Maailman väkiluku nousee, ruoka on kasvuala. Vaaditaan riittävä tehokkuus ja toimituskyky.
”On katsottava, miten olemme kehityksessä mukana ja toimittava sen mukaan”, sanoo toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto Osuuskunta Maitokolmiosta.
Selvitetäänpä tarkemmin, miten temppu tehdään keskikoossa. Lähtökohtana on, että Osuuskunta Maitokolmiolla ja sen jäsenillä on käsissään koko maitoketju tiloilta kaupan terminaaliin ja jopa kaupan hyllylle. Toinenkin ässä löytyy hihasta:
”Pohjanmaa on suuri alue Suupohjasta Koillismaalle. Pohjalainen henki vallitsee suurella alueella. Se on yhdessä tekemisen meininki.”
Optimiolosuhteet
Maitokolmio toimii alueella, jolta tulee suuri osa Suomen maidosta. Maantiede on suotuisa, olosuhteet maidontuotannolle ovat optimit.
”Viimeisenä maidontuotanto loppuu täältä”, Murto-Koivisto tuumii.
Maitokolmiossa toimivat yhteistyössä sata maidontuottajaa yhdeksän kunnan alueella. Litroissa merkittävimmät ovat Toholampi, Sievi ja Lestijärvi.
Keskimäärin tuottajatilat sijaitsevat alle 30 kilometrin päässä Toholammin meijeristä.
Tiivis alue on kilpailuetu paitsi kustannusmielessä myös ympäristönäkökulmasta.
Maitokolmiolaisilla on pelitilaa.
”Tämä ei ole houkutteleva viljan viljelyalue. Jokilaaksoissa ei ole pilkkovia järviä, joten peltokuviot ovat suotuisat ja kuljetusmatkat lyhyet. Kaupungit ovat etäällä eikä täällä ole paljoa teollisuutta, joten rakentaminen on rajallista”, toteaa Murto-Koivisto.
Jäljelle jää hänen mukaansa tilanpidon kehittäminen kustannustehokkaaseen suuntaan. Sitä tukee vahva tuottajahenki.
Lähiruoka valttina
”Lähiruoka on tärkeä asia. Kokkolassa ja Vaasassa tiedetään, mistä Maitokolmion tuotteet tulevat.”
Pienempi yksikkö tarjoaa näkymän juurista, mikä on osa brändäystä.
”Voimme kertoa, missä tuote on peräisin.”
Kuluttajat arvostavat vahvaa jäljitettävyyttä. Pitää kertoa, mitä tiloilla tapahtuu. Monet kuluttajat kun ovat vieraantuneet maataloustuotannosta.
”Sadan tuottajan yhteisössä tekemiselle voi antaa kasvot. Jos asiat menevät väärin, on asiat tosin sitten helppo pilatakin,” Murto-Koivisto pohtii.
Maitokolmion ydinmarkkinaa ovat Pohjanmaan alue Oulusta Vaasaan ja jossain määrin Savo. Hyvät suhteet jakelutiehen ovat tärkeät.
Pitää rakentaa tuotteet, joista kuluttajat pitävät ja joista on kaupalle arvoa. Ilman hyllypaikkaa mikään ei toimi. Alueen kauppoihin on vahvat siteet.
”Sadan tuottajan yhteisössä tekemiselle voi antaa kasvot.”
Valtakunnan toimija
Mitään markkinaa ei ole pyhitetty kenellekään. Maitokolmion kotimarkkinassa toimii paljon meijeriteollisuuden yrityksiä. Maitokolmion markkina-alue pitääkin olla koko Suomi ja mahdollisuuksien mukaan myös vientimarkkinat.
Maitokolmio ryhtyi Murto-Koiviston mukaan valmistamaan kaupan merkkejä jo 2000-luvun alussa, sillä uusia tuotteita pitää aina olla. Siitä urkeni kasvu valtakunnallisille markkinoille.
Myös Maitokolmion omilla merkeillä haetaan valtakunnan tason myyntiä. Pääosassa ovat vanukkaat, rahkat ja rasvat.
”Tämä on keino, jolla voimme jalostaa 60 miljoonaa litraa maitoa markkinoille eri tuotteissa.”
Markkinaa pitää hakea laajalta myös siksi, että oma väestöpohja ei riitä. Paikallisesti ei syödä sitä, mitä tuotetaan. Valtaosa väestöstä on Etelä-Suomessa. Heitä pitää tavoittaa. Etelässäkin on myös maakunnan ihmisiä.
”Heitä sykähdyttää nähdä tuotteemme kaupan hyllyllä”, toteaa Murto-Koivisto.
Kommunikaation monet kanavat
”Tunnen jollain tasolla kaikki Maitokolmiossa toimivat tilat.”
Kolmas sukupolvi tulee jo tutuksi, koska Murto-Koivisto on toiminut jo pari vuosikymmentä toimitusjohtajana.
Meijerille on helppo tulla käymään. Ollaan lähellä tuottajan arkea. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja tuottajamyymälät ovat kaikkien käytössä.
Kanavia, joilla tuottaja voi lähestyä yritystään, on näin useita. Kerran vuoteen on osuuskuntakokous. Samoin vapaamuotoinen tupailta, jossa voi myös purkaa tuntojaan.
Myös hallinto on vahva kanava. Joka kolmas tila on edustettuna hallinnossa.
”Kuuntelemme, otamme huomioon”, Juha Murto-Koivisto linjaa.
Kannat sovitetaan siihen, että yritys toimii aina terveiden liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kun tilojen koko ja liikevaihto ovat kasvaneet – kuten tuottajien koulutustaso – maidontuottajien oma näkökulma yrittämiseen on syven-tynyt.
Laskentatoimi, johtaminen, kyky hankkia ja omaksua uutta tietoa ovat kehittyneet. Tämä näkyy myös meijerin hallinnossa.
”Ymmärretään, että aina on kyse riskin ottamisesta. Johdon pitää analysoida tilanteet tarkkaan ja luoda yhteinen tulevaisuudenkuva tuottajien kanssa.”
Kannustamalla
Kommunikaatio tuottajien kanssa perustuu kannustukseen. Kerrotaan, miten maitoala menee eteenpäin ja miten tilat kehittyvät. Maidosta tulee leipää myös tulevaisuudessa.
”Yrittämisen vapaudesta kerromme tärkeänä näkökulmana.”
Murto-Koivisto korostaa, että maatilayhtymien kautta saadaan nuoria ajoissa harjaantumaan maatalousyrittäjän ammattiin.
Vanhemmille isännille ja emännille pitää muistuttaa, että nuorille tulee antaa tilaa. Samalla ratkaistaan lisätyövoiman saantia. Vapaatakin voi pitää, kun on kiertoa.
”Juuret ovat maaperässä ja maataloudessa. Ei niinkään teorioissa.”
Tuotantokoneiston optimointia
Meijeriteollisuuden koneet ja laitteet tulee olla uudistettuja ja kunnossa, sillä joka vuosi pitää tapahtua jotain.
Jos investoi liian paljon kerralla, tulee talouteen notkahdus. Pitää investoida ajatuksella.
”Kalleinta ja nykyaikaisinta emme ehkä tarvitse. Investointien takaisinmaksuai-ka pitää laskea tarkkaan.”
Pää tulee pitää kylmänä. Ei pidä lähteä tavoittelemaan suurempaa kuin on mahdollista, sanoo Murto-Koivisto.
”Olo on kuin pokerin pelaajalla. Meijeriteknikon koulutus sopii tähän. Juuret ovat maaperässä ja maataloudessa. Ei niinkään teorioissa.”
Keskikoon mittakaava on myös etu.
”Voimme tehdä markkinoille pienempiä erikoiseriä joustavasti toimien. Kun markkina on pieni ja hajallaan, massatuotannon pitkät sarjat eivät aina istu kysyntään. Suomen markkinassa pitää olla joustava.”
Ihmiset yhdessä
Ratkaisut on tehtävä yhdessä. Kaikkiin pitää olla kontaktissa ja keskustella, vaikka kaikkia ei voi miellyttää. Hallituksella on suuri merkitys. Pitää kehittää joukkueena, käydä rakentavia keskusteluita; olla samalla puolella, yrityksen puolella.
Työntekijöitä Maitokolmiolla on noin sata. Työyhteisöön kuuluvat myös yksityiset liikennöitsijät, jotka hoitavat keräilyn ja jakelun.
Palaverit, joissa kaikki saavat puheaikaa, ovat olennaisia. Ruokala on Juha Murto-Koiviston mielestä erinomainen kohtaamispaikka.
”Kun on sopiva ohjeistus, niin asiat tapahtuvat”, hän arvelee.
Ei muuta voikaan tehdä, kun on ammattilaisten kanssa tekemisissä.
Kaikilla tulee olla toimintavapautta käyttää taitojaan: maidontuottajilla, työntekijöillä ja johdolla.
Kustannuskriisin yli
Maailman väkiluvun kasvu lisää ruuan kysyntää. Ympäristöasiat ovat pinnalla pysyvästi. Kulutustrendit ovat tärkeä tunnistaa.
Keinomaito ja -liha saattavat olla tulevaisuutta. Tiede- ja teknologia etenevät vääjäämättä. Muun muassa näitä on pidettävä seurannassa, kun tulevaisuutta arvioidaan.
Katsetta pitää käyttää horisontissa, vaikka kustannuskriisi on taas päällä.
”Olemme järkyttävässä tilanteessa. Joku kompensaatio pitää saada”, sanoo Murto-Koivisto.
Osuuskunta on tuottajille sopiva puskuri, tasaava tekijä ketjussa.
”Meidän kanssamme ei tule syvintä notkahdusta eikä korkeinta huippua.”
Osuustoiminnan arvot ja periaatteet ovat 30 vuoden jälkeen maailmanlaajuisessa pohdinnassa. Miltä maailma näyttää Maitokolmiosta katsottuna?
”Tasapuolisuus ja solidaarisuus ovat olleet osuustoiminnan vahva ajatus ja toivottavasti tulee olemaankin.”
Kaikilla ovat jatkossakin samat oikeudet ja velvollisuudet, eikä suuri euromäärä ei ole ensisijainen näkökulma asioihin.
Arvopohjan tulee ulottua jäseneniin, työntekijöihin, sidosryhmiin.
”On elettävä samalla tavalla kuin perusopit sanovat,” päättää Juha Murto-Koivisto
