Suomessa regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden tunnetuksi tekemisessä keskeinen vaikuttaja on maanviljelijä ja agronomi Juuso Joona, joka on myös European Alliance for Regenerative Agriculture (EARA) -järjestön perustajajäsen.
Joona tiivistää uudistavan viljelyn periaatteen näin:
“Ruuantuotannon rinnalla tavoitteena on kasvattaa maaperän hiilivarastoa, lisätä monimuotoisuutta ja parantaa vesien ekologista tilaa niin, että samalla viljelijä voi hyvin ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa.”
Uudistava viljely ei määrää yksittäisiä toimenpiteitä, vaan sen ydin on kokonaisvaltaisessa ajattelussa. Jokainen tila soveltaa periaatteita omiin olosuhteisiinsa.
“Ei ole olemassa tiettyjä ’uudistavia toimenpiteitä’. Toimenpide on uudistava vain, jos se tuottaa myönteisen vaikutuksen siinä viljelyjärjestelmässä, jossa sitä käytetään”, Joona selittää.
Hänen mukaansa uudistavan viljelyn ydin on yksinkertainen mutta vallankumouksellinen: Samalla kun tuotetaan ruokaa, parannetaan ympäristön tilaa todennetusti.
Vertailu luomutuotantoon on Joonan mielestä luontevaa, sillä uudistava viljely jakaa monia elementtejä luomun kanssa.
Se ei ole kuitenkaan sama asia. Luomu on sertifioitu järjestelmä, kun taas uudistava viljely keskittyy tuloksiin ilman tiukkoja rajoja.
”Luomukaan ei välttämättä ole uudistavaa, koska luomussakin saatetaan muokata paljon maata ja siinä ei välttämättä huomioida maan hiilivaraston muutosta tai jatkuvaa kasvipeitteisyyttä”, hän painottaa.
Joonan mukaan uudistava viljely sopii kaikkiin tuotantosuuntiin pientiloista suuriin maatalousyrityksiin.
Tyynelän tila – suomalainen malliesimerkki
Juuso Joona viljelee Tyynelän tilaa Etelä-Karjalan Joutsenossa, jossa uudistavan viljelyn periaatteet ovat käytännössä jokapäiväistä arkea. Tila tuottaa luomusiemenviljaa, hernettä, leipäviljaa, rypsiä ja palkokasveja – mutta myös tietoa.
“Osallistumme tutkimushankkeisiin ja koulutamme viljelijöitä uudistavan viljelyn periaatteista”, hän kertoo.
Tilan tärkein ohjenuora on maan kasvukunnon parantaminen: jatkuva kasvipeitteisyys, monipuolinen viljelykierto ja mahdollisimman vähäinen maanmuokkaus. Tulokset ovat olleet lupaavia.
“Sadot ovat nyt parempia kuin ennen, vaikka käytämme vähemmän ostopanoksia. Se on parantanut sekä taloudellista kannattavuutta että elämänlaatua.”
Tavoitteena muuttaa EU:n maatalouspolitiikkaa
Vuonna 2023 perustettu EARA on viljelijävetoinen liike, jonka tavoitteena on viedä uudistavan viljelyn periaatteet osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.
“Olemme tehneet aloitteen esimerkiksi tulosperusteisista maataloustuista, jotka kannustaisivat viljelijöitä parantamaan maaperän kasvukuntoa ja lisäämään yhteytystä”, kertoo Joona.
Järjestön ehdotus perustuu niin sanottuun yhteytystuotantoon eli siihen, kuinka tehokkaasti pelto sitoo hiiltä ja tuottaa biomassaa. Tietoja voitaisiin seurata satelliittien avulla.
EARA on jo käynyt keskusteluja maatalouskomissaari Christophe Hansenin kabinetin kanssa, ja palaute on ollut myönteistä.
“He arvostavat konkreettisia, todennettavia ehdotuksia”, Joona toteaa.
“Osuuskuntamalli mahdollistaa uusien viljelijöiden pääsyn alalle.”
Ei pelkkää ekologiaa
Uudistava viljely ei keskity vain ekologisiin tavoitteisiin. Siihen kuuluu myös sosiaalinen ja yhteisöllinen ulottuvuus – kuten osuustoiminta, joka on monissa maissa noussut tärkeäksi tavaksi tukea uusia viljelijöitä.
“Osuuskuntamalli mahdollistaa uusien viljelijöiden pääsyn alalle. Monessa valtiossa maan hinta on niin korkea, että yksittäisellä ihmisellä ei ole varaa aloittaa. Osuustoiminta jakaa riskejä ja kustannuksia ja vahvistaa paikallistaloutta”, Joona sanoo.
Alankomaiden yhteisöllinen Gagel Farm
Alankomaissa Gelderlandin maakunnassa sijaitseva Gagel Farm on esimerkki siitä, miten uudistava maatalous voi yhdistyä yhteisölliseen omistajuuteen ja uudenlaiseen taloudelliseen ajatteluun. Tilaa johtavat Anne van Leeuwen ja hänen kumppaninsa Ricardo Cano Mateo, Daan Houwers ja Roos Burger, joista kenelläkään ei ole viljelijätaustaa tai perittyä maata.
Siitä huolimatta he ovat jo aiemmin harjoittaneet maataloutta neljän vuoden ajan viidellä hehtaarilla Nijmegenin lähellä ja rakentaneet nyt Lochemin kuntaan 45 hehtaarin monipuolisen tilan, jossa kasvatetaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, kasvatetaan kanoja sekä kehitetään peltometsäviljelyä.
EARA-järjestön perustajiin kuuluva van Leeuwen kertoi Brysselissä järjestetyssä Vision for Agriculture and Food -konferenssissa 8. toukokuuta 2025, että Gagel Farmilla kaikki viljely tapahtuu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita, ja monimuotoisuus on tilan elinvoiman ja kestävyyden ydin:
“Viljelemme niin, että kaikki elävät yhdessä – ja kaikille riittää syötävää.”
Tilalla toimii lisäksi taiteilijaresidenssi ja kokkikoulu, jossa etsitään uusia tapoja kertoa ruokajärjestelmien muutoksesta ja yhteiselosta luonnon kanssa.
Samaan aikaan viereinen leirintäalue muutetaan syötäväksi metsäksi, ja Anne sekä hänen tiiminsä tarjoavat koulutusohjelmia uudistavasta viljelystä ja ”no-dig”-puutarhanhoidon menetelmistä
“Viljelemme niin, että kaikki elävät yhdessä – ja kaikille riittää syötävää.”
Gagel Farmin toiminta perustuu myös taloudelliseen monimuotoisuuteen. Van Leeuwen muistutti, että Alankomaiden kaltaisessa maassa maatalous on erittäin kallista, mikä tekee uusien viljelijöiden aloittamisesta lähes mahdotonta.
“Nykyisessä taloustilanteessa on äärimmäisen vaikeaa aloittaa viljelijänä, jos ei peri tilaa”, hän sanoi.
“Oma tilamme maksoi 4,3 miljoonaa euroa – tällaisilla maanhinnoilla maatilan talous ei yksinkertaisesti toimi ilman uudenlaisia ratkaisuja.”
Osuuskunta avaa oven uusille viljelijöille
Ratkaisuna tähän Gagel Farm toimii osuustoiminnallisessa Lenteland-mallissa, joka kokoaa yhteen sijoittajia ja yhteisöjä rahoittamaan maan hankintaa ja siirtymää kohti uudistavaa tuotantoa.
Lenteland on valtakunnallinen hollantilainen osuuskunta, joka kehittää uudistavia maatiloja yhteisomistuksen pohjalta: kuka tahansa voi sijoittaa joko Lentelandiin tai yksittäisiin tiloihin ja tulla näin osaksi maatilan omistusta ja elämää.
Kun tilat maksavat Lentelandin ennakkorahoituksen takaisin, vapautuvat varat käytetään uusien uudistavien tilojen perustamiseen eri puolille Alankomaita.
Van Leeuwen korostaa, että tällainen yhteisörahoitusmalli ei ole pelkästään taloudellinen ratkaisu, vaan myös sosiaalinen tuki erityisesti nuorille ja uusille viljelijöille:
“Pyydämme ihmisiä tulemaan tilan yhteisomistajiksi. He auttavat meitä kantamaan suuren investoinnin taakan. Ilman tällaista yhteistyötä emme olisi koskaan päässeet kiinni omaan maatilaan.”
”Yhteisörahoitusmalli ei ole pelkästään taloudellinen ratkaisu, vaan myös sosiaalinen tuki.”
Elävä maa, elävä maaseutu
Myös EU-komissio pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan nuoria takaisin maaseudulle. Juuso Joonan mielestä uudistava viljely tarjoaa siihen todellisia ratkaisuja.
“Tarvitsemme uusia viljelijöitä ja uusia tapoja ajatella maataloutta. Uudistava viljely on ekologinen, mutta myös sosiaalinen malli. Se antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä ja elää maaseudulla hyvin.”
Hänen mukaansa ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä kohti uudistavaa viljelyä, jos haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena.
“Maa, joka voi hyvin, ruokkii sekä ihmisiä että yhteisöjä. Uudistava viljely antaa meille mahdollisuuden tuottaa ruokaa ja samalla korjata sen, mitä aiemmat järjestelmät ovat kuluttaneet.”
Sekä Joutsenon Tyynelässä että Gelderlandin Gagel Farmilla yhteinen periaate on sama: maa ei ole resurssi, vaan elävä kokonaisuus, jota viljelijä hoitaa tulevien sukupolvien hyväksi.
