Euroopan unionin maataloussektori ikääntyy nopeasti – keskimääräinen viljelijä on 57-vuotias, ja vuonna 2020 vain 12 prosenttia EU:n viljelijöistä oli alle 40-vuotiaita.
EU:n määritelmän mukaan nuori viljelijä voi olla enintään 35–40-vuotias.
Visio maatalouden tulevaisuudesta
Tilanteen parantamiseksi Euroopan komissio on laatinut vision maatalouden ja elintarviketuotannon tulevaisuudesta EU:ssa. Päämääränä on vahvempi elintarvikejärjestelmä, joka hyödyttää sekä viljelijöitä että kuluttajia ja jonka avulla ruokaa voidaan tuottaa kestävällä tavalla.
Visio rakentuu neljän keskeisen alueen ympärille, joihin lukeutuu nuorien viljelijöiden houkuttelu alalle. Tarkoituksena on vuoden 2025 aikana ottaa käyttöön sukupolvenvaihdosstrategia (Generational Renewal Strategy) nuorten tuottajien tukemiseksi.
Myös EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen korosti Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa (AGRI) heinäkuussa pitämässään puheessa nuorten viljelijöiden merkitystä unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevaisuudelle.
Hansen painotti, että nuorten viljelijöiden houkutteleminen alalle on ratkaisevaa maatalouden kestävyyden kannalta. Puheessaan hän nosti esiin jäsenvaltioiden roolin sukupolvenvaihdosten edistämisessä.
Hän esitteli suunnitelman, jossa jokaisen jäsenvaltion on laadittava sukupolvenvaihdosstrategia. Sen tulee huomioida paitsi CAP:n tarjoamat välineet myös muilta politiikan aloilta.
”Meidän on puututtava esteisiin, joiden vuoksi nuoret eivät ryhdy harjoittamaan tätä ammattia”, Hansen totesi.
Lisäksi maaseudun palveluiden, kuten päivähoidon ja liikenneinfrastruktuurin, puute hankaloittaa erityisesti naisten tilanpitoa. Usein valinta on joko lapset tai lehmät.
Hansen korosti, että jäsenvaltioiden on tarjottava nuorille viljelijöille ”käynnistyspaketti”, joka sisältää toimenpiteitä ammattiin pääsyn helpottamiseksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi rahallista tukea, koulutusta tai parempia yhteyksiä maaseutualueilla.
Keskustelut ja konferenssit strategian tukena
Aiemmin kesäkuussa EU:n maatalousministerit keskustelivat Varsovassa maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämisestä epävirallisessa maatalousministerikokouksessa kesäkuussa. Koska kyseessä oli epävirallinen maatalousministerikokous, kokouksessa ei tehty päätöksiä.
Komissiolta odotetaan strategiaa maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi myöhemmin tämän vuoden aikana.
Varsinainen alkusysäys keskustelulle saatiin jo toukokuussa, jolloin Brysselissä järjestettiin laaja Vision for Agriculture and Food -konferenssi, joka kokosi yhteen päättäjiä, viljelijöitä, tutkijoita, rahoituslaitosten edustajia ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Eurooppaa.
Euroopan komission järjestämän tapahtuman tavoitteena oli kerätä palautetta ja ideoita EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen vuoden 2027 jälkeisellä kaudella.
Konferenssi oli paitsi keskustelufoorumi myös lähtölaukaus uusille toimenpiteille, joiden avulla maatalous- ja ruokasektoria pyritään uudistamaan kestävällä ja kilpailukykyisellä tavalla.
Keskiössä on nuorten viljelijöiden houkuttelu maatalouteen. Heidän näkökulmastaan suurimpia haasteita ovat kalliit maan hinnat ja rahoituksen saaminen.
”Korkeat maan hinnat ja suurten tilojen kilpailu tekevät maasta saavuttamattoman monille nuorille tulijoille”, totesi asiasta nimettömänä puhuva EU-virkamies OT-lehdelle konferenssin yhteydessä pidetyssä eurooppalaisten toimittajien mediatapaamisessa.
”Osuuskunnat voivat auttaa nuoria viljelijöitä pääsemään alkuun, kun heillä ei ole varaa investoida esimerkiksi suuriin maatalouskoneisiin.”
Osuuskuntamallista apua?
Myös osuuskuntamalli voi olla avain nuorten viljelijöiden tukemiseen. Osuuskunnat tarjoavat mahdollisuuden jakaa resursseja, kuten koneita ja varastoja, mikä vähentää yksittäisten viljelijöiden kustannuksia.
Ne voivat auttaa nuoria viljelijöitä pääsemään alkuun, kun heillä ei ole varaa investoida esimerkiksi suuriin maatalouskoneisiin. Virkamiehen mukaan osuuskunnan avulla pystytään myös tehostamaan maankäyttöä, sillä yhteisomistus ja yhteiset suunnitelmat voivat optimoida tilojen käyttöä ja vähentää pirstaleisuutta.
Sukupolvenvaihdosstrategia asettaa neljä painopistettä: pääsy maahan, rahoitukseen, maaseudun palveluihin sekä tietoon ja innovaatioihin. Strategiaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien, kuten tuottajajärjestöjen, kanssa.
”Yrittäjyys ja kilpailukyky ovat strategian ytimessä”, virkamies korostaa.
Von der Leyen: Vähemmän byrokratiaa
Maatalouden keskeistä roolia unionin ruokaturvassa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä korosti myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen EU:n tilaa käsittelevässä linjapuheessaan Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa syyskuussa 2025.
”Euroopassa saamme nauttia ensiluokkaisten viljelijöiden ja kalastajien tuottamista laadukkaista ja kohtuuhintaisista elintarvikkeista. He ovat ruokaturvamme peruskivi”, hän sanoi. Samalla hän tunnusti alan haasteet: korkeat kustannukset, raskas byrokratia ja epäreilu kilpailu ovat rasittaneet viljelijöitä.
Näihin ongelmiin vastatakseen komissio on yksinkertaistanut yhteistä maatalouspolitiikkaa vähentämällä paperityötä ja muuta byrokratiaa. Lisäksi viljelijöille on korvamerkitty tulotukea seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja kansallista lisätukea on varmistettu.
Yhtenä toimenpiteenä Von der Leyen mainitsi viljelijöiden aseman vahvistamisen ruokaketjussa. Esimerkiksi tarkastellaan ja tarvittaessa puututaan epäreilun kaupankäynnin käytäntöihin.
Niin ikään kansainväliset kauppasopimukset on huomioitava niin, etteivät ne heikennä EU-maatalouden kilpailukykyä.
