Lännen Vihannes haluaa tuottajille lisää neuvotteluvoimaa

Lounais-Suomen vihannestuottajat ovat perustaneet Osuuskunta Lännen Vihanneksen, joka hakee parhaillaan tuottajaorganisaatioksi. Taustalla on pitkäaikainen tarve saada tuottajien ääni paremmin kuuluviin neuvotteluissa teollisuuden kanssa.

Teksti Riku-Matti Akkanen | Kuva Jussi Partanen / Maaseudun Tulevaisuus
Jaa artikkeli

Elokuussa Kokemäellä perustettu Osuuskunta Lännen Vihannes pyrkii parantamaan viljelijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa sopimusehtoihin ja tuotteiden hintoihin – laillisesti ja yhteisvoimin.

Lännen Vihannes on jättänyt Ruokavirastolle hakemuksen saadakseen tuottajaorganisaation aseman, joka antaisi virallisen oikeuden yhteisiin neuvotteluihin elintarviketeollisuuden kanssa.

”Tämä on ainoa laillinen tapa päästä neuvottelemaan hinnoista ja sopimuksista ostajien kanssa. Tähän asti ostajat – usein teollisuuden suuret toimijat – ovat määritelleet ehdot”, kertoo osuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Jarmo Mäntyharju Oripäästä.

Nykyinen kilpailulainsäädäntö kieltää tuottajia neuvottelemasta yhdessä ilman virallista tuottajaorganisaatiostatusta.

Yritysmuodoksi valittiin osuuskunta, koska se tarjoaa tasavertaisen ja joustavan tavan tehdä yhteistyötä.

”Osuuskunta toimii jäsen ja ääni -periaatteella. Se on reilu ja joustava malli: jos jäseniä tulee lisää tai joku jää pois, kenenkään osuus ei kasva tai pienene”, Mäntyharju kuvailee.

Osuuskunta on hänen mukaansa saanut lyhyessä ajassa useita kymmeniä jäseniä. Jäsenhankinta jatkuu edelleen, ja uusia liittymisiä tulee viikoittain. Jäseniksi hyväksytään hedelmä- ja vihannesviljelijöitä eri puolilta Lounais-Suomea.

Vihannestuotanto on alueella vahvaa, mutta hedelmä- ja vihannesosuuskuntia on vähän.

”Kasvisten kulutus kasvaa jatkuvasti, ja viljelyllä on tulevaisuutta.”

Osuuskunta ei sidottu yhteen ostajaan

Lännen Vihanneksen viljelijäjäsenet tuottavat teollisuudelle monipuolisesti vihanneksia, kuten tuorehernettä, porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, lanttua, sipulia ja pinaattia.

”Suurin osa raaka-aineista viedään Apetitin Säkylän tehtaalle, mutta osuuskunta ei ole sidottu yhteen ostajaan”, korostaa Mäntyharju.

Osuuskuntamalli tuo viljelijöille pitkäjänteisyyttä ja turvallisuutta, mutta myös mahdollisuuden kehittää alaa yhdessä.

”Kasvisten kulutus kasvaa jatkuvasti, ja viljelyllä on tulevaisuutta. Tämä on ala, jota kannattaa kehittää yhteistyöllä”, hän painottaa.

Pitkän osuustoimintataustan omaava Mäntyharju uskoo, että menestys rakentuu yhteisvoiman varaan.

”Osuuskunnassa yhdistyvät hallinto, talous ja sidosryhmäsuhteet tavalla, joka tukee viljelijöiden yhteistä etua”, hän kiteyttää.

”Tuottajaorganisaation aseman saaminen edellyttää laajaa selvitystä toiminnan laajuudesta, hallintomallista ja jäsenrakenteesta.”

Pitkä tie tuottajaorganisaatioksi

Tuottajaorganisaation aseman saaminen edellyttää laajaa selvitystä toiminnan laajuudesta, hallintomallista ja jäsenrakenteesta.

Jarmo Mäntyharjun mukaan hakemuksen valmistelu on ollut mittava projekti, joka tuskin olisi toteutunut ilman ELY-keskuksen rahoitusta.

Tuottajaorganisaatiohankkeen koordinaattorina on Pia Wessman ProAgria Länsi-Suomesta.

Hakemus on käsittelyssä Ruokavirastossa, jonka pitää asetuksen mukaan tehdä päätös neljän kuukauden kuluessa hakemuspäivästä.

Tuottajaorganisaatioita on Suomessa vasta kaksitoista, kun EU:ssa niitä on jo lähes 3 000. Organisaatio voi olla osuuskunta, osakeyhtiö tai yhdistys.

ProAgria Länsi-Suomi on kuluneen vuoden aikana toteuttanut jo useamman tuottajaorganisaatiohankkeen. Se esimerkiksi tuki Suomen tärkkelysperunantuottajat osuuskunnan perustamista ja hakeutumista tuottajaorganisaatioksi.

Tuottajaorganisaatioina toimivia osuuskuntia on edellä mainitun lisäksi ainakin Suomen Lammasosuuskunta, Närpiön vihannes, Ålands Trädgårdshall Andelslag, ViljaTavastia osuuskunta ja Leppävirran Marja Osuuskunta.

Left Menu Icon
Right Menu Icon