Yli satavuotiaan koulurakennuksen pihalla on lumileikit kesken ja aurauskasasta kuuluu lasten iloisia huutoja. Rakennuksessa toimii Rämsöön ryhmäperhepäiväkoti eli ryhmis, jota pyörittää Rämsöön kyläosuuskunta.
Vuonna 2020 Vesilahden kunta lopetti samoissa tiloissa toimineen päiväkodin. Tarve päiväkodille kuitenkin oli, joten kyläläiset päättivät kääriä hihat ja perustaa sellaisen itse.
Rämsöön kyläyhdistys osti rakennuksen ja kyläosuuskunta alkoi pyörittää päiväkotia ryhmäperhepäiväkotina.
Osana kylää
Ryhmäperhepäivähoitaja Taina Vitikan mukaan päiväkotitoiminnan perimmäisenä tavoitteena on palvella kyläläisiä ja kylällä asuvia perheitä.
Tällä hetkellä hoidossa on seitsemän alle kouluikäistä lasta sekä aamuisin ja iltapäivisin käyvät eskarilainen ja koululainen.
Osuuskunnan pyörittämä päiväkoti on vahvasti mukana kyläyhteisön elämässä. Lasten kanssa ollaan paljon lähiluonnossa ja välillä ihmiset tuovat päiväkodille myös ruokatarpeita oman maan perunoista lähijärvestä kalastettuun kalaan.
”Oikeastaan aina kun tapahtuu jotain, niin ollaan lasten kanssa mukana”, Vitikka toteaa.
Lasten kanssa on oltu muun muassa risutalkoissa rannalla, seuraamassa viljan puintia, kitketty vieraslajeja ja siivottu viereisen kesäteatterin katsomoa.
Yhteistä toimintaa on ollut myös kyläkerhon eläkeläisten kanssa, silloin kun tautitilanne on sen mahdollistanut.
”Oikeastaan aina kun tapahtuu jotain, niin ollaan lasten kanssa mukana.”
Myös urheiluseura ja kyläyhdistys tukevat päiväkotia omilla tavoillaan ja mahdollistavat omalta osaltaan sen toiminnan.
”Kun on lunta, urheiluseura on esimerkiksi tehnyt meille tuohon pihalle ladun. Kyläyhdistys taas omistaa rakennuksen ja heille maksetaan pientä vuokraa”, Vitikka kertoo.
Yhdistyksen rinnalle osuuskunta
Alun perin osuuskunta syntyi käytännön tarpeesta organisoida rahaliikennettä.
Rämsöössä järjestettiin vuosina 1991-2005 Kowan Teknolokian päivät, jotka alkoivat pian muuttua niin suuriksi, jopa 10 000 kävijää vetäviksi, että myös rahaliikenteen määrä kasvoi voittoa tavoittelemattoman kyläyhdistyksen näkökulmasta liian suureksi.
Tapahtuman taustalle perustettiin osuuskuntamutoinen yritys, jonka kautta myös ravintolaliiketoiminan pyörittäminen olisi ollut mahdollista.
Tarkoituksena oli, että Kowan Teknolokian päivien lisäksi osuuskunta mahdollistaisi esimerkiksi yrittäjyyden kokeilemisen.
Lisäksi sen kautta järjestettiin myös erilaisia juhlia, tapahtumien kahvituksia ja vuokrattiin kylän kirkkovenettä.
Vitikalla on vuosikymmenten kokemus päivähoitajan työstä ja aikaisemmin hän olikin töissä paikalla olleessa kunnan päiväkodissa.
”Tuloja tulee käytännössä kunnalta ja perheiden itse maksamista maksuista.”
Naurahtaen hän toteaa, että käytännön elämässä suurin muutos siirryttäessä kunnallisesta osuuskunnan pyörittämään muotoon on se, että työvuorolistat ja muut hallinnolliset asiat täytyy tehdä itse.
Tätä nykyä ryhmäperhepäiväkodin pyörittäminen on osuuskunnan merkittävintä toimintaa. Vitikan mukaan myös kotisiivoukselle olisi kysyntää, mutta toistaiseksi tekijöitä ei ole löytynyt.
Vaikka päivähoitotoiminta pyörii nyt mallikkaasti, on rahan riittävyys kuitenkin jatkuva haaste. Tuloja tulee käytännössä kunnalta ja perheiden itse maksamista maksuista, ja ne riippuvat suoraan lasten määrästä.
Ryhmis ei tuota osuuskunnalle juurikaan rahallista voittoa vaan sen arvo on ennen kaikkea rämsööläisille perheille tuotetussa palvelussa.
Vitikka toivookin, että hoitoon tulijoita riittäisi myös tulevaisuudessa, jotta toimintaa voitaisiin pitää yllä.
paljon ja osallistutaan muutenkin kylän toimintaan, jolloin he tutustuvat eri-ikäisiin kyläläisiin
Vanhemmalle helppoa
250 asukkaan Rämsöö sijaistsee Vesilahdessa Pirkanmaalla. Vitikan mukaan moni lasten vanhemmista käy töissä esimerkiksi Sastamalassa, Nokialla tai Tampereella.
Rämsööstä katsottuna lähimmät Vesilahden päiväkodit ovat toisessa suunnassa.
Lastaan hakemaan tullut Anniina Männistö kertoo, että ilman ryhmistä päiväkotiin viemisen ja hakemisen takia ajamista tulisi päivittäin 40 kilometriä enemmän.
Männistön kaksivuotias tytär Eevi on ollut Rämsöön ryhmiksessä nyt vuoden ja paikka on varattu myös vielä kotona olevalle nuorimmaiselle.
”Alkuun tärkein peruste oli, että tämä oli lähellä. Eihän siinä kohtaa tiennyt päiväkodeista mitään. Mutta nyt, kun tietää, miten täällä on kodinomaista, ruuat tehdään itse ja hoitajilla on aikaa lapsille, niin tyytyväinen olen ollut.”
Myös viisivuotiasta Annia hakemaan tullut Heli Ahti kiittelee hoitopaikan kodinomaisuutta. Kun hoitajat ovat tuttuja, niin viestintäkin on helppoa ja joustavaa. Annille hoitajista on vuosien aikana tullut tärkeitä aikuisia, joihin voi luottaa.
”Pidän myös tärkeänä, että kun ruoka tehdään täällä itse, niin lapsetkin oppivat, ettei se vain ilmesty tyhjästä”, Ahti lisää.
