Osuustoiminta on suomalaisen maatalouden ja maaseudun elinvoiman kivijalka. MTK:n jäsenistä suuri osa toimii osuuskuntien kautta, jotka tarjoavat markkinakanavan, turvaa ja vaikutusmahdollisuuksia omistajilleen. Osuuskunnat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys: niiden vahvuus perustuu jäsenten aktiivisuuteen, demokraattiseen päätöksentekoon ja kykyyn uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä.
MTK:n puheenjohtajalla on merkittävä rooli siinä, miten osuustoiminnan asemaa ja arvostusta edistetään niin Suomessa kuin Euroopassakin. Kysyimme puheenjohtajaehdokkailta heidän näkemyksiään osuuskuntien tulevaisuudesta ja merkityksestä suomalaisessa ruuantuotannossa ja metsätaloudessa. Uusi puheenjohtaja valitaan MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa 26.-27.11.2025.
KYSYMYKSET:
• Oletko itse osuuskunnan jäsen?
• Miten MTK johdossasi varmistaa, että osuuskuntien erityispiirteet huomioidaan päätöksenteossa Suomessa ja EU:ssa?
• Millaista keskusteluilmapiiriä toivoisit ruokaketjun eri osapuolilta?
• Miten osuuskunnat, kuten maaseudun vesi- ja infraosuuskunnat, voivat tukea maatalousyrittäjyyttä?
Maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi Tero Hemmilä
”Kyllä, olen jäsen esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunnassa ja Lounaisrannikon Osuuspankissa.”
”Osuuskuntien merkitys maa- ja metsätaloudessa on hyvin tärkeä nimenomaan strategisen omistamisen näkökulmasta. Osuuskuntia on aikoinaan perustettu laajentamaan tuotteiden markkinakanavia ja nostamaan jalostusarvoa. Maa- ja metsätalouselinkeinojen edellytykset ovat siten vahvistuneet merkittävästi. Omistajuus on hyvin tärkeää jatkuvuuden turvaamiseksi myös jatkossa erityisesti yhteiskunnan muuttuessa. Mutta omistaminen ei ole yksin riittävää. Se tuo vastuuta, ja osuuskuntia on myös johdettava hyvin. Tämä mahdollistaa pääomien kerryttämisen yritykseen, mikä luo edellytykset toiminnan kehittämiselle ja kestävälle menestykselle.”
”Alkutuotanto ja tuottajien omistama teollisuus muodostavat elinkeinon kannalta strategisesti tärkeän kokonaisuuden. Tämän tärkeyden tiedostaminen antaa erittäin hyvät perusteet pitää osuuskuntien asiaa esillä ja siten varmistetaan osuuskuntien huomioiminen päätöksenteossa kansallisesti sekä EU-tasolla.”
”Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Vuoropuhelua käydään ruokaketjun osapuolten välillä, ja se on tärkeää, mutta maataloustuottajan kannalta katsoen vuoropuhelun on oltava nykyistä tuloksellisempaa. Haluan uskoa, että kaikki osapuolet ymmärtävät kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen edellyttävän kannattavaa toimintaa jokaisessa ketjun osassa. Viime kädessä on myös yhteiskunnan vastuulla huolehtia siitä, että kannattavan toiminnan edellytykset ovat kunnossa koko ketjun osalta. Markkinatalous vie asioita hyvin eteenpäin, mutta se tarvitsee myös tasapainoiset toimintaedellytykset mahdollistavan raamin, jotta yhteiskunnalle tärkeä ruuan huoltovarmuus turvataan.”
”Itselläni ei ole maaseudun pienistä osuuskunnista kovin paljon kokemusta, mutta uskon niiden roolin olevan tulevaisuudessa hyvinkin tarpeellisia. Resurssitehokkuus esimerkiksi pääomien käytön osalta edellyttää yhteistyötä ja hyvin toimiessaan osuuskunnat voivat mahdollistaa tavoitetta tehokkaasti.”
Maa- ja metsätalousyrittäjä, agronomi Juha Junnila
”Olen jäsen useissa osuuskunnissa.”
”Johtavat kotieläimiin perustuvat yritykset ovat osuuskuntataustaisia ja niiden osuus elintarviketeollisuuden arvonlisästä on erittäin suuri. Ilman niiden nykyistä roolia niin maatalous kuin elintarviketeollisuus olisivat aivan toisen näköisiä. Metsätaloudessa osuus arvonlisästä ei ole niin suuri, mutta hyvin merkittävä niin puun ostajana kuin teollisena toimijana.”
”Suomessa ja EU-tasolla osuustoiminnalle on oma etujärjestönsä. Niiden yhteistyö MTK:n kanssa on ollut läheistä ja sellaisena se kannattaa pitää. Jos osuuskuntia koskevia säädöksiä ollaan muuttamassa, on myös MTK:n edun mukaista katsoa, että säädökset palvelevat osuuskuntia niin, että yrityksillä, jotka jalostavat maa- ja metsätalouden tuotteita on hyvät toimintaedellytykset.”
”Vähittäiskaupan, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon suhde on monitahoinen kysymys, jonka osalta säädöksiä ollaan muuttamassa parhaillaan. Keskustelussa toivoisi lisää avoimuutta. Kaikkien osapuolien olisi hyvä ymmärtää, että kaikkia tarvitaan, mutta nykyisellä tulonjaolla maatalouden tulevaisuus ei kaikkien tuotantosuuntien osalta näytä kovin hyvältä.”
”Paikallisina toimijoina pienet osuuskunnat ovat ratkaisemassa paikallisia tarpeita. Niillä on roolinsa myös jatkossa.”
Maanviljelijä, kansanedustaja Antti Kangas
”Olen jäsen Osuuskunta Pohjolan Maidossa.”
”Osuustoiminnan pitkien perinteiden ansiosta erityisesti metsä- ja kotieläinsektorit on saatu hyvin yhtenäisiksi. Tästä onkin aivan huikeita tarinoita suomalaisessa yrityskentässä nimenomaan osuustoimintapohjaisilla yrityksillä, kuten Valiolla, Atrialla ja Metsä Groupilla. Osuuskunnat hallitsevat nyt ja jatkossa merkittävää osaa suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta. Ilman osuustoimintaa tuottajien pääomilla olisi tuskin saatu rakennettua näin merkittäviä alan toimijoita. Joko meillä olisi paljon enemmän ulkomaista omistusta tai hyvin hajanainen ja tehoton kotimainen yrityskenttä.”
”Osuustoiminnan edunvalvonta on muuttumassa luonnostaan koko ajan helpommaksi erityisesti EU:ssa. Osuuskunnat ovat alkaneet kiinnostaa myös niissä maissa, joissa niillä ei ole ollut niin pitkiä perinteitä. Tälläkin hetkellä EU:n maidosta merkittävän osan ostavat nimenomaan osuuskunnat. Lopulta asian esillä pitäminen ja ymmärryksen lisääminen ovat keskeisin keino varmistaa se, että meitä osuuskuntien jäseniä kohdellaan lainsäädännössä oikeudenmukaisesti ja toivottavasti vielä nykyistäkin kannustavammin.”
”Ruokaketjun osapuolten välinen keskustelu vaatisi ensimmäisenä ymmärrystä. Kauppa on kiistatta käyttänyt asemaansa hyväksi suhteessa elintarviketeollisuuteen hukaten tuottojaan kestämättömän suureen määrään investointeja ja jopa lääkäriasemiin. Samalla tuottajaketju on tehnyt lähes vuosittain tappiota. Elintarviketeollisuus taas pyrkii tasapainoilemaan saadakseen kotimaista raaka-ainetta ja tekemään myös voittoa. Tuottajapuolella tarvittaisiin parempaa ketjuohjausta, jotta tuotettaisiin tarvittava määrä juuri sitä, mitä halutaan. Kaupan puolestaan pitäisi lopettaa kotimaisten tuotteiden hintojen keinotekoinen polkeminen alas halvoilla spot-erillä. Jos ymmärrystä asiasta ei tule, Suomi menettää ruokaomavaraisuutensa lähivuosina.”
”Vesiosuuskuntien tulevaisuus on hyvä, mutta samalla korjausvelka tuo myös haasteita alalle. Jäsenten on paikoin varauduttava hintojen korotuksiin, kun joudutaan tekemään korjauksia. Koneosuuskunnat ovat varmasti yksi iso mahdollisuus jatkossa tekemään koneasema-tyyppistä toimintaa. Kun kaluston hankintahinnat ovat karanneet täysin käsistä, tullaan kaluston käyttöasteen korottamista tarvitsemaan väistämättä. Paras keino tiloille on varmasti yhteisomistukset esimerkiksi osuuskunnan kautta. Ylipäätään maaseudulla ihmisten vähentyessä ja ikääntyessä yhteistoiminta eri osa-alueilla tulee olemaan entistä tärkeämpää ja merkittävämpää.”
Maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan ja WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen
”Olen LähiTapiola Itä Keskinäisen Vakuutusyhtiön omistaja-asiakas, jossa olen myös hallituksen jäsen. Lisäksi olen jäsenenä Pohjois-Savon Osuuspankissa ja Osuuskauppa PeeÄssässä.”
”Osuuskunnat ovat olleet Suomen maatalouden historiassa todella merkittävässä roolissa. Esimerkiksi osuusmeijerien ja -teurastamoiden rooli kotieläintuotannon kehityksessä oli valtava. Edelleenkin osuuskunta on erinomainen tapa huolehtia siitä, että tuotantoketjussa valta on jäsenillä, jotka myös omistavat osuuskuntansa. Osuuskunnan tehtävähän on tuottaa hyötyä jäsenilleen. Toimiva osuuskunta edellyttää myös jäsenten kiinnostusta osallistua hallintoon, jolloin omistajan ääni kuuluu.”
”MTK:n tehtävä on varmistaa, että tulevaisuus kasvaa maalla, eli ajaa suomalaisen maa- ja metsätalouden etua. Osuustoiminta kytkeytyy tähän oleellisesti, mitä tuon mielelläni esiin. Suomen maatalouden ja osuuskuntien yhteinen toimisto Brysselissä toimii tehokkaasti ja on esimerkki siitä, että voimat kannattaa yhdistää kansainvälisillä kentillä. Osaltani vahvistaisin Brysselin toimiston vaikuttavuutta. Tunnen osuustoimintaa hyvin ja puhun sen puolesta jo nyt kansainvälisissä tehtävissäni, esimerkiksi viljelijöiden maailmanjärjestö WFO:ssa. Suomessa lainsäädännön on tärkeää tunnistaa osuuskuntien ja muiden yhtiömuotojen erot, jotta osuuskunnan hyöty jäsenille toteutuu.”
”On tunnistettava ne asiat, jotka ovat ruokaketjussa yhteisiä ja yhdistettävä niissä voimat. Eri näkökulmien esiin tuominen on tervettä ja toivottavaa. Se vie myös asioita eteenpäin. Ei siis pidä pelätä sitä, että ollaan eri mieltä, mutta myös yhteistyön paikat pitää hyödyntää. On tärkeää, että eri osapuolet ymmärtävät toistensa näkemykset, vaikka ei aina samaa mieltä ollakaan. Pitää myös huomata se, että usein Suomen sisäisellä ”hiekkalaatikolla” tappeleminen voi antaa etumatkaa kilpailijamaille.”
”Osuuskunnilla on maaseudulla tärkeä rooli. Pienten osuuskuntien hallinnoinnissa tarvitaan vapaaehtoistyötä, eikä siihen ole aina yksinkertaista löytää toimijoita. Onkin löydettävä tapoja kannustaa osuuskunnan jäseniä yhteiseen toimintaan ja muistettava palkkioiden merkitys. Myös koulutusta pitää olla tarjolla. Usein haasteena on jäsenten sitoutuminen: pahimmillaan hankintaosuuskunnalta viedään pohja poimimalla pullasta vain rusinat. Toimin tuoreena agrologina maatalouden hankintaosuuskuntien palveluksessa ja se oli hieno startti työuralle.”
Faba osk:n toimitusjohtaja, agronomi Ilkka Pohjamo
Kuva Juho Kuva
”Olen jäsen Metsäliitto Osuuskunnassa, S-ryhmässä, OP Pohjolassa, LähiTapiolassa, Haukiputaan Sähköosuuskunnassa ja Riipin Vesijohto-osuuskunnassa.”
”Osuuskuntien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa ja metsätaloudessa on iso. Suomi on ollut, ja on edelleen, pääomaköyhä maa. Osuuskuntien avulla on ollut mahdollista koota voimat ja investoida jalostuskapasiteettiin. Omistajuus on pysynyt omissa käsissä ja tuotot ovat jääneet Suomeen. Osuuskunnat ovat tuoneet pitkäjänteisyyttä, kilpailukykyä ja menestystä.”
”Minulla on vahva osuuskuntatausta: toimin viljelijäomisteisen osuuskunnan toimitusjohtajana ja aiemmin Valion palveluksessa. MTK:n johdossa varmistaisin, että osuuskuntien erityispiirteet ja omistajayrittäjien ääni kuuluvat päätöksenteossa Suomessa ja EU:ssa. Edunvalvonnan on oltava hereillä myös silloin, jos maa- ja metsätalousyrittäjien omistamat osuuskunnat etääntyvät perustehtävästään toimia jäsentensä hyväksi.”
”Ylläpitäisin ruokaketjun osapuolten välillä tiukkaa, mutta rakentavaa ja ratkaisuehdotuksia sisältävää keskustelua. Olen osallistunut kaupan ja elintarviketeollisuuden välisiin neuvotteluihin, mikä antaa minulle hyvän näkemyksen eri osapuolten tavoitteista ja toimintatavoista.”
”Olen viime aikoina pohtinut, miten osuustoiminta voisi tukea myös kasvinviljelijöiden menestystä. Faban missiona on auttaa karjatiloja menestymään – vastaavaa yhteistä voimaa tarvitaan viljasektorille. Suomalainen, viljelijöiden omistama osuuskunta voisi vahvistaa markkina-asemaa, kehittää palveluita ja auttaa viljelijöitä menestymään.”
Maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen
”Olen jäsenenä Fabassa, LSO Osuuskunnassa, LähiTapiolassa, Metsäliitto Osuuskunnassa, osuuspankissa, Suur-Seudun Osuuskaupassa ja ViljaTavastiassa.”
”Näen jäsentensä omistamien osuuskuntien roolin erittäin merkittävänä suomalaisessa ruuantuotannossa, koko elintarvikeketjussa sekä metsäsektorilla.”
”Kotimaassa erityishuomiota pitää kiinnittää siihen, ettei esimerkiksi lainsäädännöllä aseteta osuuskuntia huonompaan asemaan kuin muita yritysmuotoja. Brysselissä edunvalvonnan sarka on pitkälti sama kuin täälläkin. EU-edunvalvonnassa tehtävän vaikeusastetta korottaa merkittävästi suomalaisen osuustoiminnan heikko tunnettuus. Tällä hetkellä ajankohtaisia edunvalvonnan teemoja ovat esimerkiksi ilmastoon, energiaan, eläinten hyvinvointiin ja -kuljetukseen, markkinoiden toimintaan, metsien hoitoon ja hyödyntämiseen liittyvät esitykset. Edunvalvonnan tehtävä on turvata niiden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa sekä vakaa, ennustettava ja menestymisen mahdollistava toimintaympäristö osuuskunnille ja niiden jäsenille.”
”Haluan että käymme elintarvikeketjun ja metsäsektorin sisällä avointa ja ratkaisuhakuista keskustelua. Keskustelun tulee johtaa tuloksiin, joilla ketjun kaikkien osien on mahdollista toimia kannattavasti ja investoida tulevaisuuteen.”
”Osuustoiminnalla on ollut erittäin merkittävä rooli maamme kehittymisessä nykyiseksi hyvinvointivaltioksi. Tällä vuosituhannella suomalaisten tietoisuus osuustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista on kuitenkin ohentunut merkittävästi. Uskon että valtaosalla osuuskunnistamme on edessään menestyksekäs tulevaisuus, mutta osuustoiminta-aate ja sen mahdollisuudet tarvitsisivat jonkinlaisen tähän aikaan sopivan ’uudelleen lanseerauksen’. Sen kirkkaus riippuu meistä, jotka osuustoimintaa tunnemme. Osaammeko ja uskallammeko markkinoida yritysmallia tulevaisuuden toimintamuotona vai emme. Minä olen valmis työhön osuustoiminnan uuden tulemisen vauhdittamiseksi.”
