Työntekijät odottavat työltään turvallisuuden, taloudellisten etujen ja etenemismahdollisuuksien ohella yhä enemmän osallisuutta, merkityksellisyyttä ja vastuullisuutta.
He eivät välttämättä halua olla työsuhteessa keneenkään.
Perinteistä työsuhdetta määrätyn työnantajan palveluksessa ei ehkä tulevaisuudessa ole tarjollakaan. Toisaalta janan toinen pää eli itsenäinen yrittäjyys ei sovellu kaikille.
Näitä kysymyksiä ratkotaan jo nyt erilaisilla kevytyrittäjyyden tai vuokratyön malleilla.
Osuuskunta yhteisyrittämisen muotona on ilman muuta yhteisömuotona luontevasti sovitettavissa tähän työnjakoon.
”Osuuskunnalle jäsenyhteisönä yksilöiden osallistuminen ja osallistaminen on itseisarvoista.”
Osuuskunnan jäsenenä toimivalle yksittäinen työsuoritus on sisällöltään laajempi kuin pelkkä suorite. Se edistää myös osuuskunnan jatkuvuutta ja luo tekijälle ennustettavampaa tulevaisuutta.
Osuuskunnalle jäsenyhteisönä yksilöiden osallistuminen ja osallistaminen on itseisarvoista sen kaikissa elinkaaren vaiheissa.
Osuuskunta voi toimia julkisen sektorin tai muun tahon luonnollisten monopolien toteuttamismuotona. Määrällisesti laajin joukko Suomessa lienee vesiosuuskunnat, joita on noin 1 200.
Tietoliikenneyhteyksiä rakentavat ja tarjoavat kuituosuuskunnat tai lämpöä ja sähköä tuottavat energiaosuuskunnat laajentavat tarjontaa.
Erityisesti viimeksi mainituissa osuuskunnan jäsenet voivat olla paitsi palvelun tai hyödykkeen käyttäjiä, mutta myös niiden toteuttajia.
Esimerkiksi hakelämpölaitoksen tuotannossa käytetään jäsenten metsistä korjattua ja heidän toimittamaansa polttoainetta.
Ei pelkkää bisnestä
Terveydenhuollon ja hoivan yksityinen tarjonta monipuolistuu sekin tulevaisuudessa. Näiden palveluiden toteuttaminen on nykyisin pitkälti julkisen sektorin ja isohkojen yritysryhmien varassa.
Moniammatillisen ja henkilötyöpanoksia vaativan palvelukokonaisuuden tarjoamiseen osuuskuntamuoto antaa erinomaisen toteuttamisalustan.
Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa hiljattain yritysmallinsa osuuskunnaksi muuttanut Osuuskunta Kitinkannus on tästä hyvä esimerkki.
Aiemmin sotaveteraanien ja -invalidien kuntoutukseen keskittyneestä toimijasta tulee entistä laajemmin työntekijöidensä omistama monialainen hoivapalveluyritys, jossa valta ja vastuu sekä lisäarvo kuuluvat jäsenille.
”Osuuskunta sopii myös yhteisen osaamisten ja voimavarojen kokoamispaikaksi.”
Osuuskunta ei ole vain ihmisyhteisö. Osuuspankeilla ja -kaupoilla on tunnetusti keskusosuuskuntansa, joiden tehtävänä on jäsentensä tavoitteiden tukeminen.
Kun keskusyhteisö tuottaa palveluita ja pysyy riittävän elinvoimaisena, on osuuskunta mitä luontevin yhteisömuoto.
Aivan yhtä mainiosti osuuskunta soveltuu muiden yritysmuotojen, kuten osakeyhtiöiden tai yrittäjien yhteenliittymien alustaksi.
Kun yhteistyön hedelmät jaetaan esimerkiksi suhteessa palveluiden käyttöön, jäsenet ovat asioista päätettäessä yhdenvertaisessa asemassa koostaan tai taloudellisista lähtöasetelmistaan riippumatta.
Julkisen terveydenhuollon tuottajista mainittakoon Tervia osuuskunta, joka on syntynyt varmistamaan laadukasta erikoissairaanhoitoa Pohjois-Suomeen.
Osaajien yhteenliittymä
Osuuskunta sopii myös yhteisen osaamisten ja voimavarojen kokoamispaikaksi. Esimerkiksi Koko Tapahtuma Osuuskunta –tapahtuma-alan erikoisosaajien yhteenliittymänä – kykenee tarjoamaan jäsenilleen näiden palveluiden myyntipaikan.
Vastaavasti asiakkaille tarjolla on niin kokonaisvaltainen palvelu, että yksittäisen yrityksen olisi liiketaloudellisesti kestävästi erittäin haastavaa vastaavaa järjestää.
Osuuskunta Suomen Asuntomessut toimii puolestaan näytteilleasettajien kauppapaikkana, mutta on jäsentensä näkökulmasta ennen kaikkea hyvän asumisen edistäjä.
Ei ole mielekästä arvottaa tai asettaa erilaisia yritys- ja yhteisömuotoja paremmuusjärjestykseen. Toiset tehtävät toimivat parhaiten työsuhteessa, toisiin tarvitaan osakeyhtiötä, yhdistyksiä tai säätiöitä. Jotkin tehtävät kuuluvat julkiselle vallalle myös tulevaisuudessa.
Osuuskunta yritysmuotona ja osuustoiminta ilmiönä on kuitenkin osoittanut soveltuvuutensa niin monilla toimialoilla ja tarpeissa, että myös homo economicus – silkkaa taloudellista etua ajava olento – ottaa sen aina harkittavakseen niissä tilanteissa, joissa luonnolliset tai juridiset henkilöt haluavat tehdä yhteistyötä taloudellisessa tarkoituksessa.
Kirjoittaja on ekonomi ja juristi sekä PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.