Osuustoiminnasta, sen arvopohjasta nyky-yhteiskunnassa ja osuuskuntien tarkoituksen ymmärryksestä suurten osuuskuntien johtajiston ja hallinnon parissa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti. Yhtenä sytykkeenä moniarvoiseen keskusteluun toimi Sanna Saastamoisen keväällä aiheesta julkaistu väitöskirja.
Professori Anu Puusa ja vuorineuvos Reijo Karhinen pureutuvat uutuuskirjassaan Osuustoiminta eksyksissä? osuustoimintaan laaja-alaisesti eritellen ongelmakohtia ja tarjoten myös näkemyksiä osuustoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kirjassa myös pohditaan, mikä osuustoiminnasta on ehkä kadonnut ja mitä asialle voitaisiin tehdä.
Osuuskuntien syntyhistoriaa, tarkoitusta, arvopohjaa ja tehtävää peilataan usein johdon ja hallituksen rooleista, mutta Karhisen ja Puusan teoksessa nostetaan painokkaasti esille omistajajäsenten vastuut ja velvollisuudet sekä ylipäätään osuustoimintaosaaminen.
Yksi kirjan läpileikkaava teema on osuustoiminnallisen yritysmuodon heikko tunnettuus tavantallaajasta ja osuuskuntien hallinnosta lainsäätäjään ja viranomaiseen.
Teoksen kirjoittajat ovat osuustoiminnan ikoneita.
Anu Puusa on johtamisen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hänet tunnetaan intohimoisena osuustoiminnan puolestapuhujana, joka vaikuttaa laajasti osuustoimintaliikkeen kotimaisissa ja kansanvälisissä luottamustehtävissä ja verkostoissa.
Reijo Karhinen teki OP Ryhmässä liki 40-vuotisen työuran, josta 11 vuotta pääjohtajana. Päätyönsä jälkeen hän toimi työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänellä on lisäksi laaja kokemus hallitustyöskentelyssä niin pörssi- kuin perheyrityksissäkin.
Osuuskuntien suurvaltio
Osuuskunta on yritys, joka mahdollistaa tasa-arvoisen yhteisomistuksen ja jota hallitaan demokraattisesti. Omistamaansa ja hallitsemaansa yritystä jäsenet käyttävät taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden ja tavoitteiden toteuttamiseen.
Osuustoiminnan taloudellisyhteiskunnallinen merkitys on todennäköisesti suurin kaikista maista juuri Suomessa. Osuuskunnilla ja keskinäisillä vakuutusyhtiöillä on 7,8 miljoonaa omistajaa. Suomessa toimii 3 312 osuuskuntaa liki kaikilla aloilla, ja vuonna 2023 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 43 miljardia euroa.
Osuuskunnat ovat isoja työllistäjiä, veronmaksajia, vallankäyttäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tästä huolimatta osuustoiminta tunnetaan maassamme hävettävän huonosti. Laajassa kyselyssä yli 66 prosenttia kertoo tuntevansa sitä huonosti tai ei lainkaan.
”Tuottajaosuuskunnissa sijoitukset voivat olla taloudellisesti merkittäviä, mikä syventää sitoutumista osuuskuntaan.”
Olenko minäkin omistaja?
Osuustoiminnallisten yritysten kirjo on valtava. On osuuskuntia, joiden liikevaihto on korkeintaan kymmeniä tuhansia, ja osuuskuntia, joissa on miljoonia omistajia ja miljardien liikevaihdot.
Jäsenyydestä koituvat taloudelliset edut edesauttavat palveluiden käytön keskittämistä, mutta eivät ainakaan yksiselitteisesti motivoi jäsenistöä laajempaan osallisuuteen ja osuuskunnan aktiiviseen kehittämiseen.
Toisaalta osuuskuntien tapa ylikorostaa taloudellisia etuja hämärtää tietoisuutta osuuskuntien syvemmistä erityispiirteistä ja arvoista.
Osuustoiminta on syvimmillään paljon muutakin kuin toimiva bonusjärjestelmä, Puusa ja Karhinen korostavat kirjassaan.
Erityisesti isoissa osuuskunnissa jäsenten passiivisuus on ongelma. Moni osuuspankin tai -kaupan jäsen ei edes tiedä olevansa yksi omistajista.
Tilanne on toinen tuottajaosuuskunnissa, jossa sijoitukset voivat olla taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti merkittäviä, mikä syventää sitoutumista osuuskuntaan.
Nyt tarvitaan ryhtiliikettä
Anu Puusa ja Reijo Karhinen haastavat kehittämään yhdessä sellaista osuustoimintaa, joka palvelee meitä kaikkia – omistajiaan – nyt ja tulevaisuudessa.
He peräänkuuluttavat osuuskunnilta yhteistä ryhtiliikettä osuustoimintaosaamisen parantamiseksi. Jäsenet eli osuuskuntien omistajat ovat tässä avainasemassa, sillä omistajilla on viimekätinen vastuu omistamiensa yritysten suunnasta ja perustehtävän toteutumisesta kulloisessakin toiminta- ja kilpailuympäristössä.
Peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen osuustoimintaosaamisen painoarvoa on nostettava radikaalisti ja aikailematta. Kansallisesti vahvaa asemaa edustavan yritysmuodon omistajien tulee olla riittävän valveutuneita kantaakseen oman omistajavastuunsa.
Osuustoiminnan arvot vetoavat nuoriin, kun he saavat niistä tietoa ja oppivat tuntemaan yritysmuodon, kirjoittajat painottavat. Osuuskunta on yhteisöllinen ja joustava yritysmuoto, joka sopii yhteisyrittämisen malliksi kaikille aloille.
Yrittäjäksi voi ryhtyä matalalla kynnyksellä, ja monessa tapauksessa se tarjoaa hyvän väylän työllistää itse itsensä.
”Tulevaisuus voi tarjota enemmän osuustoimintaa ja vähemmän valtioriippuvuutta.”
Osuuskunnille on paikkansa vastakin
Osuustoiminnan tarina Suomessa on ollut huikean menestyksellinen, sillä se on tarjonnut meidän arvomaailmaamme sopivan, yhdessä tekemistä arvostavan yritysmuodon.
Tarpeettomaksi se ei ole käymässä, mutta osuustoiminnan ja osuuskuntien on uudistuttava ja tartuttava toimintaympäristön muutoksen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin.
Tulevaisuus voi tarjota enemmän osuustoimintaa ja vähemmän valtioriippuvuutta. Karhisen ja Puusan näkemyksen mukaan osuuskuntien tulevaisuuden potentiaali liittyy sektoreihin, joissa ihmisillä on riittävän suuri yhteinen intressi tai ratkaisuaan hakeva haaste. Kuluttaja- ja palveluosuuskuntien kasvulle on edelleen suotuisat edellytykset.
Osuuskunta yritysmuotona on jatkossakin parhaimmillaan siellä, missä ratkaistaan isojen ihmisjoukkojen perustarpeita. Modernissa tulevaisuuden yhteiskunnassa osuustoiminta voi tarjota hyvinvointiyhteiskunnan tueksi ratkaisuja, joissa riippuvuutemme kasvaa toisistamme ja vähenee rajallisten resurssien valtiosta.
Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen saralla sotealan osuuskunnille voi olla tilausta, samoin energiasektorilla.
Anu Puusa & Reijo Karhinen: Osuustoiminta eksyksissä? Vastapaino 2025.
