asiakkaita palvelee lisäksi muutama harvaan asuttuja seutuja kiertävä S-Biili-palveluauto.
S-Pankin luottokanta nousee joulukuun alussa yhdessä yössä 40 prosenttia noin 10 miljardiin euroon. Handelsbankenista tulee S-Pankkiin paljon uutta sijoitusosaamista ja monia uusia sijoitusrahastoja tarjolle.
Positiivinen tulosvaroitus
S-Pankin, kuten muidenkin pankkien, hyvä laukka on jatkunut tänä vuonna. Korkeat korot ovat mahdollistaneet isojen korkomarginaalin perimisen asiakkailta.
Tämän vuoksi kaikkien pankkien korkokate on ollut alkuvuonnakin ennätyksellisen korkea.
Riikka Laine-Tolonen oli vielä maaliskuussa huomattavasti pessimistisempi loppuvuoden kehityksen suhteen.
”Kannattavuus on säilynyt loppuvuonna edelleen hyvänä. Siksi annoimme syyskuussa positiivisen tulosvaroituksen. Kuluvan vuoden liikevoitto näyttäisi säilyvän lähes edellisen vuoden tasolla.”
Liikevoittoa tarvitaan Handelsbanken-kaupan rahoittamiseen. Sitä rahoitetaan myös tänä vuonna liikkeelle lasketuille 600 miljoonan euron joukkovelkakirjalainoilla.
Lainat suunnattiin vain nykyisille omistajille ja ne tekivät Laine-Tolosen mukaan hyvin kauppansa. S-Pankin omistajat ovat antaneet hallitukselle valtuudet toteuttaa myös 200 miljoonan euron arvoisen osakeannin.
Handelsbanken-ostoksen tarkka hintalappu ei ole vielä selvillä. Hinta muuttuu joka päivä, koska hinta on sidottu joulukuun ensimmäisenä päivänä siirtyvien lainojen, talletusten ja sijoitusten arvoon.
Lokakuun puolessavälissä kauppahinta-arvio oli 1,6 miljardia euroa.
Kasvaneen S-Pankin omistajuus aiotaan pitää edelleen nykyisessä piirissä eikä aikomuksia pankin pörssiin viemiseksi toimitusjohtajan mukaan ole.
Riikka Laine-Tolonen uskoo S-ryhmän saavan Handelsbankenin asiakkaista uusia asiakasomistajia.Uutta sijoitusosaamista
Joulukuussa S-Pankki saa nykyisen 960 työntekijän joukkoon 230 uutta toimihenkilöä Handelsbankenista. Uutta osaamista tulee erityisesti sijoituspuolelle.
”Saamme huomattavasti vahvistusta sijoitusneuvontaan ja varainhoitoon. Uskon, että tätä myötä sijoitusasiakkaidemme määrä kasvaa. Tarjoamme asiakkaillemme jatkossa S-Pankin rahastojen lisäksi myös Handelsbankenin rahastot. Suoria osakesijoituksia kauttamme ei voi tehdä jatkossakaan”, Laine-Tolonen sanoo.
S-Pankilla on entuudestaan näyttöä rahasto-osaamisestaan.
Ainoastaan suomalaisiin osakkeisiin sijoittava S-Pankki Fenno -rahasto palkittiin viime vuonna Pohjoismaiden parhaana suomalaisiin osakkeisiin sijoittavana rahastona edellisen kolmen vuoden ajanjaksolla.
Palkitsijana oli markkinainformaatiota tuottava amerikkalaisbrittiläinen Refinitiv-yritys.
”Saamme huomattavasti vahvistusta sijoitusneuvontaan ja varainhoitoon.”
Riikka Laine-Tolonen toimii Finanssiala ry:n hallituksen jäsenenä ja hänellä on sitäkin kautta joitain toiveita päättäjille.
”Toivoisin, että Suomessa hyväksyttäisiin kansankapitalismi hieman nykyistä laajemmin. Vaikka en termistä erityisesti tykkää, pitäisi varallisuuden kartuttaminen tehdä helpommaksi kaikille kansalaisille. Tässä auttaisi, jos esimerkiksi sallittaisiin starttitilin avaaminen lapsille.”
”Joka kuukausi yhä useampi S-ryhmän asiakasomistaja käyttää S-Pankkia muuhunkin kuin pelkkään bonusteluun”, Riikka Laine-Tolonen tietää. Nyt pankilla on 700 000 aktiiviasiakasta.
Riikka Laine-Tolonen uskoo S-ryhmän saavan Handelsbankenin asiakkaista uusia asiakasomistajia. S-Pankki välittää heille aktiivisesti tietoa koko S-ryhmän eduista.
