”Osuuskunnassa on viisitoista jäsenyritystä, joilla on 17 myyntipistettä. Lisäksi toimimme aluekohtaisissa pienemmissä satelliitti- ja kausipisteissä. Takkahuone tavoittaa noin 20 paikkakuntaa koko Suomen alueella”, kertoo toimitusjohtaja Sami Ronkainen, joka toimii myös toisena kauppiaana Takkamestarit Oulu Oy:ssä.
Myymälätilaa ketjun liikkeissä on yhteensä yli 2600 neliömetriä ja tarjolla 750 erilaista malliuunia.
Takkahuoneen perustamiseen esimerkkiä haettiin Ruotsista, jossa alalla toimii niin ikään osuuskuntamuotoinen Eldaputiken-ketju.
”Huomasimme, että edustamme ristiin samoja tuotteita. Alan yrityksillä on Suomessa paljon yhteisiä intressejä, mutta olimme erillämme omina pieninä toimijoina”, kertoo Ronkainen.
Tämä johti ajatukseen yritysten yhteistyöstä ja yhteisen potentiaalin keräämisestä Takkahuone-brändin alle.
Lopulta 11 yritystä päätyi perustamaan osuuskunnan. Myöhemmin jäseniä on hakenut mukaan lisää, mikä on vahvistanut ketjun asemaa entisestään.
”Olemme enemmän yhdessä. Saamme omiin kokoihimme nähden enemmän hartioita ja voimme jakaa toistemme ammattitaitoa,” Ronkainen jatkaa.
Yhteistyöstä etuja kovassa kilpailussa
Takkahuoneen keskiössä on jäsenten palveleminen. Valtaosa myynnistä tulee jäsenyritysten kautta.
Osuuskunnan omat tulot tulevat sen verkkokaupasta ja talotehdassopimuksista.
Osuuskunnalla on toistaiseksi palkattu lisäavuksi yksi henkilö hoitamaan talotehdaskumppanuussopimuksia, mutta pääsääntöisesti toiminta tapahtuu jäsenten voimin.
Sami Ronkainen sekä muut osuuskunnan hallituksen ja työryhmien jäsenet hoitavat osuuskunnan työtehtäviä sivutoimisesti.
”Alalla on kova kilpailu ja olemme yhteistyöllä halunneet turvata kaikkien jäsentemme paikallisen kivijalkamyymälän toiminnan tulevaisuuden. Se ei markkinoiden tapahtumia seuranneena ole ihan itsestäänselvyys”, Ronkainen kertoo.
Takkahuoneen liikkeiden toimintaperiaate on sama: yrittäjä tai myyjä hoitaa vähintään myyntiä, suunnittelua, tilauksia ja asiakaspalvelua.
Osa saattaa myös olla takkojen asennuksessa mukana. Jäsenistöllä voi lisäksi olla asentajia palkkalistoillaan.
”Olemme yhteistyöllä halunneet turvata jäsentemme paikallisen kivijalkamyymälän toiminnan tulevaisuuden.”
Osuuskunnan jäsenet tekevät niin ikään yhteistyötä paikallisten rakennusliikkeiden ja rautakauppojen kanssa. Malleja saattaa toisinaan olla näytillä yhteistyökumppaneidenkin myymälöissä.
”Takkahuoneiden valikoima on laaja. Valikoimamme painottuu laadukkaisiin tuotteisiin ja mallistossa korostuu upea tulinäkymä sekä sisustuksellisuus. Tällaiset takat ovat esimerkiksi kulmaluukullisia, kolmilasisia, tunnelimalleja, katosta roikkuvia tai pyöriviä takkoja”, Ronkainen kuvailee.
Valikoimaan kuuluu tuotteita monista eri maista, kuten Pohjoismaista, Saksasta, Italiasta ja Ranskasta, mutta myös kotimaista valikoimaa löytyy.
Osuuskunta neuvottelee sopimukset takkavalmistajien ja maahantuojien kanssa jäsenistölleen edullisiksi.
Kolme jäsenistä toimii itse tiettyjen takkamerkkien maahantuojina. Esimerkiksi Ronkaisen Takkamestarit Oulu tuo maahan LEDA-takkoja.
Osuuskunnan kanssa neuvotellun sopimuksen mukaan merkin takat ovat koko jäsenistön käytettävissä.
Osuuskunnan jäseninä on sekä suurempia että pienempiä takkaliikkeitä, jotka täydentävät toisiaan.
”Isommilla liikkeillä on usein useampia myyntipisteitä eri paikkakunnilla,” Ronkainen valottaa.
Jäsenet ovat kuitenkin tasavertaisessa asemassa ja kaikilla on yksi ääni, kun yhteisistä asioista päätetään.
Yhteistyön syventäminen on ollut osuuskunnan keskeinen teema alusta alkaen.
”Meillä on käytössä WhatsApp-ryhmä, jossa jaamme tietoa ja kokemuksia. Ryhmästä löytyy usein vastaukset vaikeimpiinkin ammatillisiin kysymyksiin”, Ronkainen kertoo.
Osuuskunnan koko jäsenistö etäkokoustaa kuukausittain. Lisäksi hallitus kokoontuu välillä pari kolme kertaakin kuukaudessa.
Lisäksi jäsenistä on muodostettu työryhmät esimerkiksi sopimusasioiden valmisteluun ja markkinointiin.
Jäsenistön kohtaamiset ovat Ronkaisen mukaan tärkeitä, koska työryhmien jäsenet esimerkiksi neuvottelevat sopimuksista osuuskunnan puolesta.
Vaihtelevat tulevaisuuden näkymät
Viime vuosina takkojen kysyntä on kasvanut merkittävästi:
”Viime talven energiakriisi ja koronan aiheuttama sisustustrendi ovat lisänneet tulisijojen menekkiä,” Ronkainen kertoo.
Hiljattain alkanut rakennusalan alho laskee kuitenkin myös tulisijojen myynnin näkymiä, mutta osuuskunnassa toivotaan takkojen markkinan pysyvän vireänä esimerkiksi saneerauskohteissa.
Myös osuuskunnan jäsenmäärän kasvattaminen on mahdollista.
”Jos sopivia jäsenehdokkaita ilmaantuu, saatamme olla valmiita kasvattamaan jäsenistöä vielä nykyisestä.”
