PTT:n Markus Lahtinen varoittaa Trumpin valinnasta

Dramaattiset toimintaympäristön muutokset uhkaavat lyödä kiilaa alkavan kasvun rattaisiin. Erityisen huolissaan PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen on Venäjästä, Trumpin mahdollisesta voitosta ja Lähi-idän tilanteesta.

Teksti Riku-Matti Akkanen
Jaa artikkeli

Pellervon Aamussa torstaina 26. syyskuuta oli vieraana PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Teemana oli tällä kertaa kansantalouden tila ja näkyvissä olevat talouden riskit ja mahdollisuudet.
Suomen talous on arvioiden mukaan lähdössä ensi vuonna taas kasvuun, mutta myönteinen kehitys ei ole itsestään selvä.

Pellervon toimitusjohtajan Mari Kokon juontamassa keskustelussa nousikin esiin useita uhkia orastavalle kasvulle.

Lahtisen mukaan näkymiä varjostavat Ukrainan sodan ohella Lähi-idän konfliktit, Kiinan kasvava uhka, kauppasodat ja Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit. Erityisen huolestuttavana PTT:n toimitusjohtaja pitää Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin mahdollista uudelleen valintaa.

”Olen täysin eri mieltä kuin Suomen entinen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Mikko Hautala, joka Helsingin Sanomien haastattelussa sanoi, että Trumpista puhutaan liian pelottelevaan sävyyn ja että hänen valintansa olisi business as usual”, totesi Lahtinen.

Yhdysvaltain hallinto voi jumittua

Lahtisen näkemys on linjassa PTT:n tuoreen kansantalouden ennusteen kanssa, jonka mukaan Trumpin valinta presidentiksi ravistelisi Yhdysvaltoja tavalla, jolla olisi jopa välittömiä negatiivisia vaikutuksia talouteen. Demokraattien ja republikaanien välinen juopa kasvaisi entisestään ja vaikeuttaisi päätöksentekoa.

Trumpin presidenttikausi saattaisi johtaa myös pakkorauhaan Ukrainassa, millä olisi negatiivisia vaikutuksia talouteen erityisesti Venäjän lähialueilla.

Markus Lahtinen kuitenkin myönsi, että Suomen pitää tulla poliittisista virtauksista huolimatta aina Yhdysvaltain poliittisen johdon kanssa toimeen.

Euroalueen kasvua alaspäin painaa erityisesti Saksa, joka painii suhdanteiden lisäksi rakenteellisen taantuman kourissa. Myös Kiinan ja Yhdysvaltojen hiljenevä kasvu heijastuu saksalaisen vientiteollisuuden kautta laajemmin koko euroalueelle.

Euroopan unionin uuden finanssipoliittisen sääntelyn myötä puolestaan Ranskan ja Italian taloudenpito joutuu komission syyniin.

Laskevat korot luovat toivoa

Mari Kokko vei keskustelun lähemmäs suomalaisten arkea nostaen esiin koronlaskut ja vuoden euriborin nopean luisun alaspäin. Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jota käytetään yleisesti asuntolainojen viitekorkona.

”Euroopan keskuspankin EKP:n rahapolitiikka ohjaa euriboria, jonka lasku taas tuo asuntovelallisille kotitalouksille kaivattuja kuluhelpotuksia”, arvioi Lahtinen.

Myönteinen merkki on myös inflaation laantuminen, joka kääntää palkansaajien ostovoiman kasvuun tänä vuonna. Palkankorotukset lisäävät nekin kulutusta, mutta ostovoiman kurominen takavuosien tasolle vie vielä aikaa. Markus Lahtisen mukaan palkansaajien ostovoima on tällä hetkellä jossain vuoden 2010 tasolla.

”Asuntoauto saatetaan jättää hankkimatta.”

”Yleinen epävarmuus hillitsee kulutusta, ja isompia ostoksia lykätään, esimerkiksi asuntoauto saatetaan jättää hankkimatta.”

Syyskuussa alkaneesta palkkakierroksesta Lahtinen ennakoi niin ikään vaikeaa ja lakoiltakaan tuskin vältytään. Sen verran työntekijäpuolelle on jäänyt hampaan koloon hallituksen viime keväänä tekemistä työmarkkinaratkaisuista.

Rakennusala odottaa edelleen asuntomarkkinoiden vilkastumista. Tilanne on Lahtisen mukaan huonoin pääkaupunkiseudulla, jossa myymättömien asuntojen määrä on ennätyslukemissa.
Seutukaupungeissa vaikein vaihe on ohitettu ja asuntomarkkinat ovat kohtuullisessa tilanteessa.

Ensi vuoden kesää kohti rakentamisen näkymät kuitenkin yleisesti kirkastuvat, ja uudisrakentamisen investoinnit kääntyvät jälleen kasvuun, PTT arvioi ennusteessaan.

Investointejakin tarvitaan

”Ei pelkkiä seiniä rakentamalla kuitenkaan kasvuun päästä, vaan tarvitaan myös kone- ja laiteinvestointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Niitä ovat jarruttaneet talouden yleinen heikkous ja vaisut vientinäkymät”, muistutti Lahtinen.

Hän sanoo yritysten satsaavan teknologiaan miljoonia euroa vasta sitten, kun ne näkevät, että huomenna laitteilla on kysyntää.

”Niin kauan kuin näkymät ovat sumeita ja epävarmoja, yritys ei investoi, vaan odottelee parempia aikoja.”

Tummallakin pilvellä, tässä tapauksessa sodalla, on hopeareunus. Ukrainan aseistaminen ja puolustusinvestoinnit tukevat kone- ja laiteinvestointien kasvua. Julkiset investoinnit kääntyvät nekin kasvuun jo tänä vuonna.

”Niin kauan kuin näkymät ovat sumeita ja epävarmoja, yritys ei investoi.”

Vienti vetää Amerikkaan

Hyviä uutisia on kantautunut myös rapakon toiselta puolelta.

”Suomen vienti Yhdysvaltoihin on tuplaantunut neljästä miljardista eurosta kahdeksaan miljardiin. Eikä kyse ole pelkästään risteilijöistä, vaan sinne viedään myös esimerkiksi terveysteknologiaa ja lääkkeitä, joilla yritykset ovat päässeet kasvavaan amerikkalaiseen markkinaan.”

Markus Lahtisen mielestä Suomella olisi edellytykset olla uusiutuvien luonnonvarojensa, laajan pinta-alansa, vakaan yhteiskuntansa ja koulutusjärjestelmänsä ansiosta biotalouden edelläkävijä.

Hän kuitenkin harmittelee, ettei vihreitä investointeja tehdä tällä hetkellä markkinaehtoisesti, vaan valtioiden alan yrityksille pumppaamilla jättitukiaisilla.

Esimerkiksi Yhdysvallat on edistänyt vihreän vedyn investointeja satojen miljardien dollarien tukipaketilla.

”Vihreitä investointeja ei tehdä tällä hetkellä markkinaehtoisesti.”

Työperäinen maahanmuutto

Kasvu-uralle ei päästä myöskään ilman työperäistä maahanmuuttoa, jota Markus Lahtinen haluaisi edistää. Suomi ei pärjää ilman ulkomaista työvoimaa ja osaavasta työvoimasta kilpaillaan globaalisti. Samaan aikaan väestö vanhenee.

Kun työikäinen väestö lähtee maahanmuuton ja syntyvyyden myötä kasvamaan, se pitää myös pystyä kouluttamaan osaajiksi eri aloille.

Lahtisen viesti valtiovallalle on, ettei koulutuksesta pidä ylen määrin leikata, jos halutaan pitää Suomen kilpailukyvystä kiinni.

”Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, koulutusjärjestelmään kannattaa panostaa, vaikka se maksaakin. Maamme koulutustaso on rapautunut ja se pitää parantaa ammattitutkinnoista korkea-asteeseen saakka. Tähän voimme kansallisesti poliittisilla päätöksillä vaikuttaa”, Lahtinen linjasi.

Katso tallenne, 44 min.

Left Menu Icon
Right Menu Icon