Suomalaisten osuustoimintayritysten pääomat ovat merkittäviä ja niiden tekemät investoinnit erittäin tärkeitä taloudellemme. Yritykset ovat ottaneet myös ”pehmeämpää” roolia tukemalla paikallisyhteisöjä erityisesti erilaisin lahjoituksin.
Vuoden 2024 vuosikertomuksiin perustuva kartoitus kertoo kuitenkin, että vain harva suomalainen yritys – edes osuustoiminnallinen – raportoi selkeästi, kuinka paljon se käyttää rahaa lahjoituksiin ja paikallisen elinvoiman tukemiseen.
Poikkeuksia ovat S-ryhmä, OP Ryhmä, LähiTapiola ja Tradeka sekä Pohjantähti ja Turva. Ne ilmoittavat sekä selkeän summan että avaavat vuosikertomuksissaan, mihin tukea on jaettu. Lahjoituksissa puhutaan jo useiden miljoonien eurojen kokonaisuudesta.
”Vain harva suomalainen yritys raportoi selkeästi, kuinka paljon se käyttää rahaa lahjoituksiin.”
Lahjoituksilla vaikuttavuutta
Huomionarvoista on, että mainitut yritykset ovat myös kasvattaneet lahjoitussummiaan: S-ryhmän panostus kasvoi viime vuonna 15 prosenttia, OP Ryhmän yli 20 prosenttia ja LähiTapiolan peräti 65 prosenttia. Yhteisöjen tukeminen on osuustoiminnallisille yrityksille selvästi merkittävää toimintaa.
S-ryhmän ja LähiTapiolan pääjohtajat Hannu Krook ja Sari Heinonen kirjoittivatkin kesäkuussa Helsingin Sanomissa siitä, miten elinvoimainvestoinnit eivät ole marginaalia vaan ydintoimintaa: ”Historiallisesti vahvaa yhteiskunnallista kädenjälkeämme – vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ja huoltovarmuuteen – arvostetaan myös korkealle. Nämäkin hyödyt pitää näyttää toteen konkreettisin ja vaikuttavin teoin, kuten nuorten työllistymistä ja paikallista elinvoimaa, järjestöjä ja korkeakouluja, tukevilla hankkeilla.”
Lahjoitustoimintaa myös kehitetään. Tradeka laati 2024 eettiset ohjeet, joihin lahjoitusten ja apurahan saajien on pitänyt sitoutua ja saajille tehdään myös vaikuttavuuskysely.
LähiTapiola teki puolestaan 2024 ryhmätasoisen lahjoittamisen mallin kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on parantaa lahjoitusten vaikuttavuutta.
Miksi luvut puuttuvat?
Valtaosa suomalaisista pörssiyhtiöistä – kuten Stora Enso, Nordea tai Kesko – ei raportoi lahjoituksiaan vuosikertomuksissaan, vaikka niitä varmasti tekee. Tosin myös osuustoiminnalliset Valio, Atria, HKFoods ja Metsä Group mainitsevat vastuullisuusraporteissaan vain yleisesti esimerkiksi tuesta nuorille, mutta rahamääristä ei ole tietoa.
Syyt tähän ovat varmasti moninaisia ja loogisiakin. Yritykset eivät koe tarpeelliseksi kirjata pienehköjä summia virallisiin raportteihin, koska ne näyttäisivät merkityksettömiltä liikevaihtoon nähden.
Kymppitonnit sulautuvat helposti markkinointi- tai brändibudjetteihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.
Lisäksi sijoittajaviestintään keskittyvä vuosikertomus ei priorisoi paikallisyhteisöjen tukemista – ellei se liity liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisiin kysymyksiin. Uudistunut kestävyysraportointi ohjaa yrityksiä myös raportoimaan oleellisimmista menoeristä.
Osuustoimintayritykset ovat selvästi ymmärtäneet erityisen kaksoisluoteensa. Tehokkaan liiketoiminnan kuuluu tuottaa hyötyä koko jäsenyhteisöille ja laajemmin sille yhteiskunnalle, jossa jäsenet elävät.
”Tehokkaan liiketoiminnan kuuluu tuottaa hyötyä koko jäsenyhteisöille.”
Uusi tehtävä osuustoiminnalle
Suomalaisten yritysten vastuullisuusmaine ei ole kymmenessä vuodessa parantunut, vaikka tekoja tehdään enemmän. Ihmiset vaativat jatkuvasti enemmän ja parempaa.
Samalla yritykset nähdään tutkimusten mukaan kuitenkin valtioita eettisempinä ja pätevämpinä vastuullisuustoimijoina.
Ihmiset muistelevat jopa kaiholla menneitä aikoja, jolloin tehdaspatruuna piti huolta paikkakunnasta – rakensi koulut, rahoitti toiminnot ja oli luotettava selkäranka yhteisölle. Silti vahvoja osuuskuntia saatetaan nyt karsastaa.
Mutta voisivatko osuuskunnat olla uuden ajan patruunoita – yhteisöllisiä, taloudellisesti kestäviä ja pääomaa hallitsevia toimijoita, jotka rakentavat paikallista hyvinvointia pitkäjänteisesti?
Toisin kuin menneisyyden yksittäiset hyväntekijät, osuuskunnat toimivat jäsentensä – kuluttajien, viljelijöiden, työntekijöiden ja vakuutuksenottajien – mandaatilla. Ne eivät rakenna yhteisöä ylhäältä alaspäin, vaan sisältä käsin.
Osuustoiminta syntyi aikoinaan ratkaisemaan markkinapuutteita ja parantamaan tavallisen ihmisen asemaa markkinataloudessa. Vuonna 2025 se voisi olla vastaus myös toisenlaiseen kriisiin – yksilökeskeisyyden, polarisaation ja luottamuspulan aikaan. Ihmisten yhteisöllisyyden kaipuuseen.
Sillä yhteisötkään eivät pyöri pyhällä hengellä, vaan jonkun on niiden toimintaa tuettava. Onneksi meillä on osuustoimintayritykset.
OSUUSKUNTIEN HYVÄT TEOT ESIIN
Pellervo kerää suomalaisten osuustoimintayritysten hyviä tekoja, jotka hyödyttävät niin jäseniä, paikallisyhteisöjä kuin koko yhteiskuntaa. Niissä näkyy osuustoiminnan ydin: halu toimia yhdessä, yhteiseksi hyväksi.
OP Uusimaa
Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan kautta tuettiin 250 000 eurolla 500 nuoren työllistymistä yleishyödyllisiin yhdistyksiin eri puolilta Uuttamaata.
LähiTapiola Pohjoinen
125 000 euron lahjoitus MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:lle, ODL Liikuntaklinikalle sekä SOS-Lapsikylä Oululle mielenterveystyöhön ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Osuuskunta Tradeka
Suomen valokuvataiteen museolle on jo vuosia myönnetty näyttelytukea ja sillä on erillinen Tradekan kokoelma, johon hankitaan vuosittain nuorten suomalaisten valokuvaajien teoksia.
LPOnet Osk Anl
Koulureppuja on jaettu kaikille Itä-Uudenmaan ekaluokkalaisille jo yli 30 vuoden ajan.
HOK-Elanto
Pääkaupunkiseudun Alepa-fillareiden pääyhteistyökumppanuus jo 10 vuotta on mahdollistanut kestävän, sujuvan ja hyvinvointia lisäävän tavan liikkua kaupungissa.
Lisää tekoja osoitteessa: osuustoiminta.fi
