Helsingin keskustakirjasto Oodin Saarikoski-matolle kokoontui torstai-iltana 23. lokakuuta runsaslukuinen joukko osuustoiminnan vaikuttajia ja muita kiinnostuneita, kun professori Anu Puusa ja vuorineuvos Reijo Karhinen julkistivat uuden kirjansa Osuustoiminta eksyksissä? Ovatko osuuskunnat kadottaneet perustehtävänsä?
Mukana tilaisuudessa oli osuustoimintayritysten hallitusten puheenjohtajia, toimitusjohtajia ja asiantuntijoita. Keskustelu liikkui osuustoiminnan arvojen, jäsenlähtöisyyden ja yhteiskunnallisen roolin ympärillä.
Osuustoiminnan arvot puntarissa
Kirjan esittelyssä Anu Puusa ja Reijo Karhinen muistuttivat, että vaikka suomalainen osuustoiminta on yli 120-vuotinen menestystarina, sen perusidea ja arvot ovat hämärtyneet monissa yrityksissä.
Puusan mukaan teoksen tarkoituksena on jakaa tietoa ja herättää keskustelua siitä, mitä osuustoiminta oikeastaan tarkoittaa tänä päivänä.
”Osuustoiminta on aidosti hyvä tarina kerrottavana, mutta olemme liian vähän puhuneet siitä. Vain noin kolmannes suomalaisista tuntee osuustoiminnan”, Puusa totesi.
Karhinen painotti, että osuustoiminnan syvin perusta on kunnossa, mutta tunnettuus ja ymmärrys sen luonteesta ovat heikentyneet – myös yritysten johdossa ja hallinnossa.
”On vaarallista, jos osuustoimintaa johdetaan kuin pörssiyhtiötä. Osuuskunnan ei kuulu olla vain liiketoimintaa tekevä yritys, vaan yhteisö, jolla on myös sosiaalisia ja kulttuurisia päämääriä”, hän sanoi.
Puusa ja Karhinen korostivat osuustoiminnan kaksoisluonnetta – taloudellista ja yhteisöllistä ulottuvuutta – sekä arvojen näkyvyyttä arjen päätöksenteossa.
”Demokratian ja yhteisöllisyyden puolustaminen on osuustoiminnan ytimessä.”
”Osuustoiminnan seitsemän periaatetta eivät saa olla huoneentaulun koriste, vaan käytännön johtamisen perusta”, Puusa kiteytti.
Hän korosti, että jäsenyhteisön rooli unohdetaan usein liiketoiminnan edessä. Toinen väärinymmärrys on, että osuustoiminta on hyväntekeväisyyttä.
”Tämä on yhteen kiedottu kokonaisuus, joka tuottaa jotain myös viivan alle”, professori sanaili.
Nykyisessä polarisoituneessa yhteiskunnassa osuustoiminta voi heidän mukaansa tarjota vaihtoehdon jakautumiselle.
”Demokratian ja yhteisöllisyyden puolustaminen on osuustoiminnan ytimessä – hitaus ei ole heikkoutta, vaan seurausta demokraattisesta päätöksenteosta”, totesi Karhinen.
Hän tiivisti kirjan sanoman:
”Tämä kirja on hätähuuto osuustoiminnan puolesta. Jos emme pidä kiinni arvoista ja jäsenlähtöisyydestä, saatamme 25 vuoden päästä herätä hyvin erilaiseen osuustoimintaan kuin tänään.”
Osuuskuntien katsottava peiliin
Kommenttipuheenvuorossaan kauppaneuvos Juha Kivelä, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja, kiitti Puusaa ja Karhista tärkeästä teoksesta ja nosti esiin kolme keskeistä haastetta osuustoiminnalle.
Ensinnäkin Kivelän mukaan osuustoiminnan tuntemus on yhä liian heikko, sillä yritysmuotoa ei opeteta riittävästi eri koulutusasteilla.
Toiseksi hän kritisoi, että osuustoimintayritykset itse ovat vuosikymmeniä laiminlyöneet valistustehtävänsä.
”Meidän pitäisi kertoa rohkeammin, mitä osuustoiminta tarkoittaa käytännössä – ei vain mainita sitä tilipäivämainoksissa”, Kivelä painotti.
Kolmanneksi Kivelä muistutti, että osuustoimintayritysten on toimittava aidosti kaksoisluonteensa mukaisesti.
Digiaika ja uudistumiskyky
Tilaisuuden paneelikeskustelussa pohdittiin, miten isot yhteiskunnalliset trendit – kuten digitalisaatio ja yksilökeskeisyyden kasvu – vaikuttavat osuustoimintaan.
Strategia- ja asiakkuusjohtaja Heini Dahlström LähiTapiolasta muistutti, että digitaaliset palvelut voivat vahvistaa jäsenyhteisöä, jos osuuskunnat osaavat kertoa tarinansa.
”Alustayritykset keräävät hyödyn omistajilleen, mutta osuuskunnissa hyöty palautuu jäsenille. Tämä ero on tärkeä tehdä näkyväksi”, hän sanoi. Dahlström uskoo osuuskuntien kykyyn uudistua, koska niillä on tosi vahva asiakasymmärrys.
SOK:n vt. asiakkuusjohtaja Toni Kopra piti osuustoiminnan hitaampaa rytmiä vahvuutena digiajassa.
”Pörssiyhtiöissä päätöksenteko on jatkuvaa rytinää ja reaktiivisuutta. Osuustoiminnan pitkäjänteisyys ja keskusteleva päätöksentapa voivat olla todellista kilpailuetua”, Kopra totesi.
Arto Salonen, kestävän hyvinvoinnin professori, kuvasi osuustoimintaa demokraattiseksi vastavoimaksi yksilökeskeisyydelle.
”Osuustoiminta tuo ihmisiä yhteen tavalla, joka vahvistaa yhteyttä ja merkitystä. Kun omistajuus tuntuu omalta, syntyy vastuuta ja mielekkyyttä – aivan kuten demokratiassa”, hän totesi.
Osuuskuntayrittäjä Ulla Tirronen Kasvuhuone osuuskunnasta toi keskusteluun nuorten ja mikroyritysten näkökulman.
”Moni ei edes tiedä, että osuuskunta voisi olla vaihtoehto yksinyrittäjyydelle. Työn murroksessa osuuskunnat voivat tarjota yhteisöllisen ja vastuullisen tavan tehdä työtä yhdessä, hän sanoi.
Positiivisena esimerkkinä hän mainitsi AMK-opiskelijoiden Proakatemia osuuskunnan Tampereelta.
Anu Puusan ja Reijo Karhisen teoksen on julkaissut osuustoiminnallinen kustantamo Vastapaino, joka on erikoistunut tietokirjoihin. Tilaisuuden juonsi Vastapainon toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö.
Tilaisuuteen osallistuivat myös lakiasiainjohtaja Anne Ekonoja ja toimitusjohtaja Mari Kokko Pellervosta. Kuva Riku-Matti Akkanen
Lue myös toimittaja Marja Heikkilän kirja-arvio OT-lehdestä: Osuuskunta tarvitsee aktiivisia omistajia
